Selittelyn makua!

Vaadin selitystä! Olet selityksen velkaa! Anna, kun mä selitän! Mitä siinä selität?  Älä aina selitä! Selittäminen vain pahentaa tilannettasi entisestäänkin!

Ottiko lukija selvää yllä olevasta imperatiivipurskahduksesta? Älä välitä, ei blogistikaan ottanut eikä välitä. Vaan mainitunlaista ristiriitaista seli-seli-kansaahan me suomalaiset, maailman onnellisimmaksi kansaksi v. 2018 rankatut, olemme. Ja mikä oudointa: Selittäjille näyttäisi juuri nyt olevan maassamme ns. sosialistinen… korjaan: sosiaalinen tilaus. (Erehdyin sanavalinnassani, sotkeuduin sanoissani, koska kun kerran tämän jutun pohjana on suomalaisen sosialismin pää-äänenkannattajan Demokraatin artikkeli, jonka linkitän blogini perään. Sori siitä.)

Miettikäämme hetken hiljaa päissämme, miksi ja mihin selityksiä oikeastaan tarvitaan.

(Minuutin hiljainen hetki)

Tyhmille pitää vissiinkin kaikki selittää, huumorintajuttomille vitsitkin, yksinkertaisille väännettävä esimerkit rautalangasta?

Sosiaalisessa mediassa värjyy kokonainen tahallisesti väärinymmärtäjien kiihkopäälauma, joka yrittää vääntää kaiken esitetyn niin solmuun ja sykkyrälle kuin vain voi, jotta kaikki vähänkin massatavista tunnetummat yksilöt joutuisivat trollaajien levittämien huhujen ja niitä seuraavien vihapuheitten vuoksi mahdollisimman huonoon valoon ja suuriin vaikeuksiin.

Selittäminen lienee usein puolustautumista perättömiä puheita ja suoranaista valehtelemista vastaan? Usein se kuitenkin muuttuu selittelyksi, jonkinlaiseksi epäjohdonmukaisista ja torsoista lausumista johtuvien aukkojen paikkailuyrityksiksi, jollaista kukaan ei siedä kuulla.  Moni tölväisty viisas ei tällaisiin selittelyihin enää edes sorru, sillä sitä seuraava lumipalloefekti on liian hyvin tiedossa. Miksi turhaan kaivaa verta omasta nenästään?

Olisi mielenkiintoista tietää, miten Jeesus suhtautuisi sosiaaliseen mediaan! Mahtaisiko kirjoittaa päivityksiä Facebookiin vai twiittailisiko pikasanomia innokkaasti seuraajilleen? Ei Mestari tosin pitänyt päiväkirjaa elämästään täällä maan päällä vaeltaessaankaan.

Sen me ainakin tiedämme, että Jeesus uskoi Face to face-tyyppiseen yhteydenpitoon. Eikä hän todellakaan ollut mikään Galilean kunnaitten kelmeänkalpea, siniverinen, kaikkea mahdollista ymmärtämään ja hyväksymään pyrkivä lempeä nössöope. Osasi hän tulistuakin ja laittaa kovan kovaa vastaan.

Otan esimerkin eräästä kiistakeskustelusta, jonka Jeesus kävi juutalaisten kanssa. Koska tämän nimenomaisen bloggauksen ideaan ei kuulu selittäminen, saatte, lukijat,  nauttia tämän kohdan (Joh. 8:43-44) ikään kuin raakana:

Miksi te ette ymmärrä minun puhettani? Siksi, että te ette siedä kuunnella, mitä minä sanon.  Te olette lähtöisin Saatanasta. Hän on teidän isänne, ja hänen halunsa te tahdotte tyydyttää. Saatana on ollut murhaaja alusta asti. Hän on kaukana totuudesta, se on hänelle vieras. Kun hän valehtelee, hän todella puhuu omiaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä”.

Onko kiihkoton keskustelu ja vilpitön pohdiskelu, ystävällinen mielipiteitten vaihtaminen ynnä avoin kysely maailman onnellisimmassa maassa julistettu pannaan? On, ainakin jos on Demokraattiin uskominen: ”Enää ei ole tilaa palautteelle, epäilylle tai kyseenalaistamiselle. Jos sen tekee, tulee vyöry selityksiä ja kuka tahansa jää selityskasan alle ja väsyy”.

Melko varmasti suurimmalle osalle meistä passaisi vallan mainiosti, että totuus olisi meidän puolellamme, mutta vain ani harva kuitenkaan rohkenee itse asettua totuuden puolelle…

 

Demokraatti.fi listaa selittäjien perustyypit näin:

https://demokraatti.fi/unohtakaa-paivystavat-dosentit-suomi-rakastaa-nyt-selittajia-tassa-sylki-vaahdossa-selittavien-perustyypit

Kuvateksti: Vielä vihoviimeiset selitykset post mortem. Hyvä vinkki niille, jotka eivät tiedä, mitä omaan hautakiveen kannattaisi kaiverruttaa.

 

 

 

3 kommenttia

  • Näin hieno juttu eikä yhtään kommenttia. Mieleeni tuli eräs sotilasopinahjo. Siellä oppilaana piti tehdä tarkka suunnitelma oppitunnin pidosta. jokaisen aiheen kohdalla piti laittaa montako minuuttia aion siitä puhua. Sitten oli laitettava myös opetustapa. Joku viisas littoi: Opetustapa: Seison ja selitän.

    Joskus joutui selittämään asiaa, josta ei ollut mitään hajua.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Lauri: Ehkä tuo blogissa toistunut Eipäs nyt selitellä siellä!-henki valtasi lukijat, jotka oitis päättelivät, että ei sovi myöskään kommentoida?

      Tarkoituksella jätin tekstistä pois viittaukset tämän ajan suuriin selitysoperaatioihin, ne olisivat vain hidastaneeet tajunnanvirtatekniikkavuodatustani. Sen sijaan tuo Jeesus-sitaatti on tosi cool, eikös vain? Ja jos Jeesus todella on se, joksi itseään väittää, ei kyseessä ole mutu-tuntuma vaan ihan sisäpiiritieto. Jeesuksella on paitsi lupa myös velvollisuus pitää meille muille kunnolla jöötä. Aabrahamin lapset saivat kuulla kunniansa…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mieleeni tulee sotilasuralta ne monet selitykset, joita myöhästyneiltä sai kuulla. Kun kerrotaan traagista tarinaa miten joku jossain sairastui ja sitten siellä ensiavussa meni koko yö. Kun samaan aikaan pöllähtelee vanhan viinan ja uudemman sekoitus, niin joutuu koetukselle mitä uskon vai uskonko mitään. Kun epäuskosta seuraisi pitkät ja molemmille tuskalliset selvittelyt, niin molemmat säästyvät, jos sanon: Hyvä on! Jos kupru olisi ensimmäinen , se saattaisi auttaa ihmistä, kun häntä ei nolattu, mutta siinä on toinenkin näköala, valehteleva saa rohkeutta valehdella lisää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru
    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (63 v., 117 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa24.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121