Shalom ja salaam-yhteinen rauha Israel/Palestiinassa EAPPI-silmin

pienikokomasaferyatta

Tämä on "Hiljaisuuden ystävät"-lehden Rauha-teemanumeroon 1/2015 kirjoittamani artikkeli. Hiljaisuuden ystävät ry on tärkeä rauhantyössä mukana oleva järjestö.

Motto: Unelma rauhasta ei voi säilyä jatkuvassa epäoikeudenmukaisuudessa

Kautta ihmisen historian Välimeren pohjukan maat ovat olleet kuohunnan alueita. Kun kuulemme tänään taisteluista Gazassa ja Syyriassa tai väkijoukon riehunnasta Jerusalemissa, jaamme nämä surulliset uutiset meitä edeltäneiden sukupolvien kanssa. Tänään se tapahtuu reaaliaikaisesti ja olohuoneisiimme suoraan tunkien.

 

Kuitenkin minä ja moni kaltaiseni keski-ikäinen uskovaisesta taustasta arvomaailmansa ammentanut on kasvanut kuunnellen laulua ”Oi Kaanaanmaa, se kallis maa: se maa, jossa Jeesus on…” Israel, Pyhä Maa: näiden sanojen kautta meille viestittyy suuri Sanoma ja lupaus tulevaisuudesta ja toivosta. Koko alueen kokonaisuuden ytimessä on kristityn ajatus rauhasta, kestävästä ja ikuisesta rauhasta henkilökohtaisessa elämässä ja koko maailmassa, jonka keskus on ikuinen Jerusalem ja Jumalan tahto.

 

Vuonna 2013 minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua Kirkkojen Maailmanneuvoston järjestämään Palestiinan kristittyjen pyynnöstä vuonna 2003 aloitettuun EAPPI-ohjelmaan Suomessa Kirkon Ulkomaan avun organisoimana. Ohjelman kansainvälisten osallistujien tehtävänä on tarkkailla palestiinalaisalueiden arkea (vain Länsirannalla ja Jerusalemissa, ei siis Gazassa) Israelin miehityksessä ja raportoida miehitykseen liittyvistä ihmisoikeusongelmista. EAPPI-tarkkailijat asuvat eri puolilla Länsirantaa ja joutuvat päivittäin tekemisiin juutalaisten siirtokuntalaisten, Israelin armeijan ja poliisin kanssa.

PYHÄN MAAN RAUHA TÄNÄÄN

Olen kasvanut perheessä, missä rakkaus Israelia ja juutalaisen kansan kohtaloita kohtaan oli itsestään selvää. Muistan pienenä poikana vanhempieni seuranneen kuuden päivän sodan etenemistä ja kiittäneen Jumalaa Jom Kippur-sodan lopputuloksesta. Kotiini tilattiin Karmel-  ja Shalom-lehdet, Israelin ystävien peruslukemistoa. Alueen historiaan ja juutalaisuuteen syvemmin tutustuessani törmäsin myös raadolliseen ihmisen historiaan ja ymmärsin, miten Israelin hengellisen merkityksen rinnalla kulkee maallinen historia. Tulin juutalaisten itsensäkin kuvaamana huomaamaan, että Israel on myös eurooppalaisen juutalaiskulttuurin jälkeläinen, holokaustin jälkeisen ”ei-koskaan-enää”-ajattelun läpitunkema, Jumalan Auschwitzista poissaolon kokemuksen traumatisoima, uuden teräksenlujan ja auringon paahtaman uuden juutalaisen maa. Taistellessaan olemassaolostaan Israelista on tullut maailman suurimpia sotilasmahteja ja itsekin väkivallan käyttäjä, ei enää pelkästään uhri. Tällaisen Israelin toimia kukistettuja palestiinalaisia kohtaan minut valittiin tarkkailemaan. Mitä merkitsee ”shalom” Pyhässä maassa tällä hetkellä?

 

Oma EAPPI-tarkkailijan arkeni Yattassa, n. 100 000 :n asukkaan kaupungissa Hebronin eteläpuolella ja palestiinalaisalueen eteläisimmillä kukkuloilla koostui pääasiassa kolmesta asiasta: koululaisten koulumatkan turvaamisesta Israelin armeijan itselleen ampuma-alueeksi vaatimalla Masafer Yattan alueella UNICEF:n ”Access to Education”-projektin kanssa yhteistyössä, juutalaissiirtokuntien lähellä olevien palestiinalaisyhteisöjen turvaamista yhteistyössä israelilaisten kansalaisjärjestöjen, italialaisten katolisen Operation Doven ja Christian Peacemaker Team-järjestön kanssa( länsimaisten tarkkailijoiden läsnäolo selvästi vähensi siirtokuntalaisten aggressiivisuutta)ja Meitarin tarkastuspisteen kautta kulkevan henkilöliikenteen tarkkailua. Kansainvälinen suomalais-norjalais-ruotsalais-australialaisryhmämme asui palestiinalaisen perheen vuokraamassa talossa Yattan kaupunkialueella. Naapurissa asuivat vuokraisäntämme ja hänen veljensä perheineen. Matteuksen evankeliumin 23. luvussa sanotaan: ”…mutta laiminlyötte sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeudenmukaisuuden, laupeuden ja uskollisuuden”. Jeesuksen sanat aikansa reaalipoliitikoille ja virallisen uskonnon edustajille alkoivat elää meille Pyhän maan vieraille vuonna 2013. Jos rauhan perusta on Jumalan tahdon etsiminen, noudattaminen ja edistäminen,  ”oikeudenmukaisuus, laupeus ja uskollisuus” alkoivat merkitä jotain äärimmäisen konkreettista kaipuun kohdetta.

MENETETYN MAAILMAN KAIPUU

Halu rauhaan on universaali jokaisen ihmisen sydämessä oleva tarve. Rauha on se olotila, missä ihmisen pelko tulevaisuutta, muita ihmisiä ja omia henkilökohtaisia demoneja kohtaan väistyy ja katse nousee näkemään sen, mikä maailmassa on hyvää: lapset kasvavat, käyvät koulua, saat antaa ja vastaanottaa rakkautta lähimmiltäsi, sinulle annetaan usko huomiseen niin henkisesti kuin materiaalisestikin. Rauha on loukkaamaton  ihmisoikeus.

 

Pyhän maan ihmisten rauhan rikkoo pelko. Historia on kylvänyt epäluulon siemenen, epäluulo on tuonut väkivallan. Pelko, että ihmiseltä tuhotaan se, mikä on rakasta, estää israelilaisia ja palestiinalaisia näkemästä toisiaan kasvoista kasvoihin. Israel elää sen pelossa, että arabit tuhoavat heidän rakentamansa maan. Israel uskoo, että muureilla eristämällä, ihmisten liikkumista estämällä ja tiukalla sotilaskurilla palestiinalaiset ymmärtävät, miten rauha syntyy.

 

Kun Israel syntyi vuonna 1948, sadattuhannet palestiinalaiset menettivät kotinsa ja heistä tuli pakolaisia. Nykyinen Israel kieltäytyy vastaamasta siihen avoimen haavan kipuun, joka syntyy kodin menettämisestä. Kun oma anoppini kertoo Karjalan kannaksen Muolaan kesän tuoksusta ja kadonneen maailman yhteisyydestä, näen saman kaipuun palestiinalaisen vanhuksen silmissä. Hänen synnyinkotinsa on Israelissa eikä hänellä ole lupa sinne mennä. Tiedän myös, miten menetetyn maailman kaipuu periytyy: kadotettu kotimaa on kylvetty myös vaimoni sieluun. Israel/Palestiinassa pakolaisen paluun kaipuuta ei virallisesti kohdata kasvoista kasvoihin. Sen sijaan palestiinalaisten kodit ovat tuhouhkan alla erityisesti juutalaissiirtokuntien lähellä ”turvallisuussyistä”, rikoksista epäillyt palestiinalaiset ovat sotaoikeuden armoilla vailla siviileille kuuluvia oikeuksia,  ”turvallisuussyistä” tietenkin. Haastattelemamme Mofeedin on vaikea uskoa oikeudenmukaisuuden toteutumiseen, koska hän oli pidätettynä tutkintovankeudessa seitsemän vuotta ilman, että häntä vastaan nostettiin syytettä. Hänen isänsä ja äitinsä kuolivat vankeusaikana eikä hänen tietenkään sallittu osallistua hautajaisiin. Isän ja äidin hautaaminen kuuluu arabien tärkeimpiin velvollisuuksiin. Unelma rauhasta ei voi säilyä jatkuvassa epäoikeudenmukaisuudessa.

 

EAPPI-työ perustuu Jeesuksen sanoihin ”joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.” Palestiinalaisten aseisiin tarttuminen eli arkikielellä terrorismi on väkivallattomuuteen uskovan  EAPPI-työn ytimessä. Se Palestiina, jonka kohtaat arjessa, kauhistuu väkivaltaa. Kuitenkin pienet Israelin armeijan tarkistuspisteillä olevat koululaisetkin saavat kuulla, että he ovat potentiaalisia terroristeja, kun heidän laukkunsa tutkitaan. Töihinsä pyrkivä rakennusmies saa kuulla, että hänen vasaransa ja ruuvimeisselinsä ovat potentiaalisia aseita ja työhön meno estyy. Mielivallan maailma on väkivaltaan uskovan maailmankuvan ominta kasvualustaa.

TAKAISIN KOTONA

Muuttiko vierailuni Palestiinaan minua? Näenkö rauhan nyt toisin? Ajatukset muuttuivat konkretiaksi, kuvitelmat muuttuivat kuviksi, tuntemattomat kasvot muuttuivat ystävän kasvoiksi. Ymmärrän paremmin, miksi raamatussa puhutaan Jumalan valtakunnasta, joka on sisäisesti meissä, meidän keskellämme uskomme vahvuudesta tai jopa uskonnostamme riippumatta. Jumalan valtakunta on se, minkä puolesta meidän tulee maailmassa toimia ja seistä niiden joukossa, jotka jakavat Jesajan ajatuksen ”toisenlaisesta paastosta” ja oikeudenmukaisesta maailmasta. Tämä joukko koostuu  ihmistä,  jotka ” vapauttavat syyttömät kahleista, irrottavat ikeen hihnat ja vapauttavat sorretut”. Heitä kutsutaan rauhantekijöiksi ja Jumalan lapsiksi ja ”heidän pimeyteensä koittaa valo ja yön varjo muuttuu keskipäivän kirkkaudeksi” Raamattumme mukaan.

 

Rauhantekijöitä  ovat ne israelilaiset ja palestiinalaiset, jotka kieltäytyvät näkemästä toisensa vihollisina. Rauhantekijöitä ovat ne israelilaiset, jotka kiellosta huolimatta tulevat palestiinalaisalueille oliivien poimintaan ja vastustamaan palestiinalaisten maiden ryöstöä. He saavat kuulla olevansa pettureita niiden suusta, jotka uskovat ihmisen voiman ylivaltaan. Rauhantekijöitä ovat myös ne palestiinalaiset, jotka jatkuvasta nöyryytyksestä ja oikeuksien polkemisesta huolimatta kieltäytyvät uskomasta väkivallan oikeutukseen. Myös heidät Jeesus julisti autuaiksi Jumalan lapsiksi. Näiden ihmisten joukossa opin seisomaan. Opin näkemään, miten kristinuskoon pettynytkin  voi toimia rakentamassa Jumalan tahtomaa oikeudenmukaisen rauhan  valtakuntaa. Koko ihmiskunta ja erityisesti vihan arpeuttamat ihmiset ovat tässä kutsun edessä: tulkaa, älkää pelätkö.

 

 

34 kommenttia

  • Juha Hyrsky sanoo:

    En ole ihan varma ymmärsinkö Pekka Pesosen pointin, koska artikkelini taustalla ei missään tapauksessa ole juutalaisvastaisuus vaan päinvastoin: tuhansien israelilaisten juutalaisten rinnalla koen, että militarismiin ja vallanhaluun nojaava netanyahulainen politiikka on juutalaisvaltion olemassaolon suurin uhka, koska se syöksee Israelin syvemmälle eristäytymisen ja moraalisen haaksirikon kierteeseen. Tästä asiasta kirjoittavat minua paremmin israelilaiset itse, nobelehdokkaista ja tiedustelupalvelun päälliköistä Gazan rajalla asuviin rauhanaktivisteihin ulottuvalla rintamalla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Hyrsky sanoo:

    Antisemitismi-termin holtiton heittely puhuttaessa kaikesta Israelin toimiin liittyvästä kriittisyydestä kuuluu siihen samaan epäselvään ja perushämärään puheeseen ja toimintaan, josta sitten yhtenä hedelmänä kumpuaa terroritoimia länsimaissa. Saihan EAPPI ja Kirkon Ulkomaanapukin oman osansa kun tuli syytetyksi “hyvin dokumentoidusti” terroristiyhteyksistä ihan vain retoriikan aalloilla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Seuraavat ajatukset ovat varastettu presidentti Martti Ahtisaarelta. Täydellisen aselevon kautta voi saavuttaa pysyvän rauhan. Täydellinen aselepo, joka tarkoittaa Lähi-idässä sitä, että terroristit luovuttavat kaikki aseet pois, valtioiden rajoista sovitaan, joista kirjallinen sopimus, jonka molemmat hyväksyvät ja vastaisuudessa kaikki kunnioittavat valtioiden rajoja. Lisäksi terroristeja tukeneet lopettaa vihamielisen toiminnan. Lähi-idässä on suuri ongelma, että terroristeilla on aseet, joita he myös käyttävät. Rauhanturvaajat ovat paikallaan, jos täydellisestä aselevosta on sovittu ja terroristit ovat aseettomia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Hyrsky sanoo:

    Kiitos kommentistasi, Juha. Suuri ongelma Israel/Palestiinassa on se, että sana “palestiinalaiset” merkitsee monelle samaa kuin “terroristit”. Todellisuudessa palestiinalaiset poliittisena ryhmänä koostuu monenlaisista suunnista, joista jotkut kannattavat väkivaltaa. Moni tuntuu Suomessakin uskovan, että tämän väkivallan saa kitkettyä pois sotilasvaltaa käyttämällä ja laittamalla kovan kovaa vastaan. Tosiasiassa juuri silloin Hamasin tapaiset liikkeet riemuitsevat, koska ne saavat kannatuksensa samanlaisesta ajattelusta: väkivallan oikeutuksesta. Mikään ei ole vahvistanut Hamasia enemmän kuin satojen viattomien kuoleminen Israelin pommituksissa. Kärjistetysti voi sanoa, että Israelin sotilastoimet ovat Hamasin suurin voimavara eli sotilastoimillaan Israel lisää turvattomuuttaan vaikka miekan voimaan uskovat haluaisivatkin uskoa toisin. Se usko ei ole kristillistä, ainakaan Jeesuksen opetuksen mukaista. Kristinuskon historia osoittaa tietenkin, että Kristuksen tahtoa ei ole noudatettu uskon noustessa maallisen ajattelun välineeksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Juha, kiitos vastauksesta. Väkivallattomat ryhmät eivät ole ongelma. Ainoastaan terroristit ovat ongelma, ei tavalliset ihmiset. Ongelma on ainoastaan siinä, että Lähi-idässä on aseellisia terroristiporukoita, joita tuetaan esim. Suomesta. Niin kauan kuin näillä terroristeilla on aseita, niin ei ole paikallinen väestö, eikä ulkovallat turvassa. Rauhaa eivät nämä terroristit halua. Heillä on aseet, joilla on paikallinen väestö ihmiskilpinä. Yleensä valtioiden aseet ovat sitä varten, että niillä turvattaisiin rauha ja omat kansalaiset. Gazassa ihmiset yrittää turvata Hamsin aseet ja räjähteet. Aselepo ja rauha saavutetaan alueella, jos näiltä terroristiporukoilta otettaisiin aseet pois … (kuten aikaisemmin kirjoitin). Toki vastineeksi Israelin pitäisi luvata kunnioittaa rajoja (jotka on tarkasti piirretty ja maastoon merkitty), jotka kaikki rajavaltiot ovat hyväksyneet ja joita myös muut kunnioittavat.

      Meiltä olisi presidentti Ahtisaaren järjestö, joka voisi saada alueella rauhan, jos heitä pyydettäisiin rauhanvälittäjäksi ja yhteistä tahtoa löytyisi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Elias Tanni sanoo:

      Mistä mulla on se käsitys, että Ahtisaaren pulju ei halunnut/suostunut välittäjäksi tähän kiistaan? Vai Syyrian sodan välittämisestäkö kieltäytyivät?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Hyrsky sanoo:

    Niinpä niin, kaima. Kunpa väkivalta ei olisi niin monen vastaus ristiriitoihin. Katselen juuri dokumenttia israelilaisterroristien suorittamasta Folke Bernadotten murhasta, jota sankari Moshe Dayan ensin peitteli. Myöhemmin murhaajat armahdettiin ja päämurhaajasta tuli David Ben-Gurionin hyvä ystävä. Terrorismin ajatus on läsnä aivan liian monen elämässä, niin israelilaisten kuin palestiinalaistenkin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Pesonen sanoo:

      Aika kuvaava dokumentti ajankuvasta. Juuri sopivasti ennen Israelin vaaleja. Dokumettihan teki aivan selväksi sen, mitä voimme jatkossa odottaa Juutalaisilta. Tämä juuri on antisemitismin kylvöä hyvään maaperään. Aika sokea pitää olla jos tätä ei näe.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Hyrsky sanoo:

    Pekka Pesonen: oliko Folke Bernadottesta kertovassa dokumentissa virheitä? Antisemitismiväitteet ovat perusteltuja ja kertovat jostain vaarallisesta, jos antisemitismiksi väitetyt tiedot ja lähestymistapa perustuvat valheeseen ja pyrkivät mustamaalaamaan valheilla juutalaista näkökulmaa. Jos tiedot pitävät paikkansa, Pekka Pesonen on itse antisemitismin asialla, koska hän puolustaa valhetta väittäen sitä juutalaismyönteisyydeksi. Eli valehteliko dokumentti? Jos valehteli, olen Pesosen kanssa samaa mieltä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Se olisi antisemitismiä, jos dokumentti väittäisi israelilaisterroristien olleen väkivaltaisia nimenomaan siksi, että olivat kansallisuudeltaan ja uskonnoltaan juutalaisia. Tuskin ohjelma tähän sortui.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Dokumentissa ei tietysti ollut mitään asia virhettä. Asia esitettiin vain hiukan tietystä vinkkelistä. Rauhansopimus olisi merkinnyt Negevin ja Galilean menettämistä. Asian valtava merkitys sivuutettiin. Minusta tuo näköala olisi tarvinnut tarkempaa analysointia. Nyt se jäi sivulauseeksi.

    Silloinkin oli kyse Israelin turvallisuudesta, niinkuin nytkin. Palestiinalaisvaltiota ei sen tähden voi nyt perustaa, koska se lisäisi nyt vain uhkaa. Ymmärrän kyllä toisenkin puolen turhautumisen tilanteeseen. Sekä sen sorron , jota he joutuvat kokemaan.

    Palestiinlaisten yksipuolinen puolustaminen saa vain helposti antisemitistisen luonteen. Lähden siitä ajatuksesta, että ymmärrän molempia osapuolia, mutta minulla ei ole mitään ratkaisuehdotusta heille.

    Pyydän Anteeksi: syytin sinua antisemitismistä. Se on liian kova väite ja varmastii hyvin loukkaavaa. Joten vastauksesi sävyn voin siitä vikkelistä hyvinkin sulattaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Hyrsky sanoo:

    Kiitos, Pekka. Hyvä vastaus ja anteeksipyyntö hyväksytty. Pyydän puolestani anteeksi provosoivaa sävyäni. Olet ehkä huomannut, että olen joskus innostuksissani turhan kärkevä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Pesonen sanoo:

      Eihän me mitään kirjoitettaisi, jos agressioita ei tulisi. Nehän meidät saa tähän kirjoittamaan ja joskus kiehuu yli. Se nyt vain on tämmöistä. On helppo antaa anteeksi sellaista, jota en edes ole kokoenut loukkaavana.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Hyrsky sanoo:

    Jos Facebookissa oltaisiin, tykkäisin edellisestä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Hyrsky
    Juha Hyrsky

    Olen turkulainen kieltenopettaja. Olin 3kk Palestiinassa Yattan kaupungissa tarkkailemassa ihmisoikeuksien toteutumista Israelin miehittämällä Länsirannalla ja tutustumassa myös elämään Israelissa. Työni toteutui Kirkkojen Maailmanneuvoston EAPPI-ohjelman puitteissa. Olen käsitellyt EAPPI-työtä myös blogeissa vuodelta 2012. Ne löytyvät täältä: http://www.blogiarkisto.kotimaa24.fi/oma-sivuni?view=profile&uid=1342