Samat oikeudet kuin avioliitossa, mutta eri nimitys?

Piispa emer. Eero Huovinen hahmottelee Kanava-lehden artikkelissaan "Kaikille suhteille tasa-arvo, avioliitolle erityisasema" (6/2014, s. 39-41)etenemistietä avioliittokeskustelussa. Hän erottaa avioliittolain muuttamisessa kaksi tavoitetta: ensinnäkin samaa sukupuolta olevat voivat solmia liiton, joka on oikeusvaikutuksiltaan sama kuin miehen ja naisen liitto. Toinen tavoite tähtää siihen, ettei avioliitto olisi enää sidottu sen solmijoiden sukupuoleen. Näiden kahden tavoitteen erottaminen toisistaan jäsentää keskustelua.

Kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Voidaan siksi kysyä, tavoitetaanko tasa-arvo lisäämällä parisuhdelakiin siitä puuttuvat oikeudet avioliittolakiin verrattuna: adoptio-oikeus ja mahdollisuus samaan nimeen.

Huovinen kysyy perustellusti, onko konkreettisten oikeuksien yhdenmukaistamisen lisäksi välttämätöntä nimittää kaikkia liittoja samalla nimellä avioliitoiksi ja jättää huomiotta liittojen tosiasialliset erot. Avioliitto-käsitteen alle jäisi edelleen samaa sukupuolta olevien sekä miehen ja naisen väliset liitot. Ihmisen syvä tarve tulla hyväksytyksi on otettava vakavasti. Tasa-arvoinen avioliittolaki oikeuksineen ja avioliitto -nimitys samaa sukupuolta oleville pareille ei kuitenkaan takaa asenteiden muutosta. Siksi edelleen voi jäädä jäljelle liittojen erottelua ja kokemus epätasa-arvosta.

Miehen ja naisen erilaisuus ehtona elämän jatkumiselle on Huoviselle luonnonoikeudellinen peruste pitää miehen ja naisen avioliitto erillään muista liitoista.

Erilaiset kulttuurit liittyvät tähän perusteeseen. YK:n ihmisoikeuksien julistus (16. artikla) ja Euroopan ihmisoikeussopimus (12. artikla) pitävät avioliittoa miehen ja naisen välisenä. "Olisi tuskin onnellista, jos pohjoisen ja läntisen maailman nykyhetkiset katsomukset loisivat uusia jännitteitä ihmiskunnan keskuuteen. Kulttuureja jakavia ongelmia on muutenkin tarpeeksi" - Nämä kysymykset rasittavat jo yhteyttä kirkkojen sisällä ja välillä.

Eero Huovinen pitää tarpeellisena selvityksen laatimista avioliiton kulttuurisista ja historiallisista merkityksistä erilaisten perusteluiden auki kirjoittamiseksi ja turhien vastakkainasetteluiden välttämiseksi. Tämä on varmasti hyvä tavoite.

Huovinen ei tässä yhteydessä avaa teologisia tai raamatullisia perusteita. Itsekään en tässä mene niihin laajemmin. Mikäli tasa-arvoinen avioliittolaki tulisi hyväksyttyä, vaikuttaisi tämä myös kirkon toimintaan. Avioliittoon vihkimisen johdanto - muun muassa - "Jumala on asettanut avioliiton lahjaksi ja tehtäväksi miehelle ja naiselle" näyttäytyisi ajan oloon syrjivältä ja syntyisi paine muuttaa avioliittoteologiaa sekä vihkitoimitusta. Eikö tämä olisi menetys heille, jotka haluavat solmia miehen ja naisen välisen avioliiton kristillisen tradition mukaan?

27 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Miehen ja naisen erilaisuuden ymmärtäminen avaa yhden merkittävän tien onneliseen avioliittoon. Se on avain, jonka ahkeralla käytöllä kyetää torjumaan monet liittoa uhkaavat hankaluudet. Tämän ajatuksen esiintuominen on jo nyt riskaapelia. Ei saisi puhua edes miehistä ja naisista. Olemmehan kaikki vain ihmisiä. Tieteellinen tutkimus nostaa jatkuvasti esiin uusia tuloksia, erilaisuudestamme. Samaan aikaan tuuli puhaltaa vastakkaiseen suuntaan. Nuorten opastaminen onneen on käynyt tosi hankalaksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö
    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.