Skeptinen Tuomas

Epäuskoisella uskolla ja uskovalla epäuskolla, näin luonnehtii ortodoksinen jumalanpalvelus Tuomasta, kun hänen epäuskonsa synnytti vakaan uskon.

Tuomas ei heti uskonut, kun muut opetuslapset kertoivat nähneensä Jeesuksen ylösnousseena. Tuomas halusi nähdä omin silmin ja jopa varmistua koskemalla Jeesuksen haavoja.

Itse koskemisesta ei kerrota evankeliumissa. Se jää auki. Sen sijaan Jeesus lempeästi toruu Tuomaan halua nähdä: "Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."

Uskoa, epäuskoa ja epäilystä on pohdittu aika lailla. Skeptisyys uskossa voisi siksi olla hyvä aihe. Se ei ole sama kuin epäilys, mutta kuvaa hyvin Tuomaan asennetta.

Skeptisyys sanana juontaa juurensa tutkimista ja paneutumista tarkoittavasta kreikkalaisesta sanasta. Skeptisyys sopii hyvin kristitylle.

Ortodoksisuudessa uskovia kutsutaan toisinaan "järjellisiksi lampaiksi". Sanatarkkaan käännettynä he ovat loogisia lampaita. Ilmaisu on hauska yhdistelmä muinaista filosofiaa ja Jeesuksen puhetta itsestään hyvänä paimenena.

Uskovan ei siis kuulu olla pässi tai lammasmainen. Lampaillahan ei ole suurten älykköjen mainetta ja pässihän kuuluu olevan kovapäinen.

Addison Hodges Hart toteaa, että on tarvetta olla "kylmäpäinen, mutta lämpimällä hurskaudella". Tätä hän kutsuu "uskolliseksi skeptisyydeksi".

Kyse ei ole siitä, että kaikkien tulisi olla älykköjä. Eikä kyse ole myöskäään murjottamisesta tai nälvimisestä, jota usein skeptisyytenä esitetään. Pikkunokkela piikki uskoa kohtaan ei tee sinusta skeptikkoa.

Voisi sanoa, että järjellisellä lampaalla tulisi olla pää ja sydän tasapainossa.


Ilmaisu järjelliset lampaat esiintyy mm. Akatistos-veisussa Jumalansynnyttäjälle. Addison Hodges Hartin lainaukset - englanniksi "cool mind but warm piety" ja "faithful scepticism" - ovat kirjasta Knowing Darkness.

11 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Tämä oli hyvä blogi.

    Joltinen vaiva katsomisessa hyvin avaa mahdollisuutta uskoa paremmin kuin ennen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    “hänen epäuskonsa synnytti vakaan uskon.”

    Kun näkee jotain, mihin ei usko, niin kysymys ei ole uskosta, vaan olevan todentamisesta. Tuomas ei uskonut edes kavereitaan, joten häntä voidaan pitää esikuvallisena niistä, jotka todentavat Jeesuksen olevaksi nähdessään Hänet uudessa maailmassa tai Hänen palatessaan Maahan. Kristinusko on “unohtanut” kokonaan Tuomas ulottavuuden, vaikka siitä löytyy lukuisia viittauksia.

    Lainaan kommenttiani toisesta blogista:

    Room.11:32 “Sillä Jumala on sulkenut KAIKKI tottelemattomuuteen, että hän KAIKKIA armahtaisi.” Sama idea:

    1.Kor.15:22 “Sillä niinkuin KAIKKI kuolevat Aadamissa, niin myös KAIKKI tehdään eläviksi Kristuksessa,”

    Jatkuu:

    “mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan.”

    Raamatun pelastusopin mukaan kukaan ei ole voinut vielä pelastua, koska Jeesus ei ole pelastanut omiaan, temmannut turvaan kuoleman kidasta.

    Entä mikä on marssijärjestys Jeesuksen paluun jälkeen:

    Ef.1:12 “että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka JO EDELTÄ olimme panneet toivomme Kristukseen.”

    Siten on myös niitä, joiden toivo on Kristuksessa, kun Hän on näkyvä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Tapio ” Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen. ”

    Paavalilla on tapana ulkoistaa oma toimintansa jonkun muun syyksi. Tässä Jumala on sulkenut tottelemattomuuteen. Ei ole itse syyllinen vaan on suljettu tottelemattomuuteen. On vanki, ei voi mitään.

    Toisessa kohdassa hän syyttää syntiä, joka on tullut häneen asumaan. Kun hän tekee sitä mitä ei halusisi, niin se ei ole hän, joka tekee, vaan synti, joka on tullut häneen asumaan.

    Miksi Paavalia pitäisi uskoa, jos Jumala on sulkenut hänet tottelemettomuuteen ja synti teettää hänellä sen, mitä hän tekee.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Tarja Parkkilan erinomaisen terävät kysymykset on syytä niputtaa synti käsitteen alle. Heprean chata ja kreikan hamartia, käännetty kirkon toimesta synniksi, tarkoittaa harhaan menoa, vaikka tahtoo osua maaliin. Siis jos synti asuu minussa, niin se tarkoittaa harhaan menoa, vaikka tahtoo osua maaliin. Oikea tie, jotta ei mene harhaan, on ilmoitettu Kristuksessa.

      Miksi näin? Paavali selitti asiaa ateenalaisille:

      Apt-17:22 Niin Paavali seisten keskelle Areksen kukkulaa sanoi: “Ateenan miehet, minä näen teidät kaikista uskonnollisimpina. 17:23 Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: ‘Tuntemattomalle jumalalle.’ Mitä te siis tietämättänne palvelette, sen minä julistan. 17:24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä, 17:25 eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikään kuin hän jotain tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken. 17:26 Ja hän teki koko ihmisten kansan yhdestä verestä asumaan kaiken maan päälle ja hän on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, 17:27 että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää, hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä. 17:28 Sillä hänessä elämme ja liikumme ja olemme, niin kuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: ‘Sillä me olemme myös hänen sukuaan.’ 17:29 Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on kuin kullan tai hopean tai kiven, kuvanveisto taiteen tai ihmisen ajatuksen kaltainen.

      Nostan esiin yhden kohdan, jossa apostoli kumoaa elitistiset kirkko-opit:

      “Koska me siis olemme Jumalan sukua…”

      Siis me, niin apostoli kuin pakanoiksi kutsutut ateenalaiset. On tosi korni ajatus kristityiltä, että Jumala heittäisi sukunsa helvettiin tai kadotukseen. Niin kaamea kuva kuitenkin suurella osalla kristityistä on oikeamielisestä Jumalasta.

      Onko jollakin jotain valittamista tämän asian suhteen? No, ehkä oikeauskoisilla, jotka ovat varastaneet taivaan omille porukoilleen sisäpiirioppeineen.

      On syytä kysyä, miksi näin vaikeasti? Siihen on omat syynsä. joista yksi on se, että Jumalan Poika ilmestyi tehdäkseen tyhjäksi perkeleen teot. Eli on ymmärrettävä, mitä nämä teot ovat, jotta saisi vastauksen. Mitä kadonnutta Jeesus tuli etsimään?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kun Tapio Tuomaalalle soppii lainaisin hänen kommenttiaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      En nyt välttämättä ymmärrä oikein, mutta kaikkea kommentoimaani, kuten blogejani, saa vapaasti lainata.

      Vapaasti luettavissa ja lainattavissa on myös Ut:n käännökseni.

      http://www.parakustannus.fi/421679457

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Tapio

    ” että Jumalan Poika ilmestyi tehdäkseen tyhjäksi perkeleen teot. ”

    Ja mitä se perkele teki ? Tarkoitatko naisten tekoja, vai mitä tekoja?

    Hän kun ei lapsia saattanut maailmaan. Ja apokryfikirjassa kertoo, että naisten teot loppuvat. Maria siihen, että tuskin loppuvat.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      “Ja apokryfikirjassa kertoo, että naisten teot loppuvat.”

      Apokryfikirjat ovat samaa tasoa kuin Teräsmies sarjakuvat. Riemuvuosien kirjalla ymv. ei ole mitään tekemistä niiden kirjojen kanssa, jotka ovat suomalaisessa käännöksessä. Niiden tehtävä on laittaa lukijan pää niin sekaisin, ettei hän enää voi ymmärtää kirjoitusten sanomaa. Sama koskee Ut:n ajan apokryfikirjoja, Didakhea ja Apostolisten isien kirjeitä. Mieluummin vedä itseni kaatokänniin kuin niihin enää kajoan edes pitkällä tikulla.

      Mielenkiintoinen huomio on ollut verrata karismaattisten supervoideltujen taivassanomia ymv. vastaavaa ilmestystietoa apokryfikirjoihin, koska niissä selkeästi puhuu sama ääni, niissä on sama sisäinen nuotti ja poljento, kuten esim. Kalevalassa, jota en toki liitä millään tavalla edellä mainittuihin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Tapio Tuomaala

    Kyllä ne ovat aikalaiskirjoituksia siinä kuin Athanasioksen koostekin. Olen lukenut paljon vanhempiakin kirjoituksia, ihan vain mielenkiinnosta, en uskon vakavuudella, vaan ikäänkuin romaaneja. Kiihkoilematta, neutraalisti ja hauskuttaakseni itseäni. Viestejä kaukaa menneisyydestä, mitä pojat ovat silloin joutessaan kehitelleet hengentuotteinaan.

    Onhan se kunnioitettavaa, että kirjoitustaito on niin vanha.

    Kukaan ei enää keksi mitään uutta, vaan jappastaan ikivanhoissa lauseissa. Me olemme taantuneet henkisesti.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Andreas C. sanoo:

      Yhdysvaltalainen konservatiivitoimittaja Ross Douthat on kysellyt uudessa kirjassaan (jota en ole lukenut, mutta josta NY Times on julkaissut otteita) laajemminkin, onko länsimainen yhteiskunta jumittunut “ikivanhojen lauseiden jappasemiseen” ja kutsuu tilaa, jossa esimerkiksi poliittinen päätöksenteko on muuttunut tahmeaksi ja viihde- ja korkeakulttuuri jatko-osiksi ja uudelleenlämmittelyiksi “dekadentiksi yhteiskunnaksi”. https://www.nytimes.com/2020/02/07/opinion/sunday/western-society-decadence.html En ole ihan varma, jaanko kaikkia Douthatin näkemyksiä, mutta jotain samansuuntaisia ajatuksia on välillä herännyt.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Andreas C. sanoo:

    Kiitos jälleen ajatuksia herättävästä, mutta samalla jotenkin levollisesta kirjoituksesta! Mukavaa myös, että jaksat taustoittaa käytettyjä ilmaisuja – esimerkiksi Hartin kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lars Ahlbäck

    Ortodoksipappi, lähihoitaja ja teologian suurkuluttaja.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit