Samuel Pihkalan blogiin ei päässyt vastaamaan joten jokunen sana siitä

Ensiksi haluaisin kysyä blogistilta ketä pidätte hyvänä suomalaisena filosofina kun kirjailijamme jätetään pois ja tämä katsoen 1900.taa lukua.

Freud kirjoitukseenne katsoen ymmärsi myös totuuden tekevän Ihmisen vapaaksi.

Toki on huomattava Hänen silloisen, 1800.aa luvun loppupuolta olevan asiakaskuntansa sosiaalinen, ja näin mahdollinen tausta vaikuttavana asiana.

Itse pidän ansiokkaana Freudin viettelyteoriaa mistä Hän sitten luopui Wienin analyytikkojen kokouksen jälkeen palatakseen siihen myöhemmin.Yhteisön ulkopuolelle joutuminen on kova asia kenelle hyvänsä meistä.

Mutta tarvittiinko 70.tä vuotta ennenkuin asiasta kiinnostuttiin uudestaan vaikka muistaaksi 1936 Yksi Ihminen yritti.

On sitten hyvää katsomista koontina, esim. ”Muisti, mieli ja menneisyys”, kun kirjassa nimen muista oikein, missä tulee esille väärin muistamisen asioita.Ja tämähän on aivan suomalaisten Ihmisten koonti.

On totta psyyken asioiden haaste jolloin olisi kyettävä katsomaan kuka nykyisin lääkkeen määräämisen jälkeen tarvitsisi valvontaa. Nythän lääkkeet ovat erilaisia kuin vielä 60.tä vuotta sitten.

Ei yleisenä, mutta blogistin kirjoitukseen katsoen, olisi hyvä eteenpäin menossa olla kärsivän Ihmisen tukena oleminen jolloin Hän voisi asiastaan ottaa ensimmäisen askeleen ulospäin, ja sitten toisen.

Mielemme on kovin altis katsomaan vaivaannuttavaa ja pyörimään siinä, sijaan että tahtoisimme askeltaa siitä etäämmälle. Tähän tarvittaisiin useasti ystävää, tuttua, ammattihenkilöä tai Ihmistä joka asiaan haluaisi sitoutua muitten asioittensa ohella.

  1. Pekka,en tiedä miksi blogiini ei voinut vastata?
    Ajattelen tietysti kristittynä arvioissani subjektiivisesti, koska koen elämän ja raamatun sanan valossa, että ihmisen on aina lopulta perusteltava Jumalan ja omantunnon edessä omat tekemiset , vaikkapa Hitler (taisteluni) miksi toimii, kuten toimii ja Freud aidosti pyrki ratkaisemaan ihmisen ongelmia.Havainnot ihmisen elämän vaikeuksista usein ovat seurausta menneestä, mutta ratkaisut ” tunnemaailman” siirtoina ovat mielestäni psykologisia pyrkimyksiä asioihin , joihin tarvitaan kristillisyydestä anteeksiantoa ja toivoa ihmiselle , että rikkinäinen voi jättää asioita taakse.
    Jesaja kirjoittaa , että älä menneitä muistele ja siitä on syntynyt ratkaisukeskeinen terapia.Filosofiahan on jotenkin Kreikaksi viisauden ylistystä ja aikaisempina vuosisatoina lähes kaikki filosofit oli teologeja ja ajattelen että filosofia ja teologia on osin erkaanut toisistaan.Mikä todellisesti tuottaa vapautta voidaan olla olla eri mieltä, mutta ajattelen että se lopulta ihmisen vapauttaa kun ihminen kohtaa Luojansa. Kuuntelen mielenkiinnolla kaikkia filosofeja nykyaikanakin mielellään, vaikka eivät ole kristillisen maailman kuvan omaavia, koska koen että heidän ajattelunsa on loogista lähes poikkeuksetta pääsääntöisin. (hiukan sekavasti kiireellä sanottu , mutta voi jatkaa pohdintoja paremmalla ajalla)

Kirjoittaja

Väisänen Pekka
Väisänen Pekka
Soossi ja joltisen pyöriät perunat. Olen nuoruudessa hiukan soittanut ja lukenut.