Seurakunnan messu – Jumalan perheväen juhla myös herätysliikkeiden ihmisille!

Silmiini sattui ja korviini kantautui kaksi messuun liittyvää uutista. Toisessa kerrottiin, kuinka piispa Simo Peura opasti Suviseuroissa ihmisiä tulemaan seurakuntien messuihin. Samalla hän myös opasti, kuinka vl-liikkeen väen on hyvä opastaa ”omiaan” näin tekemään.

Toinen uutinen tuli evankeliumijuhlilta. Kuuntelin tuohon liittyvää haastattelua itse asiassa suorana Radio Deiltä autossa. Juhlilla haastateltiin Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilää ja kotimaantyön johtajaa Juhana Tarvaista. Tarvainen kertoi, kuinka Sleyn kotimaan työn yksi painopistealue ovat messuyhteisöt, joita on noin parikymmentä. Molemmista näistä on uutisjuttu myös täällä kotimaa24-sivuilla.

Ilahduin piispa Peuran puheenvuorosta. En tosin tiedä, millaisen vastaanoton se sai. Sen sijaan hämmennyin Tarvaisen puheenvuorosta. Tiesin asian kyllä entuudestaan, mutta silmiäni avasi se, miten asia kerrottiin juuri herätysliikkeen toimijoiden taholta.

Messuissa ja myös messuyhteisöissä ei liene sinällään mitään pahaa. Samalla kuitenkin nousee aiheellinen kysymys siitä, että miksi ei tulla tai mennä messuun omassa kotiseurakunnassa ja kirkossa? Herätysliikkeet ovat ainakin aikaisemmin painottaneet kiinteää yhteyttä kirkkoon ja seurakuntiin. Myös Sleyn toiminnanjohtaja Säilä ilmaisi, että Sley haluaa pysyä kirkossa. Tarvainen viittasi haastatteluvastauksessaan siihen, että ihmisillä tulee olla turvallisia mahdollisuuksia osallistua messuun. Uskallan väittää, että seurakuntien messuihin on turvallista osallistua vaikka varmasti messujen taso voi vaihdella – jos sellaista nyt halutaan ja pystytään arvioimaan.

Piispainkokous taisi hiljattain käsitellä sitä, miten messuyhteisöt integroidaan paikallisseurakuntiin. Yhtä aiheellinen kysymys olisi käsitellä, miksi seurakuntien messujen rinnalle järjestetään muita messuja. Jos ne eivät ole osa seurakuntien toimintaa, ne ovat ”seurakuntia seurakunnassa”.Jos taas messuyhteisöjä rakennetaan seurakunnan paimenviran johdolla ja seurakuntaorganisaation toimesta (kirkkoherra, papisto ja kirkkoneuvosto, seurakuntalaiset), ei tuota ongelmaa ole.

Jos herätysliikkeet haluavat rakentaa kirkkoamme yhdessä kirkon muun väen kanssa, olisi viisainta junailla messutoiminta osana seurakunnan toimintaa. Ehkä eduksi olisi myös seurakuntien tilojen ja kotikirkkojen käyttö. Toki kirkon mission kannalta voi olla hyvä suunta, että messuja ”viedään” tietoisesti myös muihin tiloihin. Tässä taas tulee muistaa KL:n ja KJ:n säädökset siitä, missä ehtoollista saadaan viettää. Uusia tuulia tarvitaan, mutta samalla tulee toimia joustavasti seurakunnan järjestyksen pohjalta. Muu toiminta ei välttämättä ole enää oman seurakunnan ja kirkon toimintaa.

Toivo Loikkanen

 

 

76 kommenttia

  • Juha Heinilä sanoo:

    Sami, on tärkeää käydä messussa, vai mitä? Mikä sinulle on tärkeää kirkossa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Juha, minulle tuo on vaikea kysymys, en osaa eritellä, en osaa nostaa jotakin yksityistä asiaa erityisen tärkeäksi. Ajattelen kokonaisuutta, ykseyttä, pyhien yhteyttä joka ulottuu myös rajan tuolle puolen. Kokonaisuus, jokapäiväinen kilvoittelu, katumus, yritän elää kristityn elämää joka päivä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Toivo Loikkanen
    Toivo Loikkanen

    Olen 60-luvun alkuhetkinä syntynyt Keski-Karjalan kasvatti, nykyisin Savonlinnassa toimiva puolivallaton rovasti. Kirjoitan kirkosta, elämästä sekä uskon, toivon ja rakkauden näkymistä. Mielipuuhaani kesällä on mökkisaunassa saunominen ja talvella retkiluistelu. Matkustelen mikäli aika ja rahat riittävät siihen. Siviilissä kannan vastuuta OP-ryhmän aluepankin hallintoneuvoston puheenjohtajana.