Samat oikeudet kuin avioliitossa, mutta eri nimitys?

Piispa emer. Eero Huovinen hahmottelee Kanava-lehden artikkelissaan "Kaikille suhteille tasa-arvo, avioliitolle erityisasema" (6/2014, s. 39-41)etenemistietä avioliittokeskustelussa. Hän erottaa avioliittolain muuttamisessa kaksi tavoitetta: ensinnäkin samaa sukupuolta olevat voivat solmia liiton, joka on oikeusvaikutuksiltaan sama kuin miehen ja naisen liitto. Toinen tavoite tähtää siihen, ettei avioliitto olisi enää sidottu sen solmijoiden sukupuoleen. Näiden kahden tavoitteen erottaminen toisistaan jäsentää keskustelua.

Kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Voidaan siksi kysyä, tavoitetaanko tasa-arvo lisäämällä parisuhdelakiin siitä puuttuvat oikeudet avioliittolakiin verrattuna: adoptio-oikeus ja mahdollisuus samaan nimeen.

Huovinen kysyy perustellusti, onko konkreettisten oikeuksien yhdenmukaistamisen lisäksi välttämätöntä nimittää kaikkia liittoja samalla nimellä avioliitoiksi ja jättää huomiotta liittojen tosiasialliset erot. Avioliitto-käsitteen alle jäisi edelleen samaa sukupuolta olevien sekä miehen ja naisen väliset liitot. Ihmisen syvä tarve tulla hyväksytyksi on otettava vakavasti. Tasa-arvoinen avioliittolaki oikeuksineen ja avioliitto -nimitys samaa sukupuolta oleville pareille ei kuitenkaan takaa asenteiden muutosta. Siksi edelleen voi jäädä jäljelle liittojen erottelua ja kokemus epätasa-arvosta.

Miehen ja naisen erilaisuus ehtona elämän jatkumiselle on Huoviselle luonnonoikeudellinen peruste pitää miehen ja naisen avioliitto erillään muista liitoista.

Erilaiset kulttuurit liittyvät tähän perusteeseen. YK:n ihmisoikeuksien julistus (16. artikla) ja Euroopan ihmisoikeussopimus (12. artikla) pitävät avioliittoa miehen ja naisen välisenä. "Olisi tuskin onnellista, jos pohjoisen ja läntisen maailman nykyhetkiset katsomukset loisivat uusia jännitteitä ihmiskunnan keskuuteen. Kulttuureja jakavia ongelmia on muutenkin tarpeeksi" - Nämä kysymykset rasittavat jo yhteyttä kirkkojen sisällä ja välillä.

Eero Huovinen pitää tarpeellisena selvityksen laatimista avioliiton kulttuurisista ja historiallisista merkityksistä erilaisten perusteluiden auki kirjoittamiseksi ja turhien vastakkainasetteluiden välttämiseksi. Tämä on varmasti hyvä tavoite.

Huovinen ei tässä yhteydessä avaa teologisia tai raamatullisia perusteita. Itsekään en tässä mene niihin laajemmin. Mikäli tasa-arvoinen avioliittolaki tulisi hyväksyttyä, vaikuttaisi tämä myös kirkon toimintaan. Avioliittoon vihkimisen johdanto - muun muassa - "Jumala on asettanut avioliiton lahjaksi ja tehtäväksi miehelle ja naiselle" näyttäytyisi ajan oloon syrjivältä ja syntyisi paine muuttaa avioliittoteologiaa sekä vihkitoimitusta. Eikö tämä olisi menetys heille, jotka haluavat solmia miehen ja naisen välisen avioliiton kristillisen tradition mukaan?

27 kommenttia

  • Otto Chrons sanoo:

    Olihan se vuonna 1906 melkoinen menetys miehille, kun termiä “äänioikeutettu” alettiin soveltaa myös naisiin. Parempi olisi ollut jättää tuo arvostettu ja perinteikäs termi vain miesten käyttöön ja naisille olisi käytössä vaikka “rekisteröity äänestäjä” 🙂

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Termien “äänioikeutettu” ja”rekisteröity äänestäjä” välillä ei Suomessa ole mitään eroa. Yhdysvalloissa lienee toisin, koska siellä on äänioikeutetun erikseen rekisteröidyttävä äänestäjäksi voidakseen äänestää. Sen sijaan miehen ja naisen liitolla toisaalta ja kahden samaa sukupuolta olevan liitolla toisaalta on selvä ja kiistaton sisällöllinen ero. Tämä ero saa joka tapauksessa jonkin ilmaisun riippumatta siitä, miten lakiteksti tulevaisudessa tulkitsee sanaa avioliitto. Nykymerkityshän tälle termille on julkisesti solmittu miehen ja naisen pysyväksi tarkoitettu sukupuoliyhteyden sisöktävä liitto. Selkeintä olisi, jos tämä termi säilyisi nykymerkityksessään ja samaa sukupuolta olevien liitolle luotaisiin oma terminsä. Jos lainsäädäntö yhdenmukaistetaan, mitä sinänsä voi pitää ymmärrettävänä tavoitteena, olisi parempi keksiä jokin yläkäsite näille molemmille liitoille ja antaa avioliiton merkityksen pysyä entisellään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Nykymerkityshän tälle termille on julkisesti solmittu miehen ja naisen pysyväksi tarkoitettu sukupuoliyhteyden sisöktävä liitto. Selkeintä olisi, jos tämä termi säilyisi nykymerkityksessään ja samaa sukupuolta olevien liitolle luotaisiin oma terminsä. Jos lainsäädäntö yhdenmukaistetaan, mitä sinänsä voi pitää ymmärrettävänä tavoitteena, olisi parempi keksiä jokin yläkäsite näille molemmille liitoille ja antaa avioliiton merkityksen pysyä entisellään.”

      Aika samaa mieltä. Miehen ja naisen suhteessa on aina pääsääntöisesti se lapsen syntymisen mahdollisuus. Se ei ole vain kahden ihmisen juttu.

      Kun tässä on kovasti toisteltu sitä, että “samat oikeudet kaikille” niin mitä vikaa on ratkaisussa, jossa olisi erikseen parisuhdeinstituutio samaa sukupuolta oleville pareille? Samat oikeudet mutta ei samoja velvollisuuksia kuin heteroliitossa.

      Olisiko hyvä? Eikö? Miksi ei? Jos on kyse “yhdenvertaisista oikeuksista” niin miksi ne oikeudet eivät sitten riitäkään.

      Kuten olen sanonut, mielestäni naisen ja miehen välisen liiton tekee erityiseksi siihen liittyvä vastuu, koska sellaisista suhteista tuppaa syntymään lapsia. Ja siksi tällaisten suhteiden tulisi olla erityisellä tavalla määritettyjä, rajattuja, kontrolloituja ja tarkkailtuja sen luomien erityisvelvoitteiden takia.

      Jos asiaa selventää se, että iäkkäät heteroparit myös “pariliittoon” niin voidaan tehdä niin. Kunhan säilytetään avioliiton merkitys siinä, että miehet ottavat vastuun siittämistään lapsista ja lapsen biologiset vanhemmat sitoutuvat huolehtimaan omista lapsistaan. Tässä ei ole yhtään mitään kadehdittavaa. Elämä ei ole ylipäätään pelkkiä oikeuksia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Weckroth: “Kunhan säilytetään avioliiton merkitys siinä, että miehet ottavat vastuun siittämistään lapsista ja lapsen biologiset vanhemmat sitoutuvat huolehtimaan omista lapsistaan.”

      Ei mikäänsorttisessa avioliitossa eläminen sitä takaa, että miehet ottavat vastuun siittämistään, tai naiset synnyttämistään lapsista. Avioliiton solmiminen ei sido perheenjäseniä elämään yhdessä jos sen jäsenet eivät sitä halua vaikka olisi kuinka kirkossa Jumalan silmien alla aamenta veisattu. Hyvää esimerkkiä näyttävät tässä suhteessa monet pappismiehetkin, joista joku elää jo kolmannessa liitossaan, vaikka ex-vaimot vielä elävät.

      Jos joka toinen Suomessa nykyään solmittu avioliitto päätyy eroon, ei se instituutiona ole yhtään sen varmempi tai turvallisempi lasten kannalta kuin vaikkapa avoliitto. Kyllä liiton kuin liiton kestävyys riippuu täysin sen jäsenten yhteensopivuudesta, keskinäisestä rakkaudesta ja halusta elää yhdessä. Ei tänä päivänä enää mitään pakkoavioliittoja tunneta.

      Keskimmäinen poikani on elänyt avoparinsa kanssa onnistuneessa ja rakastavassa suhteessa jo yli 20 vuotta. Kuusi vuotta sitten syntyneelle pojanpojalleni en voisi turvallisempaa ja huolehtivampaa kotia kuvitella.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Heinonen sanoo:

    tuosta tuli mieleen, että pitäisikö naisia kutsua miehiksi, koska heillä on samat oikeudet kuin miehillä? Miksi kaksi eri nimitystä…ehkä erilaisuudellakin on jotain merkitystä, vaikka onkin samat oikeudet.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Heinonen:”tuosta tuli mieleen, että pitäisikö naisia kutsua miehiksi, koska heillä on samat oikeudet kuin miehillä? Miksi kaksi eri nimitystä…”

      Katsos Juhani, kun niillä ihmisillä, joita kutsutaan miehiksi roikkuu jotain pampuloita jalkojen välissä ja niillä taas, joita kutsutaan naisiksi ei roiku.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Kajander sanoo:

      Ainakin se olisi Raamatun mukaista.Näin vuoden 1776 Bibliassa:

      “Niin sanoi Adam: tämä on nyt luu minun luistani, ja liha minun lihastani: se pitää kutsuttaman miehiseksi, sillä hän on otettu miehestä.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Eikös sekä miehiä ja naisia kutsuta ihmisiksi? Termi kattaa molemmat sukupuolet ilman että se ottaisi sukupuolista mitään pois. Asiayhteydestä sadaan ilmenemään, kumpaa sukupuolta ihminen- kun tätä ilmaisua käytetään- kulloinkin on. Sama koskee käsitettä avioliitto. Se koskee heteroparia silloin kun kontekstista (esim. nimistä) ilmenee että liiton on solminut heteropari. Mikä on ongelma?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Heinonen sanoo:

      @Kimmo Ymmärrän hyvin, että miksi on kaksi nimitystä eli mies ja nainen, vaikka heillä onkin samat oikeudet. On päivänselvää, että sukupuolissa on eroja. Samalla logiikalla myös hetero- ja homopareilla on selviä eroja, joten olisi loogista että näitä parisuhteita ei kutsuta samalla termillä eli avioliitolla. Osan mielestä tämän erilaisuuden tunnustaminen on verrattavissa syrjintään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Heinonen: ” On päivänselvää, että sukupuolissa on eroja. Samalla logiikalla myös hetero- ja homopareilla on selviä eroja,”

      Viittaan Seppo Heinolan kommenttiin tuossa yläpuolella.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Heinonen sanoo:

      Ongelmana on lähinnä epäloogisuus. Erilaisuutta kuvaamaan käytetään eri termejä, paitsi jostain syytä ns. tasa-arvoissa avioliittoasiassa erilaisuus halutaan kieltää ja korostaa vain samankaltaisuuksia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Heinonen: ” Erilaisuutta kuvaamaan käytetään eri termejä,”

      Juu, niin käytetään. Puhukaamme siis nais-ihmisistä ja mies-ihmisistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Pitäisikö Juhani Heinonen koko lainsäädäntömme laatia siten,että huomioidaan sukupuolten erot. Eri tieliinnelaki mies- ja naisautoilijoille esim?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Heinonen sanoo:

      Sukupuolella ei ole mitään merkitystä ajamisen kanssa, samalla tekniikalla homma hoituu. Eri parisuhdemuodoissa on seksuaalisuudesta riippuen selkeästi ero miten sitä toteutetaan. Siinä on siis aito ero, toisin kuin autolla ajamisessa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Naisautoilijat ja miesautoilijat käytäytyvät tutkimusten mukaan liikenteessä eri tavoin, naiset kolaroivat mm. huomattavasti vähemmän,joten heille vain oma lievempi tieliikennelaki.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Otto Chrons sanoo:

    Koskakohan lemmikeillekin myönnetään äänioikeus, kun kerran se naisillekin mentiin myöntämään jo reilu sata vuotta sitten? Tällä tasollahan tässä argumentoinnissa mennään, mutta sitä hirttä ei tunnuta näkevän omassa silmässä.

    Kun kerran avioliitto homoille on sallittu jo monessa maassa, niin näillä asian vastustajilla pitäis olla jo paljon evidenssiä siitä, miten huonosti se on toiminut kyseisissä maissa. Joten miksi näitä todisteita ei esitetä, kun samoilla argumenteilla kuitenkin spekuloidaan jatkuvasti?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Heli Hämäläinen sanoo:

    Meidän avioliittomme alkoi kirkollisella vihkimisellä Keuruun uudessa kirkossa 27.7.1996. Avioliittomme on kestänyt jo 18 vuotta ja siihen on syntynyt yhteinen lapsi.

    Kuinka ollakaan olen kärsinyt transsukupuolisuudesta,jonka olen yrittänyt piilottaa kunnes en onnistunut enää vuonna 2004 vaan minun oli haettava apua hoitojärjestelmän kautta. Lääketieteen tuntema tila todettiin ja hoidettiin. Olen nykyisin fyysisesti naiseksi korjattu. En kuitenkaan saa sellaista passia, jossa olisi nainen vaan passissa lukee mies.

    Miksi siinä lukee mies?

    1. Kaksi naista eivät voi olla avioliitossa keskenään. Tähän päätyi myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Me nyt vain olemme avioliitossa, koska menimme siihen 18 vuotta sitten. 2. Uskonnolliset piirit katsovat puolustaneensa kristillistä avioliittoa tapauksessani, kun laki evää tässä tilanteessa sukupuolen juridisen tunnustamisen, jotta ei synny tilannetta että kaksi naista olisi avioliitossa keskenään. 3. Raamatussa Jeesus kuitenkin kieltää erottamasta sellaisia, jotka Jumala on yhdistänyt 4. Kirkko ei puolusta vähäisimpien avioliiton pyhyyttä. Siksi on äärimmäistä tekopyhyyttä pitää institutiota pyhempänä kuin itse avioliittoa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Lahtinen sanoo:

    Tekopyhyys tässä asiassa on katsoja tavoitehakuisessa silmässä ja mielessä, löytyy siis paljon lähempää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Erittäin hyvä, että piispa Huovisen ko. lakialoitetta koskeva puheenvuoro on tuotu julkisuuteen.

    Itsekin olen kysellyt pitkin matkaa kuten Huovinen “Huovinen kysyy perustellusti, onko konkreettisten oikeuksien yhdenmukaistamisen lisäksi välttämätöntä nimittää kaikkia liittoja samalla nimellä avioliitoiksi ja jättää huomiotta liittojen tosiasialliset erot.” Miksi ei käy se, että on samat juridiset oikeudet, mutta liitoilla eri nimet? Kukaan ei ole vastannut tähän kysymykseen muuta kuin tunnepohjalta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Kaikusalo: ” Miksi ei käy se, että on samat juridiset oikeudet, mutta liitoilla eri nimet? Kukaan ei ole vastannut tähän kysymykseen muuta kuin tunnepohjalta.”

    Miksei käy se, että on samat juridiset oikeudet ja yksi ja sama nimi? Kukaan ei ole vastannut tähän kysymykseen muuta kuin uskonnolliselta tai perinteen vaatimalta pohjalta. Uskonnolla, kirkolla tai piispoilla (nykyisillä tai entisillä) ei pitäisi olla mitään nokan koputtamista maistraatissa solmittavan avioliiton nimestä, olipa parien sukupuoli mikä tahansa.

    Ei kai monikaan kuvittele tai ole vaatimassa, että kirkon olisi pakko vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja tai pitää kiinni edes vihkioikeudestaan. Sehän on kirkon ihan ikioma valintakysymys.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Lahtinen sanoo:

    Se on kuitenkin ilmiselvä seuraava askel, mihin aktivistiryhmät ja kirkkoon soluttautuneet poliittiset toimijat ryhtyvät seuraavaksi painostamaan kirkkoa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Pakkoko kirkon on siihen suostua. Ai niin, mutta sittenhän kirkolla ei olisi kohta enää juurikaan maksavia jäseniä, jos ei suostuisi. Kirkko voisi kyllä aivan hyvin luopua koko vihkioikeudesta, eihän se ev.lut. kirkossa ole edes sakramentti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Lahtinen: “kirkkoon soluttautuneet poliittiset toimijat ryhtyvät seuraavaksi painostamaan kirkkoa.”

      Haa, salaliittoteoria kirkollisen vihkimisen hyväksymiseksi samaa sukupuolta oleville pareille.

      Eivätköhän ne kirkkoon soluttautuneet poliittiset toimijat ole kirkon jäsenten sinne päättäviin elimiin äänestämiä. Kirkolla, niin kuin valtioillakin (demokratioilla) on juuri sellaiset päättäjät, kuin ne ovat ansainneet.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Heinonen sanoo:

    Salaliitto ei ole kaukaa haettua, tai ehkä se ei ole niin salaistakaan. Seurakuntavaaleissakin äänestyskäyttäytymistä pyritään avoimesti ohjailemaan vaalimannekiinien valinnoilla. Ei ole kovin neutraalia valita päämannekiiniksi henkilö, joka edustaa jompaa kumpaa näkemystä seurakuntakenttää voimakkaasti jakavasta asiasta eli miten suhtautua seksuaalivähemmistöjen avioliittokysymykseen.

    Tässä tapauksessa sinänsä fiksun Jani Toivolan valinnalla yritetään saada normaalisti passiivisemmat seurakuntalaiset vaaliuurnille seksuaalikysymyksen avulla ja samalla nostaa vuoden 2010 kohuteema taas keskiöön. Jos se ei ole tahallista ohjailua, niin sitten hyvin ammattitaidotonta..En tiedä kumpi on huonompi vaihtoehto, ehkä edellinen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Heinonen: “Tässä tapauksessa sinänsä fiksun Jani Toivolan valinnalla yritetään saada normaalisti passiivisemmat seurakuntalaiset vaaliuurnille seksuaalikysymyksen avulla ja samalla nostaa vuoden 2010 kohuteema taas keskiöön.”

    Mitäs ihmeellistä, kummallista tai väärää siinä sitten on. Kaikki ryhmäthän nostavat esiin omat agendansa ja pyrkivät omiin tavoitteisiinsa jotka ovat niille tärkeitä. Sitten nais- ja miesihmiset äänestävät ja ääntenlaskun jälkeen nähdään kenen agenda saa eniten kannatusta ja voittaa. Semmoista se on demokratia. Kirkko saa sellaiset päättäjät kuin on ansainnut ja pulinat pois.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö
    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.