Sanasta elämää

Toimitimme jumalanpalveluksen 22.9.2006 Bonaberissa Doualan miljoonakaupungissa. Mukana oli lääninrovasti Adolph Telesam. Hän on Kamerunin kirkkomme etevimpiä Luther-tutkijoita. Nykyisin hän on kirkon varapresidentti.

Työtovereinamme toimineet kamerunilaiset papit olivat hyviä puhujia. Oli ilo toimia heidän kanssaan yhteistyössä. Paljon sain oppia heiltä, paljon kokea innostunutta antautumista työlleen ja sitä miten pappien perheet kokonaisvaltaisesti antoivat aikaansa ja voimiaan yhteisen kirkon palvelukseen.

Paikallisten pappien määrä kasvoi valtavasti. Vuonna 2004 kirkossa oli 104 pappia, vuonna 2006 pääsimme jo 156 pappiin ja perheemme lähtiessä 2007 pappeja oli 177, joten saatoimme jättää työkenttämme turvallisin mielin tietäen, että työ menee eteenpäin.

* * *

Sunnuntai 08.09.2019
13. sunnuntai helluntaista
Jeesus, parantajamme
1. lukukappale: 2. Moos. 4:10-12

Mooses oli hyvin vanha mies, kun hänet kutsuttiin kansansa johtajaksi. Nelisenkymmentä vuotta hän oli elänyt faraon hovissa saaden aikansa parasta opetusta maata hallitsevien piireissä. Toiset nelisenkymmentä vuotta hän oli pakolaisena Midianissa pappi Jetron vävynä ja lammaslaumojen kaitsijana.

Mooseksen epäröinti

Kutsun vapauttaa kansansa hän sai siinä iässä, noin kahdeksankymppisenä, kun meidän maassamme useimmat jo ovat asettuneet vanhuuden lepoon.

Mielenkiintoista on huomata, ettei hän valitellut vanhuuden kremppojaan, vaan sitä ettei pysty kunnolla puhumaan. Hän oli tiedostanut, että hyvän johtajan pitää puhua hyvin ja ilmaista itseään ja asiaansa selkeästi.

Ei ole sattumaan että jo muinaiset kreikkalaiset kaunopuheisuuden koulut tähtäsivät nimenomaan poliittiseen vaikuttamiseen. Hyvä kaunopuhuja pystyi saamaan kansan puolelleen ja pääsi vaikuttamaan tehtyihin päätöksiin enemmän kuin heikommilla ilmaisuvalmiuksilla varustetut.

Tämän tiedosti Mooses jo vuosituhatta aikaisemmin, kun hän rehellisesti arvioi omia kykyjään ja mahdollisuuksiaan tehtävän suorittamiseen.

Vanhastaan monet ovat yrittäneet selittää, mitä Mooses tarkoitti hitaalla puheellaan ja kankealla kielellä. Juutalaisten keskuudessa on säilynyt ikivanha perinne, että Mooseksen olisi ollut vaikeaa ääntää äänteitä b, v, m, f ja p.

Mooses sanoi Herralle: ”Mutta, Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli.”

Jumalan kutsu pysyy voimassa

Jumalan vastauksessa Mooseksen epäröintiin tulee esille, että tähän sisältyi myös vanhan miehen halu päästä vapaaksi pyydetystä tehtävästä. Jumala ei kuitenkaan perunut kutsuaan, vaan julisti Moosekselle uskon vahvistusta antamalla ymmärtää, että kun Jumala kutsuu, niin silloin ei sovi kieltäytyä vaan uskon rohkeudella käytävä annettuun tehtävään.

Tämän mukaisesti oppi-isämme Luther tähdentää, että uskon varassa on mahdollista voittaa vaikeudet ja saada kaikki ne lahjat, mitä Herran kutsun toteuttamiseen tarvitaan: "Kenellä ikinä on Jumalan sana ja uskoo sen, hänellä on Jumalan Henki ja voima, kuin myös jumalallinen viisaus, totuus, sydän, mieli, siis kaikki mitä Jumalalle kuuluu."

Merkittävintä Jumalan kutsussa oli se, että Jumala lupasi olla Mooseksen kanssa. Moosekssen ei tarvinnut tehdä työtään omin voimin, vaan Herra lupasi pysyä hänen mukanaan ja tukenaan kaikessa hänen toimissaan. Herra itse neuvoi sen, mitä Mooseksen piti sanoa ja opettaa kansalleen sen johtajana toimiessaan.

Herra sanoi hänelle: ”Kuka on antanut ihmiselle suun? Kuka tekee ihmisestä mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö juuri minä, Herra? Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa.”

3 kommenttia

  • Reino Suni sanoo:

    Lukija voisi ystävällisesti tutustua Mooseksen kirjoihin. Tässä tapauksessa ennenkaikkea kolmanteen kirjaan siinä annettuun Jumalan ihmisarvostus käsitykseen. Minun käsitykseni mukaan tämä Raamatun antama kuva Jumalasta on aivan eri planeetalta kuin Jeesuksen kertoma Jumala ihmisarvostuksineen, lähimmäisen rakkauksineen, joissa on kaikki laki ja profeetat.

    Blogistin oppi-isän Lutherin ihmisarvostuksesta juutalaisiin, sen merkityksestä Hitlerin toimintaan ei tietääkseni ole tehty realistista tutkimusta, jossa on täysin mahdollista niiden yhteensopivuus. Jos blogisti tietää tällaisesta tutkimuksesta olen kiitollinen tiedosta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      Kiitos puheenvuorostasi.

      Mietit olenko tutustunut Mooseksen kirjoihin ja Lutheriin.

      Tässä sinulle vastausta.

      Olen toki tutkinut Mooseksen kirjoja. Jo noin viisikymmentä vuotta sitten analysoin sen tekstejä paitsi alkukielellä hepreaksi, myös kreikankieliseen Septuagintaan ja arameankieliseen Targumiin tutustuen. Samalla vertasin käsittelemiäni tekstejä myös akkadilaisiin ja sumerinkielisiin sekä heetinkielisiin vastaavia asioita kuvaaviin teksteihin.

      Aikoinaan saatoin jopa todeta missä kohtaa kreikannoksessa kääntäjä on vaihtunut, koska kielenkäyttö muuttuu yhdessä kohdassa. Samaten saatoin todeta miten eräiden näkökohtien tulkintaperinne oli muuttunut alkuperäisen heprealaisen tekstin kirjoittamisen ajasta käännöksen tekemisen aikaan ja miten eri kieliyhteisöissä hepreassa ja kreikassa asioita katsellaan eri näkökulmisa, vaikka itse perussanoma säilyy muuttumattomana.

      Nyttenkin tätä tekstiäni tehdessäni luin tekstin myös hepreaksi ja muutamista sanoista huomioin myös mikä niiden etymologinen vastine oli sukulaiskielillä akkadiksi, arabiaksi, etiopian historiallisen kielellä geesiksi jne. Toki näiden anti ei näy julkaisemaani tekstiin asti, mutta itselleni tämäntapainen työskentely antaa sekä historiallista että maantieteellistä ulottuvuutta tekstin ajatusten asettamisessa sekä historiallisesti että kulttuurisesti oikeaan yhteyteensä.

      Kunkin ajan historiallisessa tilanteessa esiintyneet tapahtumat on tutkittava aina oman aikansa olosuhteiden mukaisesti, jottei anna väärää todistusta kunkin ajan ihmisten toimintojen luonteesta.

      Esimerkiksi Mooseksen ajan sotien problematiikkaa on verrattava meidän aikamme sotiin. Ota huomioon että viime vuosikymmenien aikana esimerkiksi niissä arabimaissa käydyissä sodissa, mihin USA on jollakin tavalla sekaantunut milloin milläkin verukkeella on kuollut noin pari miljoonaa ihmistä.

      Lutherin teksteihin olen alkanut paneutua syvällisemmin jo lukuvuotena 1966-67 kun osallistuin luthertutkijan professori Haikolan vetämään laudaturseminaariin. Paitsi Lutherin ajatusten teologista selvitystä Haikola myös piti esillä Lutherin saksan kielen erityisluonnetta. Lutherhan on ratkaisevasti edistänyt saksalaisen kirjakielen kehitystä.

      Lutherin tuotantoa minulla on monien muiden ja erikielisten julkaisujen sekä tutkimusten lisäksi myös Luthers Sämtliche Schriften, kaikki 23 osaa, yhteensä noin 1,25 hyllymetriä, kaikki isokokoisia ja kaksipalstaisia. Muutamat osat ovat niin laajoja että ne on painettu kahtena niteenä. Luther on ollut uuden ajan tuotteliain kirjailija aina viime vuosisadalle asti.

      Lutherin aika Saksassa oli levoton. Talonpoikaissodassa kuoli noin 100 000 – 200 000 ihmistä. (Erot johtuvat siitä, mitkä tuon ajan kapinaliikkeet lasketaan tähän mukaan ja mitkä jätetään ulkopuolelle.) Samaan aikaan keisarikunta oli sodassa Turkkia vastaan ja yhtenä vuotena keisarin joukot valtasivat Rooman keisarin sotilaallisten tavoitteiden takia: Estivät paavin johtaman kirkkovaltion liukumisen vihollisen puolelle jne. Yhteen aikaan vaivasi rutto jne.

      Yhteen aikaan Luther tutki hepreaa ja piti yhteyksiä juutalaisiin jopa niin paljon, että tästä meni viesti toisillekin juutalaisille jopa Saksan ulkopuolelle asti. Valitettavasti olosuhteet muuttuivat ja myös Lutherin ajatukset kärttyisämmiksi. Hänen varsinainen painopisteensä kuitenkin pysyi siinä että Kristus on ainoa pelastus, mutta juutalaiset eivät olleet ottaneet Kristusta vastaan. Tästä hän huolestui ja pyrki vaikuttamaan heidän saamisekseen muun yhteiskunnan mukaan.

      Hitlerin propagandassa teoksen käyttö oli puhtaasti rasistinen ja sellaisena tavoitteiltaan täysin Lutherin ajatusten vastainen. Natsien propagandassa ei ollut tavoitteena juutalaisten saaminen kirkon yhteyteen vaan heidän hävittämisensä. Perustavien pyrkimysten suuntaukseltaan 180 asteen kulmassa toisiinsa nähden.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen sekä Tampereen hiippakuntavaltuuston jäsen ja Kirkolliskokouksen 3. varajäsen. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira.