Siivekäs enkeli?

Raamattu on ehkäpä mahdollinen tulkita myös realismin - ei vain uskonnolisen romantiikan - lausein.
Mitä tämä tarkoittaa?
Muistamme kaikki varmaan lapsuutemme enkelin.
Kotikirkon alttaritaulusta hän katsoo meitä lempeänä naishahmona, jolla on lumivalkeat vaatteet ja pehmeät linnunsiivet. Ympärillään herttainen parvi lenteleviä pikkukerubeja hän ojentaa ihanasti hymyillen siron kätensä ihmislasta kohden. Hänen yllään hohtaa taivaallinen valo, ja koko kuva säteilee puhtautta ja jaloutta.
Kuva on kaunis.
Kuitenkaan tällä ihanteellisella koristeella, vaikka se monelle on yhä totuus enkelten olemuksesta, on kovin kovin vähän yhteistä Raamatun kanssa:

"Katsellessani ympärilIeni, minä äkkiä huo-
masin miehen, uumillaan vyö parasta kultaa.
Hänen ruumiinsa säihkyi kuin krysoliitti,
hänen kasvonsa välkehtivät kuin salama,
hänen silmänsä olivat kuin tulisoihdut, hänen
käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävä pronssi,
ja hänen äänensä oli kuin kansanjoukon
pauhu."
(Dan. 1O:5-6)

Pelko valtaa sitten Danielin ja hänen seurassaan olevat mieliet. Danielin kasvot käyvät kalmankalpeiksi ja hän kaatuu kauhusta maahan!
Kauhuissaan on myös profeetta Hesekiel:

"Ja olentojen hahmo oli näöltänsä kuin tuliset hiilet,
jotka paloivat tulisoihtujen näköisinä. Tulta liekehti
olentojen väIissä, ja tuli hohti ja tulesta 1ähti salamoita.
Ja olennot kiitivät edestakaisin ja olivat
nähdä kuin saLaman leimaus."
( (Hes.l:13-14 )

Vaikka otammekin huomioon luovaan taiteeseen aina itsestään selvästi kuuluvan vapauden ja tavoitteellisuuden on alttaritaulumme enkeli silti etääntynyt hätkäh-dyttävän kauas alkuperäisestä aiheestaan. Tulkinta perustuu viehättävään, mutta haaveelliseen ja epätodelliseen mielikuvaan. Enkelistämme on tullut roolihenkilö hengelliseen saippuaoopperaan. Modemi raamattudramatugi ei annakaan enkelien yksinkertaisesti vain kohdata ja tavata ihmisä ja poistua heidän luotaan, kuten alkuteksti rohkenee usein väittää, vaan verbit ilmestyä, näyttäytyä ja kadota vastaavat paremmin ennakkoasennetta ja tarvitavaa teologiaa. Eihän toki enkeli, joka on palveleva henki, voi ihmisen tavoin tulla ja mennä, vaan hänen täytyy salaperäisesti ilmestyä ja äkkiä hävitä näkyvistä.
Näin vaikka Apostolien teoista voimme selvästi lukea, että Pietari, kun eräs enkeli oli johdattanut hänet ulos vankeudesta, ei tiennyt, että se, mitä hänelle tapahtui, olikin totta, vaan hän luuli nähneensä näyn. (Apt. 12:9 ) Enkeli ja Pietari eivät siis kohdanneet hengessä ja ilmestyksessä vaan aivan arkisesti ajassa ja aineessa.
Mutta pienelle paimentolaisheimolle sattuneiden outojen tapahtumien pohjalle laskettu uskonto ei ole kyennyt luomaan opillisia rakennelmiaan ilman metafysiikkaa ja kuvakieltä..
Enkeli on romantisoitu ja romantisoitunut.
Olisiko nyt niin, että ei vain Raamatun kuvitus vaan myös sen kieli ja selitys ovat samanlaisen romantiikan rasittamia!
Alkukielen usein arkiset ilmaisut eivät ole teologisin valmiuksin varustautuneen kääntäjän tai selittäjän korvissa soineet aina riittävän tuonpuoleisin ja opillisesti oikein sävelin. On tarvittu nuotitusta ja hengellistä dramaturgiaa. Toki enkelikohtaukset kuten muutkin ihmeet ovat jo perimätiedosta lähtien saaneet yliluonnolliset värit, mutta myöhemmin kehittynyt teologia on sävyttänyt niitä lisää ja varustanut niiden selitykset kielellisin kiiltokuvin.
Ymmärrettävää mutta ongelmallista, sillä tuskin nämä oppitradition luoneet ja sitä vartioivat teologit ovat aina kyeneet tai edes halunneet päätyä vain 'oikeisiin' valintoihin. Uskon totuuden jääneenkin usein jo tradition synnyssä saati jatkuessa toisarvoiseksi valintaperusteeksi.
On myös, kuten eräs asiasta kanssani keskustellut teologi kirjeessään minulle totesi, haluttu
”Suojella oppitradition kautta tulkitsijaa tekstien oikeassa ymmärtämisessä
ja auttaa häntä kohtaamaan tekstin sanoma omassa elämässään."

Mutta tuollainen seurakuntateologinen suojelu ja sensuuri ei aina enää tyydytä nykyaikaista lukijaa. Myös myös maallikot ovat heränneet vaatimaan vaihtoehtosia lukutapoja. He ovat alkaneet myös kysellä josko sittenkin olisi niin, että muinaisten tapahtumien sisällot ovatkin ilmaistavissa myös realismin eikä vain romantiikan lausein? Onko mahdollista lähtökohtana uusi uskallus ja ennakkoluulottomuus tunkeutua läpi uskonnollisen metafysiikan Raamatun ikivanhan muistiinmerkinnän ytimeen, sanojen ja niitä edeltäneitten tapahtumien todelliseen sisältöön?
Ovatko Raamatun kertomukset avattavissa myös maallikon oivalluksin ilman hengellisen asiantuntemuksen isällistä välitystä?
Mielestäni ovat!
Raamattu ei anna vain oikeutta, vaan suorastaan kehoittaa ymmärtämään kirjoituksensa myös tiedon, ei vain uskon, valossa. Miten muuten on ymmärrettävissä tämä profeetta Danelin saama kehoitus:
"Mutta sinä Daniel, lukitse nämä sanat ja
sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti.
Monet matkustavat edestakaisin ja
tieto kasvaa."

Vailla pelkoa joutua puhdasoppisuuden kiroon voinee tästä Raamatun kohdasta päätellä, että siinä Raamattu itse ilmoittaa sanansa olevan kätkettyä ja salattua. Enkelin Danielille antama kirja voitaisiin käsittää vain sen tiedon valossa, minkä lopun ajan ihminen on avartuneen maailman- ja ihmiskuvansa avulla saanut. Siksi kirja piti taltioida odottamaan lopun aikoja. Se sinetöitiin ja lukittiin. Edelleen uskaltaa Johanneksen ilmestyksen perusteella olettaa, että lämä peitekieli monin kohdin on laadittu useaan kerrokseen; Karitsan kädessä oleva kirjakäärö oli nimen omaan seitsemällä sinetillä suljettu.
Mitä tämä 'lukitseminen' täsmällisesti saattoi tarkoittaa? Siitä ehken toisessa blogissa.

69 kommenttia

  • Antero Syrjänen sanoo:

    Katosiko seuraava kommenttini johonkin bittiavaruuteen?

    Kosti Vasumäki: “Mitä tuohon enkelien aineettomuuten tulee, niin se ei taida pitää ihan paikkaansa ja sama näyttää pätevän myös ulkonäköön.”

    Koska Raamatun maininnat enkeleistä poikkeavat toisistaan eikä Raamatussa ole mainintaa enkelien tarkoista ominaisuuksista, kyse on todennäköisesti siitä luonnollisimmasta, eli kokijan kulloisestakin tulkinnasta.

    Kosti Vasumäki: “Aineellinen ajasta ja paikasta riippumaton nuorukainen oli kiven vierittänyt haudan suulta. Ainakin tekstin mukaan se on näin ymmärrettävissä. Tosin se ei ole tieteen keinoin selvitettävissä.”

    Niinpä, vaikeahan se on pelkkiä aikalaisten tarinoita tieteellisesti todeksi todentaa ellei tarjolla ole jotain konkreettista.

    Tuossa ylhäällä on hyvä esimerkki Ismo Malisen kertomana, mistä Raamatunkin tarinoissa on ollut usein kyse. Tietämättömyydestä ja omien näkemysten vaikuttamisesta siihen mitä tapahtumista on ylös kirjoitettu. Ismo kertoi Danielin valon kokemuksesta, jolta hävisi kaikki voimat ja sanomaton pelko valtasi mielen, joka on täydellinen kuvaus luonnollisesta tapauksesta, jota kutsutaan unihalvaukseksi. Tuohon aikaan, ja paljon myöhemminkin, unihalvaus on ollut helppo tulkita yliluonnolliseksi kokemukseksi, kun sen luonnollisia syntymekanismeja ei ole tiedetty. Tiedän tämän, koska olen sen itsekin kokenut ja aluksi luullut yliluonnolliseksi kokemukseksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Antero, kiitos tuosta, olen unihalvauksen kokenut ja tiedän mistä siinä on kysymys. Tuo tapaus mistä puhun, liittyy valveilla oloon, vaikka tapahtuikin yöllä, sen yhteyteen liittyy myös rukousta ynm. Raamatun sanaa, se ei ollut pahan vaan Jeesuksen läsnäoloa ja siihen liittyy myös paljon muuta ihmeellistä. Olin kokemuksen tapahtuessa yksin Raamatun kanssa. Tämän tapahtuman jälkeen sain useita näkyjä, jotka ovat n. 25v tapahtuneen jälkeen saaneet vahvistuksen. En halua julkisesti tästä tämän enempää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kosti Vasumäki sanoo:

    Rauli totesit, että “perusolemukseltaan enkelit ovat henkipersoonia.”

    Kun Jeesus ilmestyi opetuslapsille kuolemansa jälkeen, he luulivat näkevänsä hengen. Jeesus kuitenkin totesi heille: “Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan.” (Luuk 24.39)

    Se, mikä näyttää yhdistävän Jeesusta ylösnousemisen jälkeen ja enkeleitä on juuri tuo, että he ovat sekä ajassa, että ajan ulkopuolella. Jokin oli muuttunut Jeesuksen olemuksessa, koska opetuslapsetkaan eivät häntä välittömästi tunteneet. Jeesuksen ruumis oli kuitenkin lihaa ja luita. Tämä herättää omassa mielessäni kysymyksen, miten on käsitettävä enkelien ruumiillisuus, koska Raamattu todistaa, että he ovat aineellisia ja siten yhtä luonnollisia kuin Jeesus ylösnousemisen jälkeen.

    Tässä lähellä sattui tapaus, että pieni lapsi karkasi jalkakäytävältä vanhemmiltaan ja hän ajautui autojen sekaan vilkasliikenteisellä tiellä. Vanhemmat joutuivat kauhistuneina seuraamaan lapsensa varmaa kuolemaa. Toisin kävi. Lapsi selviytyi tien toiselle puolelle. Vanhemmilleen lapsi vain totesi, että vieras setä (jota vanhemmat eivät nähneet, eikä kukaan muukaan) piti minua kädestä kiinni. Tiedän, että filosofien järki hymyilee tällekin tapaukselle.

    Noista Jumalan pojista minulla on hieman poikkeva näkemys. Se ei kuitenkaan perustu omaan ajatteluuni, vaan liittyy Lutherin selitykseen 1:stä Mooseksen kirjeestä. Lyhyesti kerrottuna Luther toteaa Jumalan pojiksi niitä ihmisiä, jotka kuuluivat siunatun siemen piiriin ja jotka olivat langenneet oikeasta uskosta ja Jumalan sanasta ja muuttuivat täysin lihallisiksi, etteivät he turmelleet vain Kirkkoa, vaan myös yhteiskunnan ja talouden.

    Kuten Raamattu sanoo, nämä Jumalan pojat huomasivat ihmisten tyttäret ihaniksi, niin tarkoitetaan tällä niitä, jotka eivät kuuluneet siunatun siemen piiriin. Jättiläisillä, jotka syntyivät näistä liitoista heidät Luther toteaa olleen häkäilemättömiä miehiä, jotka vaativat itselleen kuuluviksi sekä hallitusvaltaa, että pappeutta.

    Jättiläisten syntyminen liitetään siten siihen, kun Jumalan pojat huonontuivat lajissaan. He hallitsivat herroina ja kuristivat mahdillaan Kirkon. Siitä syystä Mooses nimittää heitä maailman mahtimiehiksi. Se minkä Hieronymus käänsi “mainioiksi miehiksi” ( viri famosi), kuuluu hebrean mukaan “nimekkäät miehet”, tosin sanoen maailmassa, tässä ajassa mahtavat. Näin siis lyhyesti Lutherin tekstiä lainaten. Hänen selityksensä tästä kohdasta on huomattavasti pidempi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Mielenkiintoista tämä siivettömien henkipersoonien analysointi Raamatun valossa.

      Otit esille tuon Jeesuksen näyttäytymishahmon ylösnousemuksen jälkeen ja toteat Raamatun kertoman, että ”jokin oli muuttunut Jeesuksen olemuksessa, koska opetuslapsetkaan eivät häntä välittömästi tunteneet. Jeesuksen ruumis oli kuitenkin lihaa ja luita.”

      Olen ymmärtänyt asian tähän asti samalla tavoin. Ja juuri Jeesuksesta kerrottu auttaa ymmärtämään tuota henkipersoonan kykyä olla tarvittaessa ”lihaa ja luita”.

      Raamattu kertoo Jeesuksen kuolemasta, että ”hän, joka tosin kuoletettiin lihassa.”(1. Piet2:18KR38) Tämän ilmaisun kaikki ymmärtävät ilmeisen samalla tavoin: Jeesuksen ihmiselämä päättyi hänen uhrattuaan sen Golgatan keskimmäisellä.

      Jatkossa todetaan sitten, että Jeesus ”tehtiin eläväksi hengessä”. Voimme todeta kontrastin ilmaisujen ”lihassa” ja ”hengessä” välillä. Jeesus oli siis ylösnousemuksensa jälkeen samanlainen henkipersoona kuin Taivaallinen Isänsä ja enkelit. Jeesushan totesi Isästään, että ”Jumala on henki.”(Joh4:24)

      Viittaat sitten tilanteeseen, jossa Jeesus sitten ilmestyi apostoleilleen. Näinhän se meni: ”Kun he vielä puhuivat tästä, yhtäkkiä Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi: “Rauha teille.”(Lu24:36) Reaktio oli mitä luonnollisin: ”He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen.”

      Jeesus kuitenkin vakuutti, ettei kyse ole mistään näystä, harhasta nyt puhumattakaan: ”Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan.”

      Kuten huomasit, KR92 käyttää sanaa ”aave” kun taas KR38 puhuu ” hengestä. Monet englantilaiset käännökset käyttävät sanaa ghost, koska kyllähän asiayhteys sitä käännösvaihtoehtoa paremmin tukee.

      Jeesuksen poistuminen takaisin taivaaseen noudatti samaa kaavaa kuin muidenkin takaisin taivaaseen palanneiden. Kun Tuomarien kirjassa ”Herran enkeli kohosi ylös liekkien mukana” niin Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen poistumisesta meille sanotaan, että ”kun hän oli sanonut tämän, he näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään.”

      Tarkennukseksi vielä totean, etten pidä Jeesusta Kristusta muiden taivaallisten henkipersoonien kanssa samanarvoisina, mutta aineellistuminen ja siitä takaisin on kyllä hyvin identtistä. Ja taas kerran: ilman niitä otsikossa mainittuja siipiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Kuten toteat, KR38 puhuu ” hengestä.”

      Samalla tavoin tuon kohdan kääntää myös Biblia 1642. Kun KR92 kääntää sen “aaveeksi” onko tuolla ollut tarkoitus viitata jotenkin Jeesuksen “mytologiseen” (johon nykyisin ollaan varsin taipuvia) alkuperään aave (s: mytologia / spirit appearing after death) Kuten toteat, ghost käännetään sanalla henki (s: spirit appearing after death) Olen samaa mieltä, että asiayhteys sekä useat käännökset tukevat selvästi sanaa ghost.

      Palatakseni tuohon enkeliteemaan jäin miettimään Jeesuksen sanaa, kun opetuslapset pelästyivät luullessaan näkevänsä hengen: “Miksi olette hämmästyneet, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia teidän sydämeenne? Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan.”

      Jeesushan selvästi nuhtelee opetuslapsia tuosta heidän luulostaan. Viittaako Jeesus tässä johonkin sellaiseen “henkeen”, jolla on ns. negatiivinen varaus? Tuo toinen, langennut enkelimaailma. Sitäkö opetuslapset pelästyivät luullessaan näkevänsä hengen? Tämä on avoin kysymys. Siivet jäävät tässäkin sivuosaan.

      Tuosta Jeesuksen kyvystä olla sekä lihaa että luuta ajattelen, että hän on sitä pysyvästi kuolemansa jälkeen, aika eikä aine enää häntä rajoita. Hän voi hävitä ja taas ilmaantua.

      Jeesuksen ylösnousemusruumis kuvaa mielestäni myöskin enkelien olemusta, sillä on hieman vaikea loogisesti ajatella, etteikö enkeleillä olisi myös samalla tavalla aineellinen ruumis. Sekä miehillä, että naisilla. Ajattelen, että myös enkelien aineellisuus pysyy, mutta he kykenenvät salaamaan sen ihmisiltä. Aineellisuus ja sen pysyvyys on siten identtistä, jos sitä verrataan Jeesuksen ylösnousemusruumiiseen.

      Ajattelen näin – tosin varauksella -, koska enkelit toisessa ulottuvuudessa lienevät myös näkyviä Jumalan kasvojen edessä. Antaahan Jumala Raamatun mukaan heille käskyjä puhutellen heitä nimeltä. Gabriel sai käskyn ilmoittaa Marialle, mitä hänelle on tapahtuva jne.

      Osaltani myös tarkennan, että Jeesus Jumalan Sanana on kaiken luoja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Toteat rakentavassa ja pohdiskelemassa puheenvuorostasi, että ”on hieman vaikea loogisesti ajatella, etteikö enkeleillä olisi myös samalla tavalla aineellinen ruumis. Sekä miehillä, että naisilla.”

      Myönnän, että tämä enkelin olemus on hyvin kaukana meidän ihmisluomusten arjesta. Ja jotkut voivat sanoa, että taivaassahan se sitten nähdään, mitä tuota aiemmin murehtimaan. Raamattu on kuitenkin meille ihmisille kirjoitettu, taivaalliselle henkiolennoille lienee sitten toisenlaiset opastukset niissä olosuhteissa.

      Ja Raamatussa todellakin osoitetaan, että olemassaololle on tasan kaksi vaihtoehtoa: ihmissilmille näkymätön ”taivaallinen ruumis” ja sitten tämä meidän pakettimme ”maallinen ruumis”.

      Kenties parhaiten tuollainen kahtiajako näkyy 1. Korinttilaiskirjeen 15. luvusta, jossa kerrotaan nimenomaan ylösnousemuksesta. KR92 oikein otsikoikin ”ylösnousemusruumis”.

      Meille todistellaan, ettei taivaaseen mennä luinemme ja lihoinemme vaan ”Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on olemassa ajallinen ruumis, on myös hengellinen.” Juuri Jeesuksen herättämiseen ”hengessä” viitataan: ”Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä olento.” Mutta viimeisestä Aadamista tuli eläväksi tekevä henki.”

      Taivaaseen herätettävä Paavali sanoikin, ”Millainen tuo maallinen ihminen oli, sellaisia ovat kaikki maalliset ihmiset, ja millainen tuo taivaallinen ihminen on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset.”

      Raamattu siis opettaa, että on kahta olemusta: ”On taivaallisia ja maallisia ruumiita, mutta taivaallisten loisto on aivan toisenlainen kuin maanpäällisten.” Meille kuitenkin kerrotaan, että nuo ” taivaalliset ruumiit” ovat voineet lisätä lihaa ja luita silmänräpäyksessä itseensä tarpeen tullen. Niin Jeesuskin teki ylösnousemuksensa jälkeen, jopa naulojen lävistyksillä varustettuna.

      Taivaalliseen ruumiiseen ei liity mitenkään sukupuoli. Sen Raamattu toistaa useissa asiayhteyksissä. Esimerkiksi Jeesus kertoi ylösnousemuksesta, ettei ylösnousemuksessa oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa.”( Mat22:30)

      Ja saman piirteen hengistä Jeesus toistaa myös Luukkaan tekstissä: ”Tässä maailmassa otetaan vaimo ja mennään vaimoksi. Mutta tulevassa maailmassa ne, jotka on katsottu ylösnousemuksen arvoisiksi, eivät enää mene naimisiin. He eivät enää voi kuolla, sillä he ovat enkelien kaltaisia. He ovat Jumalan lapsia, ylösnousemuksesta osallisia.”(Lu20:34,36)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Kun Raamatussa meille on annettu ainakin jonkin verran tietoa tuosta ylösnousemusruumiista, nämä asiat nousevat esille mielenkiintoisina kuvauksina.

      Toteat, “ettei taivaalliseen ruumiiseen liity mitenkään sukupuoli.” Matt.17:2-3 toteaa Jeesuksesta hänen lihassa ollessaan, että “hänen ulkomuotonsa muuttui ja hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo.” Lisäksi, samassa ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa.

      Edellinen kohta mielestäni puhuu sen puolesta, että sukupuoli kuuluu myös ylösnousemusruumiiseen. Loogisesti mielestäni tästä voidaan päätellä, että myös ylösnousemusruumiissaan Mooses ja Elia ovat miehiä. Eikö pelkästään tästä voitane päätellä, että taivaan valtakunnassa on siten kahta sukupuolta olevia, vaikka Jeesuksen sanan mukaan siellä ei avioon mennäkkään.

      Sama koskee mielestäni enkelimaailman sukupuolia ilman aviota. En tosin perustele tätä Raamatulla vaan logiikalla. Eiväthän Aadam ja Eevakaan synnistä mitään tienneet, ellei tuo kavala murhaaja ja valehtelija olisi heitä pettänyt. Luther spekuloi eräässä kirjassaan sillä mahdollisuudella, miten Aadam ja Eeva olisivat jatkaneet elämäänsä iankaikkisuudessa ellei syntiinlankeemusta olisi tapahtunut. Mutta se mahdollisuus oli ja meni.

      Se on tietenkin selvä, ettei taivaaseen mennä ajallisessa ruumissa.

      Entä voivatko, taivaalliset ruumiit lisätä lihaa ja luita itseensä tarpeen tullen ja otat esimerkiksi Jeesuksen?

      Mielestäni tuo luiden ja lihan lisääminen on hieman ongelmallista. Eikö voitane pikemminkin ajatella, että Jeesuksen hengellinen ylösnousemusruumis luineen ja lihoineen kykenee kulkemaan seinien läpi ja on ajasta ja paikasta riippumaton. Ilmestymään ja häviämään, kuten Mooses ja Elias.

      Mutta, kuten totesit, “taivaassahan se sitten nähdään.” Totta on tietenkin se, että on parempi pitäytyä Raamatun sanassa, kuin yrittää tunkeutua tuntemattomaan. Tosin kuitenkin niissä rajoissa mihin Raamattu antaa mahdollisuuden näitäkin asioita on mielenkiintoista pohtia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Esität jälleen Kosti hyviä näkökulmia, joita kannattaa ottaa huomioon henkipersoonien olemuksesta puhuttaessa. Ja vain Raamattuun painettu meillä on luotettavana oppaana.

      Otit esille Kirkastusvuoren kokemuksen, jossa Mooses ja Elia esiintyivät miehinä eivätkä suinkaan sukupuolettomina, kuten minun käsitykseni ylösnousseista henkipersoonista on.

      Kun Raamatussa puhutaan henkipersoonista alkuperäisasussaan, he ovat ihmissilmille näkymättömiä. Ja kun sitten henkipersoona esiintyy maan päällä aineellistuneena, ihmisen näköisenä, sukupuoli on aina mies. Sitten temppelitaiteessa sekä ilmestyksissä ja näyissä voivat sitten olla jopa ne siivetkin mukana.

      Kirkastusvuorella ei kyse ollut ylösnousemuksesta vaan Mooses ja Elia nukkuivat rauhassa aikanaan tapahtuvaa herättämistä odottamassa. Tilannetta edelsi Jeesuksen lupaus: ”Totisesti: tässä joukossa on muutamia, jotka eivät kohtaa kuolemaa ennen kuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan valtakuntansa kuninkaana.”(Mat16:28)

      Muutamaa jaetta myöhemmin Jeesus toteutti lupauksensa, ja kuten totesit ”hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo.”(Mat17:2) Ja sopivasti Mooseksen ja Elian ihmishahmot tekivät vaikutuksen noihin ” muutamiin”.

      Jeesus kertoi tapahtumasta jotakin hyvin oleellista myös tämän keskustelun kannalta. Hän nimittäin vuorelta alas tullessa pyysi: “Älkää kertoko tätä näkyä kenellekään ennen kuin Ihmisen Poika on herätetty kuolleista.”

      Kyseessä oli siis näky, jossa noiden kahden esikuvallisen Jumalan palvelijan Elian ja Mooseksen roolia haluttiin korostaa. Suoraan jatkossa Jeesus asiasta antaa myös lisäopetusta.

      Kun nähdään näkyjä, unia tai muuta vastaavaa, kyseessä ei ole enkelin aineellistuminen eikä kenenkään ylösnousemus. Siksi Raamatun näkyihin tulee suhtautua aina asianmukaisella tavalla. Muuten voi olla pahimmillaan eläintarhan portilla kyselemässä lohikäärmeen perään. Sellaisen kun Apostoli Johannes Raamatun mukaan näki.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Hyviä näkökohtia sinulta Rauli.

      En pysty liittämään tuota Jeesuksen sanaa: “Totisesti: – tässä joukossa on muutamia, jotka eivät kohtaa kuolemaa ennen kuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan valtakuntansa kuninkaana” – suoraan kirkastusvuoren tapahtumiin. Jeesushan totesi näin kuusi päivää aikaisemmin.

      Lisäksi, kun on kysymys sellaisesta asiasta kuin Kristuksen kärsimys ja kuolema, josta hän ilmoittaa opetuslapsilleen (Mt.16.21), niin se liittynee mielestäni luontevana osana Jeesuksen tapaamiseen Mooseksen ja Elian kanssa, josta he kaikkein todennäköisimmin mielestäni keskenään puhuivat. Keskustelisiko Jeesus “näyn” kanssa, ilman että nuo kyseiset henkilöt ovat “konkreettisesti paikalla”, koska Mooses ja Elia ilmestyivät “kaikille” Jeesuksen kirkastumisen jälkeen, kuten tuo teksti kertoo.

      Mitä Eliaan tulee, hän nousi ajasta ikuisuuteen maallisessa ruumiissaan. Olisiko Elia nukkunut kuolonuneen sen jälkeen, kun Herra oli vienyt hänet tuulispäässä taivaaseen.

      Ajattelen pikemmin ja ottaen huomioon Jumalan ehdottoman totuudellisuuden, että mielestäni ei ole ihan luontevaa ajatella, että Jumala olisi sopivasti tehnyt tuolla “näyllä” vaikutuksen opetuslapsiin. Kun Jeesus kieltää opetuslapsia puhumasta tuosta asiasta, niin mielestäni tuota kieltoa voidaan verrata muihin tapauksiin, joista Jeesus kieltää kertomasta kenellekkään – syystä että – hän halusi salata olemuksensa aina siihen asti, kun ylipappi vannotti häntä kertomaan, “oletko sinä Kristus, Jumalan Poika?”

      Se pitää kyllä paikkansa, että Raamattu enkeleistä puhuessaan toteaa heidät miespuolisiksi. Sillä toisin näyttää olevan syynsä. Ihmisten enkelikokemuksissa enkelien sukupuoli sen sijaan vaihtelee, mikäli ei haluta tehdä heidän kokemuksiaan täysin tyhjiksi. Jumala Sanansa kautta luodessaan ihmiset, loi heidät mieheksi ja naiseksi. Mielestäni tästä on pääteltävissä, että hengellinen ylösnousemusruumis sisältää siten molemmat sukupuolet, eivätkä ihmiset muutu enkeleiksi, vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa, kuten Jeesus toteaa. (Mt.22:30)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Kiitoksia jälleen pohdiskeluistasi. Arvostan tapaasi lukea Raamattua mietiskellen.

      Elia oli toinen Kirkastusvuoren näyssä ilmaantunut ihmishahmo. Esität kysymyksen siitä, ”olisiko Elia nukkunut kuolonuneen sen jälkeen, kun Herra oli vienyt hänet tuulispäässä taivaaseen.”

      Raamatun kertoman nojalla vastauksen täytyy olla myöteinen. Lausunto ”Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika”, ei anna Elialle tilaa tehdä poikkeusta..(Joh3:13)

      Myös muita perusteita Raamattuun on kirjoitettu. Seuraaja Elisa ei osoita surun häivääkään, kuten kuolemantapauksessa olisi pitänyt tradition mukaan. Ja sitten vielä on eräs kirje tärkeänä todisteena siitä, että Elia on edelleen kirjoitustaitoinen ihminen.

      Juudan kuningas Joram saa Elialta myöhemmin kirjeen, jossa on paljon moitetta: ”olet kulkenut Israelin kuninkaiden teitä ja houkutellut Juudan kansan ja Jerusalemin asukkaat harjoittamaan epäjumalanpalvelusta Ahabin suvun tavoin.(2. Ai21:13) Tämä kertoo Elian vaihtaneen vain toiminta-aluetta, tulisilla vaunuilla, Israelin alue vaihtui Juudan sukukuntiin. Elisahan jatkoi Elian työtä siellä Israelin maaperällä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Hyviä pointteja Eliasta. Mietintämyssy on hyvässä käytössä. Yritän tässä naputella puhelimella.

      Totta on mitä Joh.3:13 toteaa. Mielestäni tuossa täytyy ottaa huomioon, missä kontekstissa tuosta asiasta puhutaan. Heti 14 jae viittaa siihen. Jeesus Jumalan Poikana tullaan ylentämään, kuten Mooses ylensi käärmeen – ristille, että jokaisella joka uskoo häneen olisi iankaikkinen elämä, kuten heti 15 jakeessa todetaan. Elian ottamisessa taivaaseen ei ole tästä kyse.

      2. Kun. 2 todetaan selvästi, että Herra oli vievä Elian tuulispäässä taivaaseen. Eliahan ei mennyt sinne tulisilla hevosilla, vaan Elisan erotti tuliset hevoset ja vaunut Eliasta ja Elia nousi tuulispäässä taivaaseen 50 profeettaoppilaan seuratessa taustalla. Miksi Elisa olisi surrut Eliaa, kun hän näki, miten Elia elävänä kohosi taivaaseen. Tosin Elisa huokasi Isäni, Isäni! Nuo profeettaoppilaat luulivat Herran heittäneen Elian jollekkin vuorelle ja etsivät häntä kolme päivää. Ei löytynyt.

      Sitten tuo Elian kirjoitus. Olisiko kenties niin, että kun Herra vie Elian taivaaseen, tuo taivas olisikin Juuda, jonne tuulispää Elian toimitti. Jokin tässä ei oikein toimi, kun seuraa 2.Kun 2 tapahtumia ja vertaa sitä tuohon Elian kirjeeseen, joka vaikuttaa olevan hieman keskellä ei mitään. Tosin tarkoituksella se on tuossa Aikakirjassa, en vaan tällä hetkellä keksi miten?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Mukava seurata sinun pohdiskeluasi. Ei tainnut ollakaan sattuma, että tuossa alempana kutsuin sinua Konstaksi, kai se Huovisen pohdiskelija Pylkkänen oli mielessäni.

      Raamatussa on paljonkin kohtia, joita emme voi pohjia myöten ymmärtää, se meidän on nöyrästi tunnustettava. Tuo Elian yliluonnollinen mutta silminnäkijöiden havaitsema siirtokin on täynnä eksotiikkaa. Eikä toistettavissa inhimillisesti, luonnontieteen ulkopuolella.

      Tuo Elian Israelista lähdön jälkeen Juudan Joramille lähetetty kirje on todellakin ”keskellä ei mitään”, jos niin halutaan nähdä. Olen joskus asetellut nuo Juudan ja Israelin kuninkaat aikajanalle ja voinut todeta, että kaikki täsmää. En tiedä onko tämä sitä Paavalin peräänkuuluttamaa ”vahvaa ruokaa” vai ihan yksilöllisestä mielenkiinnosta tehtyä Raamatun tutkimista. No, ei sellaisella taideta paljon siihen pelastumiseen vaikuttaa?

      Ehkä voimme keskustelun vähitellen lopetella tästä aiheesta, kun minua tuolla jo muistutettiin otsikosta lipsumisesta. Ja semmoinenhan olisi ihan kauhea asia!

      Kiitos sinulle tästä keskustelusta. Palaillaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Ok. Kiitos myös sinulle keskustelusta. Mielenkiintoisia näkökohtia on noussut esille. No ehkä ei nyt aivan aiheessa pysytty, mutta pelkistä enkelin siivistä keskustelu olisi käynyt yksipuoliseksi, ellei aihe olisi laajentunut hieman syvemälle.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Elia ei vaan jättänyt minua rauhaan, siksi vielä kerran kommentoin hänen ylösnousemistaan taivaaseen ja tuota kirjettä Juudan kuninkaalle Jooramille, josta on maininta aikakirjassa. Ristiriitaan tulee selvennys 2. Kun.1:17 jota en edellisessä viestissäni huomannut.

      ” Niin hän (Ajasha) kuoli, Herran sanan mukaan, jonka Elia oli puhunut. Ja Jooram tuli kuninkaaksi hänen sijaansa Jooramin, Joosafatin pojan, Juudan kuninkaan, toisena hallitusvuotena, sillä Ajashalla ei ollut poikaa.”

      Elia oli täten elossa ja Jooram Juudan kuninkaana Elian lähettäessä julkisen kirjeen Jooramille. Täten näennäinen ristiriita poistuu 2. Kun. 2:11 ja 2 Aik. 21:12-15 väliltä. Totesin aiemmin, ettei asia ole selvä. Sitä en tiedä, missä taivaassa Elia on, kun Paavalikin temmattiin siihen kolmanteen, mutta se on eri asia ja menee reilusti aiheen ulkopuolelle. Kannattaa siis olla tarkkana, mitä tekstissä kerrotaan. Huomaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Milloin ja mistä enkelit saivat siivet? Yksi selitys on Assyria/Babylonia ja niiden jälkeen Persia, joiden kuvallisissa esityksissä ihmis- ja eläinhahmoisilla jumaluuksilla on siivet. Myös Danielin kuusisiipisillä kerubeilla on kuvallisia esikuvia esimerkiksi Ninivestä. Danielin enkeleiksi lukemat valtaistuimet, herruudet tai pyörät, laajentavat enkelikategorioita. Muistaakseni pappismunkki Serafimilta on julkaistu muutama vuosi sitten enkeleitä koskeva kirja. Kiinnostavaa on enkelien funktion laajeneminen sanansaattajasta ja suojelijasta. Itsekin sivuan Sepon käsittelemiä Danielin kirjan kohtia kirjassani Salomon Salaisuus.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Seppälä sanoo:

    Mielenkiintoista Raulilla on useita raamatunkohtia mutta ei sitä joka osoittaa Jeesuksen enkeli Mikaeliksi? Vartiotornihan näin opettaa. Tämä pitäisi ainakin Paavalin ohjeen mukaan löytyä?

    Ef.3:3. Minulle on ilmestyksessä annettu tiedoksi tämä salaisuus, niin kuin olen edellä lyhyesti kirjoittanut. 4. Tätä lukiessanne voitte huomata, kuinka hyvin minä olen perillä Kristuksen salaisuudesta.

    Tiedottaja Veikko Leinonen on kehunut KR 92 käännöstä. Hänen mukaan todistajat käyttävät sitä. Sieltä selviää miksi Paavalilta ei löydy vartiotornin salaisuutta Jeesus Mikaelia.

    Hepr. 1:5 Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut: – Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ei myöskään näin: – Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani.

    Sama asia löytyy myös UM Raamatusta toisin ilmaistuna.

    Kaikki tuli olemassaoloon hänen välityksellään,+ eikä mitään tullut olemassaoloon ilman häntä. Se mikä on tullut olemassaoloon

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Tämä mikael-jeesus on aihe, jota Rauli välttelee, vaikka kysyy ja kyselee toisilta vaikka mitä ja kehuu Kristuksen seuraajia solmujen välissä. Todella tiedetän, että tämä luotu-jeesus on Vartiotornin perusjuttuja, jota yritetään häivyttää vesisangon uurteisiin keskusteluissa, joissa osallisina on suurin osa Pyhästä Hengestä, uudestisyntyneitä, eli Jeesuksen, Jumalan Pojan seuraajia ja lunastuksen vastaanottaneita. JHW:tä jankutetaan ja katsotaan asian muuttuvan toiseksi, oikeaksi, kun Jumalan nimi sanotaan hebrean kielellä.

      Jo pelkästään nuo viittaamasi kohdat ovat Vartiotornin tuhoavia. Raulin vimmakas kristillisyyden ‘liiviin uiminen’, eli Jeesuksen uskossa olevien kehuskelu, velvoittaa hänet keskitetysti vastaamaan kysymyksiin jehovalaisten enkeliopin suurimmasta hahmosta, Mikaelista, jota Vartotorni Jeesukseksikin kutsuu tai paljastaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Kovasti nyt halutaan virittää tähän keskusteluumme enkelin siivekkyydestä ja muusta ulkoasusta myös pohdintaa Mikaelin identiteetistä. Aiheesta löytyy blogi osoitteessa https://www.kotimaa24.fi/blogit/onko-jeesuksen-taivaallinen-nimi-mikael/#comments.

      Lukukertoja tuolle blogille on yli 3000 ja kommenttipuheenvuoroja lähes 150, useimmat reilusti aiheen sivusta. Moderaattorina olin tuolloin perin lepsu.

      Olemme keskustelleet aika ajoin myöhemminkin Mikaelista, mutta tämän blogistin avauspuheenvuoroa kunnioittaen en näe hyväksi, että tähän rakennetaan mitään uutta sivujuonnetta. Ja kuten huomaatte, meillä on Konstan kanssa hyvä keskustelu. Tervetuloa siihen mukaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antero Syrjänen sanoo:

      Rauli Toivonen: “Olemme keskustelleet aika ajoin myöhemminkin Mikaelista, mutta tämän blogistin avauspuheenvuoroa kunnioittaen en näe hyväksi, että tähän rakennetaan mitään uutta sivujuonnetta.”

      Jos nyt ihan rehellisesti tarkastelet keskustelua, niin kyllähän siinä on menty nimenomaan hyvinkin pitkälle sivujuonteisiin.

      Kirjoitit linkkaamassasi blogissa näin:

      “Ylienkeleitä on Raamatussa tasan yksi, Mikael. Hänen roolinsa 1. Tessalonikalaiskirjeessä on myös mielenkiintoisen yhtenevä Jeesuksen toiminnan kanssa: ”Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina.”(1.Tess 4:16)”

      Jos ylienkeli Mikael ja Kristus ovat sama asia, miksi sitä ei koskaan todeta suoraan, kuten ei tässäkään kohdassa?

      Mitä tuo kohta edes voi tarkoittaa, jos Mikael ja Jeesus ovat sama asia? Kuka on Herra, joka laskeutuu ylienkelin käskyhuudon kuuluessa? Jos se on Jumala itse, niin Jumalako soittelee pasuunaa samaan aikaan?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Seppälä sanoo:

      “Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina.”(1.Tess 4:16)”

      Tuo kohta on erittäin mielenkiintoinen kun UM käännöksen edellisen version viite selittää laskeutuvan Herran Jehovaksi! Ovat jättäneet edellisen käännöksen luettavaksi. Todella hämmentävää kun Raulikin vihjailee sen tarkoittavan Jeesus Mikaelia? Olisi hyvä jos Rauli tämän ristiriidan meille selittäisi?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Seppälä sanoo:

      Katsoin Raulin kommentteja olisiko enkeli Mikael Jeesus keskustelun sivujuonne.

      Rauli: “Jeesuksen poistuminen takaisin taivaaseen noudatti samaa kaavaa kuin muidenkin takaisin taivaaseen palanneiden. Kun Tuomarien kirjassa ”Herran enkeli kohosi ylös liekkien mukana” niin Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen poistumisesta meille sanotaan, että ”kun hän oli sanonut tämän, he näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään.”

      Tarkennukseksi vielä totean, etten pidä Jeesusta Kristusta muiden taivaallisten henkipersoonien kanssa samanarvoisina, mutta aineellistuminen ja siitä takaisin on kyllä hyvin identtistä. Ja taas kerran: ilman niitä otsikossa mainittuja siipiä.”

      Jos Jeesuksesta puhuttaessa mainitaan siivet niin on aiheellista selvittää onko Hän todella enkeli?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    BILEAMIN AASISTA: Varsin merkitävä enkeli esiintyy kertomuksessa Bileamin aasista: Kewromus on hyvin merkilline ja mystinen ja siltä avattavaa kryptologiaa:

    Jumala ilmestyy näkijä Bileamille (IV Ms 22).ja käskee tämän laittautua kahden miehen kanssa matkalle. Bileam lähtee ja kohtaa kuuluisan puhuvan aasinsa kanssa tiellä Herran enkelin, joka paljastettu miekka kädessään haluaakin nyt yllättäen estää Bileamia. Sillä jostain syystä on taas syttynyt “Herran viha”. Kertomuksessa leikitään monesti numerolla kolme. Aasia lyödään kolme kertaa ja numero kolme mainitaan kolmesti. Bileamilla on kaksi seuralaista eli heitä on kolme. Kaikkiaan idea kolmesta esiintyy viidesti. Miksi. Ehkä koodi antaa vastauksen. Jakeissa 25 / 29 esiintyy pintatekstissä eli varsinaisessa alkutekstissä kolmantena ja neljäntenä sanana käsitepari malak Jehovah, joka Raamattuun on suomennettu siis sanoiksi Herran enkeli, mutta oikeampi käännös olisi Jahven lähettiläs. Malak-lähettilään pohjana on heprean kulkemista tarkoittava verbi lak. Tässä asiayhteydessä malak onkin kulkija, taivaan kulkija, jonkin taivaallisen olennon lähetti. Mutta millä tuo lähetti on taivaita kulkenut ?

    Ehkäpä juuri välineen avulla, joka Michael Drosninin els-koodilöydössä sekvenssillä viisi tuottaa viisi kirjaimisen sanan challit, joka nykyhepreassa saa merkityksen – avaruusalus ! Suoraan challit sanan alapuolelle nousee tasavälein 64 kirjoittajan koodilöydös, joka jakeisiin 26-29 sijoittuen ja koodinkantajinaan sanat jamin, vaiftach ja la´aton tuottaa triplettisanan ifo. Tasaväli 64 muuttuu gematriassa heprean sanaksi dajin eli totuus ! Ja yllättävää ei siten enää olekaan se, että jakeen 28 1. sana iftach sisältää piilotekstisen tripletin ift, joka hepreassa voidaan ääntää ifot ja sana saa tällöin monikollisen merkityksen, koska heprean toinen monikon päätteistä on kirjain tav. Nyt onkin varsinmielenkiintoista avata enkelinimien serafi ja kerubi merkityssisältöjä, näillä enkeliolennoilla on siivet,ne ajavat vaunilla jois aon pyörät ja niistä lähtee polttava tuli. Avaan lisää uudessa viestissä, joka on ollut esillä Blogimetsässä aiemminkin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      KERUBIT ja SERAFIT Vastausta näiden enkeliolentojen arvoituseen kannattaa lähteä hakemaan sanan kerubi ja sen enkeliveljen serafin nimien etymologioista esim. näin: Serafi verbistä sarap joka merkitsee mm. polttaa, polttoleikata. Ja kerubi hajoaa osiksi kab urim eli taivaan mittaajat, mutta pohjalla on myös sana rokeb eli vaunut! Kerubeila oli myös pyörät ja siivet, jotka nousivat ilmaan vaunujen myötä jolloin ilmeni tulta ja savua ja kuului kova jylinä. Siis kerubi oli taivaalle nouseva vaunu, jolla oli myös nimi Merkaba, josa osa kaba merkitsee ‘tulipesä’, mistä ilmeisesti lähti poltava tuli, josta siis Serafi sai nimensä. Vaikuttava kuvaus kerubista on niin näkö- kuin kuulohavaintoineen on Ambrosianin yliopistossa Milanossa säilytettävässä Johanneksen apogryfievankeliumissa:

      Vuorelle levisi ihana tuoksu, voimakkaampi kuin myskin ja ambran tuoksu…Näimme tulipyöriä ja palavan vaunun ja kaikki nousivat ylös taivaaseen ja laskeutuivat sieltä alas…

      Näimme Herramme Jeesuksen Kristuksen ajavan ylös taivaaseen kerubien hartioilla ja tuulien siivil1ä Hän ajoi taivaaseen roistavissa vaunuissa, silloin maa vapisi ja vuoret tärisivät, maailma pimentyi, pilvet jylisivät ja taivaat salamoivat! Enkelit saattoivat häntä kuljettavia vaunuja ja kerubit lensivät hänen ympärillään ja ylistivät hänen nimeään.

      Mitä vanhempia Raamatun käännökset ovat, sitä lähemmäksi alkutekstejä ne usein osuvat. Vuoden 1849 jumaliselle lukijalle ulosannettu Raamattu kertoo ensimmäisessä Aikakirjassa, miten Salomonin temppelin kaikkeinpyhimmän varusteet tulee valmistaa:

      Ja savu-alttariksi kaikkein puhtambata kultaa hänen painonsa, ja kultaisten [i]kerubein ratasten muodon, jotka heitänsä levitit. Ja peitit Herran Liiton Arkin’ (1.Ak. 28:18)[/i]

      Tässä esiintyy kolme Raamatun merkittävää käsitettä, kerubi, pyörä ja liitonarkki. Tarkastelen nyt siis tuota kerubia ja sen pyöriä, jotka vanhassa Raamatussa näyttävät kuuluvan yhteen. Kerubeilla on pyörät. Uusin Raamattumme sensijaan erottaa pyörät kerubeista:

      Hän määräsi myös, millaisiksi oli tehtävä vaunut ja kultaiset kerubit, joiden levällään olevien siipien tuli peittää Herran liitonarkku.

      Tässä Raamattu kyllä kääntää sanan Merkabah oikein vaunuiksi mutta alkutekstin mukaan vaunut kuuluvat kerubeille (ha merkabah ha kerubim); sananmukaisesti tarkka käännös kuuluisi: kerubien vaunut kullasta. Pienen alkutekstistä puuttuvan ja – sanan lisäys nykyraamattuun estää lukijaa havaitsemasta, että vaunut ovat juuri noiden kerubien vaunut. Enkä pidä edellistä saivarteluna, sillä koko ilmestysuskonnon syntyhistorian kannalta asia ei suinkaan ole merkityksetön. Alkutekstit varustavat näet usein kohdin kerubit myös siivillä ja heidän vaununsa pyörillä, joten voimme aiheellisesti kysellä, mitä nämä kerubit oikein ovat olleet. Kun tekstien mukaan itse Herrakin on saanut nauttia heidän kyydistään; vielä 1849 Raamatun mukaan:

      Hän astui [i]kerubimin päälle ja lensi ja hän lensi tuulen sulkain päällä (Ps. 18:11)[/i]

      Herra Sebaoth, sinä, joka istuit kerubimien päällä, sinä joka olet ainoa Jumala kaikkien maakundain ylitse maan pää1lä, sinä olet tehnyt taivaan ja maan. (Js. 37:16)

      Huomaamme, että käännöksessä Jumala istuu kerubien päällä. Näin kääntää myös latinalainen Vulgata (qui sedes super Cherubim), mutta nykyraamattu antaa Jumalalle erillisen istuimen:

      Herra Sebaot, Israelin Jumala, jonka istuinta kerubit kannattavat.

      BibIia Hebraica Stutgartensia ei kuitenkaan tuollaista istuinta tunne. Se käyttää sanontaa jsb hchrbjm: ‘istuu kerubia ‘! Nyt voit kysyä, eikö tässä ole kysymys saivartelusta? Eihän ylhäinen Jumala voi mitenkään istua kerubien päällä, vaan korkealla taivaallisella valtaistuimellaan, jota häntä palvelevat kerubi-enkelit kuvaannollisesti kannattavat! Tähän tapaan voin kuvitella kristillisen ajattelutavan kulkevan. Voin kuitenkin pitää alkutekstiä varsin mielekkäänä, mikäli Jumala onkin alunperin kuviteltu osaksi kerubia. Tietenkin kerubivaunuissa on saattanut myös olla istuin. Sillä alkuteksti voidaan myös kääntää: ‘sinä joka istut kerubeissa’.

      Näin nykyraamattu voi siis hämärtää alkutekstin merkityksen ja sisällön. Sama toistuu myöhemmin, nyt kerubista tehdään lentävä hevonen ja Herra saa satulan:

      Hän lensi kerubi ratsunaan ja kiiti tuulen siivin. Herra Sebaot, Israelin JumaIa, sinä, jonka istuinta kerubit kannattavat.

      Istuimen asettamista Herran alle voi kylläkin perustella psalmeista otetuin mallein, sillä psalmeissa mainitaan pariinkin otteeseen, että kerubit nimenomaan kannattavat Herran istuinta (Ps. 8O:2,99:1). Raamattu puhuu myös aivan erityisistä kerubien vaunuista, joissa lienee ollut myös istuin, mutta se on liittynyt nimenomaan kerubeihin, eikä ole siis ollut mikään Taivaallinen valtaistuin. Alkuteksteistä voimme myös havaita, että kerubi ei niissä kiidä tuulen siivin vaan liitää tuulen siivin ja tämä näennäisesti pieni ero saa merkityksensä, kun huomaamme, että liitäminen kuuluu ilmailullisiin termeihin, kun kiitäminen sopii paremmin hevosurheiluun. Sanan juuri onkin mukana mm. nykyheprean liidokkia tarkoittavassa sanassa (davn). Annettakoon meille mahdollisuus oivaltaa kerubien todellinen luonne. Kerubit eivät olleet meidän Herramme ja Jumalamme Pegasoksia, eivätkä kerubeja koskevat kuvaukset käyttäneet välttämättä kuvakieltä. Kuten nykyraamatun sanavalinnat ja pikku lisäykset tuntuvat vihjaavan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Yhtäkaikki, astuihan Jeesuskin alas Taivaasta ja nousi sinne takaisin, Hän antoi henkensä ja otti sen jälleen.

    ”Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin. Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni.” Joh.10:17-18

    Mitä enkelit loppujen lopuksi ovat? Ihmiskuntaa palvelemaan luotuja olentoja, sanotaan Raamatussa. Mitä tuo palvelu sisältää? Tapahtuuko täällä myös sellaista, mitä emme ymmärrä? Kuinka suuri vaikutus enkeleillä lopulta on ihmiskunnan historiassa? ”Enkeleistä” löytyy mainintoja kaikista kulttuureista, mutta Raamatussa ainoastaan kielletään niiden palvominen. Ja ilmeistä onkin, että niiden olemassa olo ja työt kiinnosta ihmistä. Ilmeistä on, että enkelien todellisuus on monintavoin poikkeavaa siihen nähden, miten meidän ihmisten todellisuus on rajoitettu aikaan ja paikkaan.

    Yhtäkaikki Jumalan on kaiken Luoja ja pitää kaiken elossa Voimallaan, myös Taivaan avaruudet ovat Hänen kämmenellään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Rauli Toivonen kirjoittaa,02.08.2019 16:16:

    “Olemme keskustelleet aika ajoin myöhemminkin Mikaelista, mutta tämän blogistin avauspuheenvuoroa kunnioittaen en näe hyväksi, että tähän rakennetaan mitään uutta sivujuonnetta. Ja kuten huomaatte, meillä on Konstan kanssa hyvä keskustelu. Tervetuloa siihen mukaan.”

    Totta Rauli, olen jatkuvastikin huomautellut kaiken Perustasta Jeesuksesta. Ei häntä voi syrjäyttää ja puhua jostain ‘tärkeämmästä’. Ei ole mitään, jos ei ole Jeesusta Jumalana ja kaiken luojana. On totta että uitat keskusteluun ‘johnonmukaisuuksia’, vailla raamatullisuutta, vailla hengellistä tutkiskelua. Kaikki alkaa pelastusopista, Jeesuksesta sellaisenaan, kuin Raamattu sen opettaa, ilmoittaa.

    Paavali kertoo Areiopagilla pelastussanoman, jonka Jumala (hebreaksi JHWH) on ihmiskunnalle valmistanut ja se toteutui ja toteutuu itsensä Jumalan/Jeesuksen kautta. Ei mielestäni voida puhua minkääntasoisesta ‘kristinuskosta’ jos se Itse pukeutuu enkeli-mikaeliksi. Tämä on Vartiotornin oppi ja toimii jehovalaisuudessa, jolla ei ole perusteita olla kutsuttu kristinuskoksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Rauli,

    On totta, että keskustelut jehovalaisten kanssa ei onnistu, ei jatku, jos halutaan tehdä se Jeesus-kallion päällä. Tältä pohjalta siirrytään pois, jos Jeesuksen alkuperä muuttuu luojasta luoduksi. Siksi on tärkeää sinun kanssasi, niinkuin yleensä jehovalaisten kanssa, aina muistuttaa kuka Jeesus on ja mitä tai kuka hän ei ole.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Seppälä sanoo:

      Olet oikeassa Raulia on turha enää tänne odotella. Joitain saattaa kiinnostaa esille ottamani asia 1. Tess. 4:16 jakeesta.

      Asiskokonaisuus UMK edellinen käännös: “15 Sillä tämän sanomme teille Jehovan* sanan+ perusteella, että me elossa olevat, jotka säilymme Herran* läsnäoloon,+ emme millään tavoin tule edeltämään niitä, jotka ovat nukahtaneet pois, 16 sillä Herra* itse laskeutuu taivaasta+ käskyhuudon, ylienkelin+ äänen ja Jumalan trumpetin+ kuuluessa*, ja ne, jotka ovat kuolleita Kristuksen yhteydessä, nousevat ensin.+ 17 Jälkeenpäin meidät elossa olevat, jotka säilymme*, temmataan+ yhdessä* heidän kanssaan+ pilvissä+ Herraa* vastaan+ ilmaan, ja näin me tulemme aina olemaan Herran* kanssa”

      Jakeessa 15 tähtiviite selittää Herran Jeesukseksi. Kahdessa seuraavassa Herra Jeesus on Jehova! Esim. Jae 16: *”Herra”, אABVg; J7,8,13,14: ”Jehova”. Todella hämmästyttävää kun täällä jehovan todistaja vihjailee samalla jakeella Jeesusta enkeli Mikaeliksi!

      Pasi Turusella on selitys miksi näin on. Vartiotornin kääntäjät ovat ottaneet UT:n Jehovan kreikasta hepreaan käännetyistä teksteistä joissa Jeesuskin on käännetty Jehovaksi. Voitanee päätellä että heidän omaatuntoaan on kaivellut kun totuutta on vähän raotettu edes verkossa.

      Viimeisin käännös pimittää tämän totuuden vaikka valehtelun määritelmäkin heiltä löytyy! “jättää kertomatta olennaisia tietoja toisen pettämiseksi”

      “Epärehellisyyden muotoja Valehtelu MITÄ SE ON? Valehtelu on väärän tiedon antamista jollekulle, jolla on oikeus tietää totuus. Siihen voi sisältyä se, että esittää asian väärässä valossa tai vääristelee sitä toisen harhaanjohtamiseksi, jättää kertomatta olennaisia tietoja toisen pettämiseksi” wp16 nro 1 s. 4-5 – Vartiotorni (levitettävä) 2016.

      Ei mikään ihme kun todistajuus on jätetty kun rehellisesti on tunnustettu ettei Jeesus ole enkeli Mikael. Itselleen rehellinen ei voi tällä Paavalin asenteella vakuutella Jeesus Mikaelia toisille.

      2. Kor. 4:2. Olemme hylänneet kaiken salakähmäisen, emme toimi petollisesti emmekä vääristele Jumalan sanaa, vaan tuomme esiin totuuden ja toivomme, että jokainen omassatunnossaan arvioi meidät Jumalan edessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Syrjänen sanoo:

    Mielenkiintoisia eroja löytyy Jehovan todistajien Raamatuista ja muista Raamatuista koskien edellä ihmeteltyä 1. Tessalonikalaisille 4:16 -kohtaa. Todistajien uusimmassa versiossa Herra (eli Jehovan todistajien tulkinnan mukaan Jehova) huutaa itse käskyhuudon, kun muissa versioissa käskyhuuto tulee joko ylienkeliltä tai jostain muualta, jota ei määritellä tarkkaan.

    Uuden maailman käännös 2010:

    16 sillä Herra itse laskeutuu taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan trumpetin kuuluessa, ja ne, jotka ovat kuolleita Kristuksen yhteydessä, nousevat ensin.

    Uuden maailman käännös 2018:

    16 sillä Herra itse laskeutuu taivaasta huutaen käskyhuudon ylienkelin äänellä ja pidellen Jumalan trumpettia, ja ne, jotka ovat kuolleet Kristuksen yhteydessä, nousevat ensin.

    KR92:

    16 Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina.

    1933/38:

    16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Niin Reijo S:n Kuin Anteron vertaileva otos UM raamatusta on mielestäni kaiken paljastava. Siksi ei todellakaan ole Raulille tai hänen kollegoilleen edullista edes viitata siihen. Pysymällä evlut kirkkoraamatuissa, pysyy jonkinmloinen roti keskustelussa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Seppälä sanoo:

      Vartiotornilla on oma rivienvälikäännöskin. Sitä tutkimalla on tapahtunut sitäkin että todistajuus on jätetty. Seon niin että tieto lisää tuskaa.

      Täältä löytyy jolla lontoon murre taipuu: https://www.jw.org/en/publications/bible/kingdom-interlinear-greek-translation/books/

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Totta, tieto tuo tuskaa, mitä jehovalaisuuteen tulee.

      Kuitenkin on koko ajan niitä, jotka mieltyvät valheeseen, vaikka tietävät sen olevan epätotuutta. Jumalan Sanan rinnalla kaikki on epätotuutta, eli valhetta. Jos Raamattua ei usko sellaisenaan, eikä sen sanomaa Jeesuksesta ota vastaan, on pakko alkaa ateistiksi tai jehovan todistajaksi tms.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit