Sata lasissa

Tää on sit kuuminta hottii, tät satalasissa takoo
Pistän kaiken nyt pottii, sit syksyl korjaamaa satoo

Näin räppää Cheek. Kannattaa tehdä kovasti työtä, että syntyy tulosta. Sama lainalaisuus patee lähetystyössä. Viime viikonloppuna juhlimme Suomen Lähetysneuvoston 100 vuotista taivalta. Työtä on kannattanut tehdä yhdessä, koska kristillisen kirkon voimallinen kasvu maailmanlaajuisesti on nykypäivämme todellisuutta.

Täältä on lähetetty lähetystyöntekijöitä saavuttamaan ’maailman ääret’. Ennakkoluuloton suhtautuminen Jeesuksen lähetyskäskyyn on tuottanut tulosta: siellä, missä ennen ei ollut tietoakaan rakastavasta taivaallisesta Isästä, on nyt kristillisiä yhteisöjä, jotka Jeesusta seuraten palvovat Jumalaa ja palvelevat naapureitaan.

Eurooppa oli yli tuhat vuotta kristillisin maanosa, mutta tänään maailman kristityistä 26 % löytyy Afrikasta, 25 % Latinalaisesta Amerikasta, 16 % Aasiasta, 9 % Pohjois-Amerikasta ja 1 % Tyynen valtameren alueelta. Euroopassa on yhä 23 % maailman kristityistä, mutta emme ole enää maailman kristillinen keskus — Euroopan kirkot ovat väsähtäneet ja painopiste on siirtynyt etelään ja itään. Kun tänään Euroopasta löytyy esimerkkejä seurakunnan kasvusta, todennäköisin kasvutekijä ovat maahanmuuttajat.

Tänä päivänä dynaamiset, voimakkaasti kasvavat kirkot ja seurakuntaliikkeet löytyvät sieltä, missä mm. eurooppalaiset lähetystyöntekijät ovat menneinä vuosisatoina työskennelleet. Eurooppalaisten – myös suomalaisten – lähetystö 1800- ja 1900-luvuilla on tuottanut valtavan sadon. Jumala on siunannut runsaasti heidän työnsä. Viimeisen sadan vuoden aikana tuhansia suomalaisia lähettejä on palvellut Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kaikissa näissä maanosissa kasvu on ilmeistä. Jeesuksen profetia on käynyt toteen:

Idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä tulee ihmisiä, jotka käyvät aterialle Jumalan valtakunnassa. Luuk. 13:29 (KR92)

Nämä nuoret kirkot eivät ole kuitenkaan täydellisiä. Ne elävät usein köyhyyden, ihmisoikeusrikkomusten, sairauden ja rehottavan korruption keskellä. Niiden viitekehyksenä on mm. animismi, buddhalaisuus, hindulaisuus ja islam. Kristityt joutuvat usein kärsimään uskonsa tähden. Monesti he ovat silti nöyriä ja rohkeita. Silmiinpistävintä on heidän ilonsa ja toivonsa. Ei voi vetää muuta johtopäätöstä kuin sen, että nyt Jumala siunaa heitä.

Onneksemme Jumala ei ole unohtanut meitäkään! Uskon, että hän haluaa siunata meitä eurooppalaisia nuorten kirkkojen kautta. Jos haluamme kokea sitä iloa ja toivoa, mikä heillä on, olemmeko valmiit nöyrtymään Jumalan eteen ja ottamaan vastaan siunauksen Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan kristityiltä?

Tämä siunaus tulee haasteen muodossa. Nuoret kirkot haastavat meitä pysymään uskollisesti ”…rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus” Ef. 2:20 (KR92). He siis kutsuvat hengellisten esivanhempiensa – eurooppalaisten – lapsia palamaan uskon juurille. Takaisin Jeesuksen luo. Sinne, minne meidät on alun perin kutsuttu.

Richard Brewis,
kansainvälisen työn johtaja, Suomen Pipliaseura

Kirjoittaja

Suomen Pipliaseura
Suomen Pipliaseura

PIPLIA voimasanoja -blogin kirjoittajat ovat Suomen Pipliaseurasta. He kertovat ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat sanaa ja koskettavat ihmistä maailmanlaajuisesti.

Kirjoittajan viimeisimmät blogit

Kirjoittajan luetuimmat blogit

Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit