Santiagon tie

Lleneran sairaala, 8.3.2020

Eilen, muutama tunti edellisen blogin jälkeen, lääkäri tuli uudelleen. Tulehdusarvot ja valkoiset verisolut olivat ruvenneet äkisti huononemaan, eli suoli oli tulehtunut. Ei ollut enää aikaa odottaa maanantaihin- tiistaihin, vaan leikkaus piti tehdä vielä samana iltana.

Pian rupesikin tapahtumaan. Ihan ensimmäisenä tuli parturi. Pääsin siis sittenkin parturiin, vaikken Sevillassa ollutkaan. Tosin eri paikan se ajoi kuin mihin olen parturilla tottunut. Sitten suihkuun ja suun pesuun, mikä tapahtui purskuttamalla jotakin vaaleanpunaista nestettä suussa. Päälle laitettiin leikkaussalivaatteet. Erikoisinta olivat tukisukat, jotka muodostettiin kieputtamalla tukisidettä kummankin jalan ympäri varpaista nivusiin asti.

Tulisin leikkauksen jälkeen tähän samaan huoneeseen, mutta arvoesineet otettiin talteen, sormukset, kello, iPad jne. Kaikkein arvokkain lukittava tavara oli Glivec-lääkevarastoni, joka oli suunniteltu riittämään 20/4 asti. Lähtiessä sen arvo oli n. 6.500 €, joskin arvo on huvennut yli 100 eurolla päivittäin.

Kuudelta minut oli siirretty sänkyineni leikkaussalin oven eteen. Siinä odottelin ja odottelin, että rupeaisivat nukuttamaan ja leikkaamaan. Mitään ei tapahtunut, mutta sitten nukahdin ja herätessäni olin omassa huoneessa, ystävällisen miehen tarjotessa minulle matkapuhelintani, jos halusin soittaa kotiin. Minun piti ihan kysyä, oliko leikkaus oikeasti tehty jo, mutta vasta sitten uskoin, kun näin ison siteen vatsani päällä. Soitin Paulalle; kello oli silloin puoli yksi Suomen aikaa.

Tänä aamuna maha oli kovin kipeä, samoin kurkku. Nenäletku haittaa niistämistä. Ilmeisesti olin hengittänyt osittain suun kautta. Glukoosin lisäksi on tänään tiputettu kipulääkettä ja antibioottia.

Paula ja Tuikku ovat parhaillaan lentämässä Sevillaan, josta he ehtinevät vielä illaksi Lleneraan.

Lääkäri kertoi aamukierroksellaan kymmenen maissa hyvät uutiset. Suolta ei ollut tarvittukaan leikata. Ongelman aiheuttajaksi oli paljastunut 4 vuoden takaisen suolileikkauksen saumaan muodostunut arpikudos. Se kuroi suolta niin kuin jokin naru, ja riitti, että tämä naru katkaistiin. Tämä lyhentää toipumista. Mahassa on kyllä pitkä haava, mutta suolta ei tarvinnut ruveta sörkkimään.

Suoleen voisi ehkä laittaa jo varovasti vettä ja sitten ruokaakin, mutta nämä pelaavat varman päälle. Vettä on luvattu vasta illaksi ja ruokaa huomiseksi. Nenäletkuakaan ei ole poistettu, siltä varalta, että juomisen ja syömisen aloittamisen kanssa tulisi taas vaikeuksia.

Yhteisvastuukeräyksen linkki:

https://yhteisvastuu.ekansio.com/yhteisvastuukerays/?id=1216&lang=fi

Syöpäsäätiön linkki:

https://www.syopasaatio.fi/lahjoita/

1 kommentti

  • Tarja Aarnio sanoo:

    Voi hyvänen aika. Olen hyvin pahoillani tapahtuneesta. Olet kuitenkin näköjään hyvässä hoidossa ja pian tapaat läheisesi, mikä varmaan ilahduttaa mieltäsi. Toivotan pikaista paranemista!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Teuvo Neuvonen

    69 v, naimisissa, 4 lasta, 4 lastenlasta. Työurani tein ulkomaankaupassa, nyt eläkkeellä.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Katso kaikki

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit