Sukupuolineutraalin -ja saman sukupuolen avioliittokulttuurin ihanteita (Avioliittodebatti, osa 2.)

 

 

Käsittämätöntä miten piispat vastauksessaan 6.8.2020 (s.6) alleviivaten toteavat, että sukupuolineutraalissa  avioliittokäsityksessä ”monet kirkon käsitykset avioliiton tarkoituksesta ja siihen liittyvistä ihanteista (uskollisuus, elinikäisyys jne.) eivät tässä mallissa muuttuisi vaan se antaisi yhtäläisesti tilaa sekä niille jotka pitävät avioliittoa  vain miehen ja naisen välisenä liittona, että niille joiden mielestä myös samaa sukupuolta oleville pareille tulee antaa mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen”. Tästä voi saada sen käsityksen , että sukupuolijako on ainoa kiisteltyjen avioliittokäsitysten eroavaisuus. Tai että sitoutuminen ja uskollisuus merkitsisivät samaa  perinteisessä avioliitossa kuin sukupuolineutraalissa- ja homoseksuaalisessa avioliitossa. Näinhän ei suinkaan ole koska ne toimivat erilaisten kulttuurien ja pelisääntöjen pohjalta.  Tämä näkemys tulee outoon valoon  jo paljain silmin  asiaa katsottaessa saati sitten perhesosiologisen tutkimuksen valossa. Ovatko piispat kritiikittömästi tukeutuneet seksuaalijärjestöjen viljelemään ”ei eroavaisuuksia”-narratiiviin ?

Yritän kiinnittää huomiota eräisiin sukupuolineutraalin- ja homoseksuaalisen avioliiton erityispiirteisiin, joissa se eroaa perinteisestä avioliitosta.

Sukukupuolineutraalin - ja homoseksuaalisen avioliiton syntyä  ymmärtää paremmin kun niiden taustalta  erottaa kaksi erilaista kehityskulkua. (1)ensimmäinen on voimakas sosiaalisen konstruktionismin korostus, joka irrottaa avioliiton kaikista luonnollisen elämänjärjestyksen niistä puolista, jotka jollain lailla rajoittavat ihmisen omaa määräysvaltaa. Se sallii yhteiskunnan ja kirkon instituutioiden ja oman itsemme radikaalin uudelleenmuotoilun miten kulloinkin haluamme.

(2)Toinen kehitysprosessi on sukupuolineutraalin ja homoseksuaalisen avioliittonäkemyksen rakentaminen, joka korostaa yksilön seksuaalisia oikeuksia.

Sosiaalikonstruktivistinen käänne ja irroittatuminen luomisjärjestyksestä

Kirkossa avioliitto on  Raamatun lisäksi perustunut luonnonoikeudelliseen ajatteluun, jonka mukaan avioliito ei ole poliittinen tai juridinen keksintö, vaan biologisen todellisuuden yhteiskunnallinen vahvistus.  Tämä on tärkeää: avioliittoa ei ole koskaan juridiikan kautta määritelty olemassaolevaksi. Pikemminkin  luonnollinen todellisuus tunnistettiin , pyrittiin suojelemaan ja täydennettiin sopivalla juridisella instituution muodolla. Vaikka avioliittoa ilmaistaan ​erilaisin kulttuurijärjestelyin, on se suuntautunut aina perheiden yhteisiä realiteetteja kohti, joihin kuuluu sukupuoliero ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolidimorfismi), heteroseksi , lisääntyminen, biologinen vanhemmuus ja sukupolvien jatkumo . Avioliitto sopii näihin realiteetteihin.

Samaa sukupuolta oleva avioliitto irrottaa avioliiton näistä realiteeteista ja normeista, jolloin sen määrittely käy vaikeaksi. Homoliitoille nämä  ihmisen perusolosuhteista nousevat  kriteerit ovat syrjiviä rajoituksia ja ovat menettäneet perustelunsa avioliiton kriteereinä. Näiden luonnollisten realiteettien kieltäminen vie avioliittoa kasvavaan riippuvuuteen juridiikasta ja valtion kasvavaan säätelyyn instituutiosta  sekä johtaa äärimmäisen keinotekoiseen näkemykseen avioliitosta.

Onko saman sukupuolen avioliitto sukupuolineutraalin ideologian mukaisen  avioliittonäkemyksen , seksuaalimoraalin ja ihmiskäsityksen uusi paradigma?

Saman sukupuolen  avioliittokulttuuriin kuuluu seuraavia periaatteita ,jotka erottavat sen perinteisestä avioliitosta.

  1. Sukupuolijakoa miesten ja naisten välillä ei enää tarvita. Sen korvaa sukupuolineutraali tai sukupuolten moninaisuus.

Traditionaalinen avioliitto perustuu sukupuolijakoon.  Sukupuolineutraali avioliitto hyökkää rajusti perinteisiä miehen ja naisen sukupuolirooleja vastaan, joissa miesten ja naisten identiteetit ovat sidoksissa toisiinsa , mutta eivät ole samanlaiset. Ne korvataan sukupuolineutraaleilla malleilla , jotka usein ovat kokeilevia ja keskittyvät enemmän satunnaisiin seksuaalisuhteisiin.

Homoliitto on iso askel kohti sukupuoleen perustuvien  roolien syrjäyttämistä ja vahvojen sukupuolineutraalien ihanteiden hallitsemaa yhteiskuntaa . Kenen etu on, että sukupuoli tarkoituksellisesti identiteettimme kulmakivenä  turhennetaan ja sen psykologinen ja yhteiskunnallinen merkitys minimoidaan?

 

  1. Isät ja äidit ovat korvattavissa sukupuolineutraaleilla vanhemmilla. Myös maskuliinisuuden ja feminiinsyyden  arvo ja merkitys tulee minimoida koska niiden korostaminen viittaa sukupuolijakoon.

Saman sukupuolen  avioliitto katsoo, että ei ole eroa perheiden välillä, jossa on kaksi isää tai kaksi äitiä ja isän ja äidin perheen välillä ( ”ei eroavaisuuksia”-narratiivi). Näin homoliitossa sukupuoleen perustuva vanhemmuus puretaan, kun niitä kohdellaan yhdentekevinä ja sukupuoleen nähden samantekevinä rooleina.

Kun sukupuolirooleilla ei ole enää sukupuoleen perustuvaa merkitystä niin niiden sosiaalinen arvo romahtaa. Sukupuoli ei enää tarjoa uskottavia rooleja  vanhemmuuden identiteetin toteuttamiselle. Homoliitoissa ihanne onkin juuri  pyrkiä suhteessa sukupuoliroolien määrittelemättömyyteen.

Kun yhteiskunta ei tue miehisyyteen ja naiseuteen liittyviä normeja niin ihmisten on kaivettava ne omasta itsestään. Tulemme näkemään maskuliinisyyden ja feminiinisyyden epäterveitä roolimalleja sekä sukupuolidysforiaa kasvavassa määrin tulevina vuosina.

 

  1. Hetero -ja homoseksuaalisuuden välillä ei saisi olla merkittäviä eroavuuksia. Jos olisikin niin se ei saa vaikuttaa niiden moraaliseen hyväksyttävyyteen ja avioliittoon.

Toistaiseksi vain heteroseksuaalinen sukupuolielämä voi tuottaa jälkeläisiä, homoseksuaalisuus tarvitsee siihen lisääntymisteknologian apua. Tässä näkyy homo -ja heteroseksuaalisuuden suuntautumisen  ja yhteiskunnallisen merkityksen perustava erilaisuus . Homo-  ja heteroavioliittojen  yhteiskunnallinen painoarvo ovat täysin eri kokoluokkaa.

Perinteinen avioliitto on tarjonnut puitteet  tutkia sukupuolten  erilaista seksuaalisuutta ja tuoda yhteen miehen ja naisen erilaiset seksuaaliset kokemukset.

Homoseksuaalisten suhteiden taipumuksena  on miesten ja naisten seksuaalisen eron  minimoiminen. Näin toimitaan  pitkälti homo -ja heteroseksuaalisuuden moraalisen samanarvoisuuden saavuttamiseksi . Seksuaalijärjestöjen  lisäksi pornoteollisuus on tärkeä samanlaistamisen edistäjä. Homo -ja lesbosuhteet luovat yhdenmukaistamisella roolimallin myös heteroavioliitoon.

 

  1. Voit itse valita avioliittosi seksuaalimoraalin ja miten sitä harjoitat, koska mitään oikeaa tapaa ei ole.

Avioliitto on merkinnyt vastuun ottamista seksin seurauksista . Kun seksiä harjoitetaan pääsääntöisesti henkilökohtaisten mieltymysten tähden, niin yritykset rajoittaa ihmisen seksuaalisuuden rajoja katsotaan helposti syrjiviksi. Lgbt-liikkeen ,Setan , Trasekin ja terapiakentällä Sexpon seksuaalimoraali ei ole enää aikoihin lähestynyt seksiä samoilla normeilla  ja vastuilla kuin kirkossa ajatellaan.

Ajatus , että yhteiskunnalla on oikeus odottaa sitoutumista ja uskollisuutta naimisissa olevilta ei saa juurikaan tukea seksuaalivähemmistöiltä tai sukupuolineutraalilta kulttuurilta. Rajoituksien vastustaminen on ymmärrettävää : miksi yhteiskunnalla siksi olisi oikeutta puuttua yksityiselämään? Halutaanko vain avioliiton kunnioitettavuutta ja asemaa , mutta sen normit torjutaan?

 

  1. Lisääntymisteknologia kuuluu oleellisena osana avioliittoon, sillä homoliitto on lapseton ilman lisääntymisteknologiaa.

Seksuaali- ja sukupuoliliikkeet korostavat ja ajavat näkyvästi lisääntymis- ja adoptio-oikeuksia, koska avioliitto on muotoiltu vahvasti yksilön seksuaalisten oikeuksien pohjalle.  Kun lapset eivät luontaisesti kuulu liittoon, niin joudutaan rakentamaan vanhemmuutta ja suhteita lapsiin oikeuksien kautta. Kaikki tämä tietenkin normalisoi homoseksuaalista elämäntapaa  , mutta jos lapsista tehdään tässä prosessissa pelinappuloita ja heidän oikeuksia  poljetaan niin se on väärin. Lapsi ei ole oikeus, joita vanhemmat voivat vaatia omilla ehdoillaan tai tasa-arvon nimissä.

Kun miehen ja naisen avioliiton sisällä lasten saaminen tapahtuu pääasiassa  taloudellisten intressien ohi niin homo -ja lesboliitoissa ainakin osa lisääntymisteknologian käyttötavoista tapahtuu taloudellisena tapahtumana. Pari ostaa geneettistä materiaalia ja voi jopa vuokrata kohdun. Ruumis alkaa muistuttaa kauppapaikkaa.  Sofi Oksasen kirja Koirapuisto näyttää kuvaa Ukrainan julkeasta sukusolu-bisneksestä , jossa lapsista tehdään hyödykkeitä.(https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006649000.html)

Vaarana on myös, että lapset joutuvat kasvavassa määrin vanhempien psyko-juridisten avioerosotkujen maksumiehiksi.

 

  1. Vapaa ja pidäkkeetön avioerokulttuuri

Anthony Giddensin mukaan  postmodernit suhteet rakentuvat intiimisyyden, läheisyyden ja tunteiden varaan. Perinteinen avioliittto puolestaan korosti velvollisuutta ja sitoutumista. Sukupuolineutraali rakkaus on sitoutunut ainoastaan rakastamiseen. Kun suhde ei toimi tai rakkaus loppuu , niin tulee ero.

Avioerojen määrä heijastuu tapaamme elää avioliitossa sekä siihen miten suhtaudumme avioliittoon. Yhteiskunta , jossa ihmiset eivät enää pidä lupauksiaan , on yhteiskunta jossa avioliitolla ei enää ole samaa merkitystä.

Giddens on kuvannut nykyistä sukupuolineutraalia seksuaalimoraalia käsitteellä ’confluent love’. ”Toisin kuin romanttinen rakkaus, niin confluent love ei ole välttämättä monogaamista, seksuaalisen uskollisuuden merkityksessä Se mikä pitää puhtaan suhteen kasassa on kummankin osapuolen hyväksyminen, ’kunnes toisin päätetään’, että kumpikin saa riittävästi etua suhteesta, jotta sitä kannattaa jatkaa. Seksuaalisella uskollisuudella on roolia suhteessa siinä määrin kuin osapuolet katsovat sopivaksi”. Giddens , 1992.

Vieläkö avioliitto on instituutio ?

Nämä periaatteet muuttavat radikaalisti avioliittoa.

Perinteinen avioliitto suuntautui laajempiin yhteiskunnallisiin tarkoitusperiin ja asetti rajoituksia kaikelle seksuaaliselle käyttäytymiselle yhteiskunnassa. Se oli instituutio. Sukupuolineutraali- ja homoavioliitto ei enään kykene antamaan jäsenilleen normeja eikä pyrikkään säätelemään heidän seksuaalista käyttäytymistään. Sitä on lakattu ajattelemasta instituutiona. Se palvelee yksinomaan pariskunnan yksityisiä elämäntapoja, henkilökohtaisia motiiveja ja aikomuksia, joiden normit he itse vapaasti valitsevat tilannekohtaisesti.

 Lähteeinä mm.

M.Regnerus: Cheap Sex: The Transformation of Men, Marriage, and Monogamy.

A.Roberts :How did we come here.

A. Giddens,  1992, The Transformation of Intimacy: Sexuality, Love & Eroticism in Modern Societies.

94 kommenttia

  • Seija Rantanen sanoo:

    Lestadiolainen näkemys samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoon. Eipä tuonut mitään uutta ja yllättävää siltä suunnalta.

    Erikoista on, että tämä jengi roikkuu edelleen Suomen ev.lut. kirkossa, kun eivät sitä missään suhteessa hyväksy, eivät edes jaa sen pelastusnäkemystä, joka nyt sentään on paljon tärkeämpi asia kuin navanaluspuuhat. Vaikka siellä pohjoisen pimeässä nuo puuhat näyttävät kaikesta päätellen olevan koko uskonelämän keskipiste.

    Ja ihmeellistä sekin, että piispat kipuilevat samaa sukupuolta olevien avioliiton siunaamisesta, kun kirkon sisällä on kokonainen herätysliike, joka toivottaa muut kirkon jäsenet helvettiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      En usko kyse olevan herätysliikkeesseen liittyvästä julkitulosta vaan huolesta eteenpäin tunnistaa ja huomata perustavanlaatuista sukupolvien ketjuissa aiemmin ymmärretystä kuten eletystä todellisuudesta perheen asiassa.

      On totta tradition kovasti heikentyneen, eivätkä yhteiskunnan tukiasiat ole perässä pysyneet.

      Rauhanyhdistysläinen liike pelastumisen asiaa katsoo tavallaan mutta tähän blogi huomatakseni ei liity.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Pekka: Vieraalla maalla kauan eläneenä en ihan ymmärrä, mitä haluat sanoa. Mitä selkosuomella tarkoittaa kommenttisi: ” huolesta eteenpäin tunnistaa ja huomata perustavanlaatuista sukupolvien ketjuissa aiemmin ymmärretystä kuten eletystä todellisuudesta perheen asiassa.

      On totta tradition kovasti heikentyneen, eivätkä yhteiskunnan tukiasiat ole perässä pysyneet.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Timo Nokelainen sanoo:

    Seija Rantanen, olisi mukavampi, jos pysyisit asialinjalla ja haastaisit kirjoittajan asiakysymyksissä. Kirjoittaja on perustellut näkemyksensä varsin perusteellisesti. Taustalla on pitkäaikainen kokemus perheneuvojana ja laajamittainen aihepiirin kuuluvan tutkimusaineiston opiskelu.

    Luepa oma kirjoituksesi ja mieti sen asiallisuutta ja miten se miltään osin liittyy näiden aiheiden käsittelyyn. Ihan oikeasti.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Timo: En muista nähneeni sinun postauksiasi täällä ennen. Nyt yhtäkkiä Parikkalan seurakunnassa on tullut tarvis puuttua seksuaalivähemmistöjen asioihin. Tätä ei varmaan koskaan aikaisemmin ole tapahtunut. Peukut siitä sinulle Timo.

      En kiellä ollenkaan, etteikö Ilkka K:lla olisi taustalla pitkäaikainen kokemus perheneuvojana ja laajamittainen aihepiirin kuuluvan tutkimusaineiston opiskelu. Tuo

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Timo Nokelainen sanoo:

      Seija Rantanen, ryhdyit arvuuttelemaan minunkin taustaani. En kuulu Parikalan seurakuntaan enkä ole parikkalalainen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Seija Rantanen. Missä Kurjenmäki tai joku kommentoijista on tuonut ilmi, että hän on lestadiolainen tai jonkun muun hengellisen liikkeen jäsen? Ja mitä ihmeen merkitystä sillä ylipäänsä on tekstin asiasisällön kannalta? Vai onko kysymys ilkeämielisestä vihjailusta? Muistaakseni olet itse tuonut esille oman taustasi toisessa herätysliikkeessä. Onhan se mielenkiintoista, jos jonkun käsitykset asiassa kuin asiassa ovat yhtäkkiä hyviä tai huonoja sen mukaan, mihin hengelliseen liikkeeseen, kirkkopoliittiseen ryhmään tai ties mihin poppooseen kirjoittaja kuuluu.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      Minua kiinnostaa itse asia ja se mitä siitä ajatellaan ja keskustellaan. Herätysliikkeet saavat tässä kohtaa olla omissa karsinoissaan. En ole itse minkään suomalaisen herätysliikkeen jäsen. Marko Sjöblom kyselee miten asiasisältö on herätysliike sidonnainen? Hyvä kysymys, mutta toivon, että itse aiheessa pysytään ilman erityisiä sidonnaisuuksia.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Vesa Hirvonen sanoo:

    Kyllä blogistin yhteydet Rauhanyhdistykseen näyttävät olevan ihan julkista tietoa, sen verran googlailin asiaa. Mielestäni on hyvä, että lukijat pystyvät arvioimaan Km24:ssäkin kirjoitettuja blogeja myös kirjoittajien taustojen ja sidonnaisuuksien näkökulmasta. Kyllä minunkin blogejani lukevien on aihetta tietää sidonnaisuuteni Tulkaa kaikki -liikkeeseen.

    Ensisijaisesti tietenkin on syytä arvioida kirjoituksia itsessään. Ilkka Kurjenmäen uudesta blogista tekisi mieleni sanoa sama, minkä sanoin jo hänen edellisestä blogistaan: kannattaa avata silmät samaa sukupuolta olevien parisuhteiden ja perheiden hyville puolille. Mitä hyvää samaa sukupuolta olevien avioliitossa koko yhteisölle ja sen tulevaisuudelle voisi olla? Voi tietysti olla, että perheneuvojana törmää sekä hetero- että homoperheiden kohdalla alähinnä erityisissä ongelmissa oleviin, ja siksi perheneuvojan kuva homoperheistä näyttää nurjanlaiselta. Ehkä se ei kuitenkaan ole koko totuus.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Vesa Hirvosen kysymys on turha ” Mitä hyvää samaa sukupuolta olevien avioliitossa koko yhteisölle ja sen tulevaisuudelle voisi olla? Turhia kysymyksiä on turha esittää. Kirkko ei näe niissä muuta kuin lähtökohtaisesti ongelman. Kirkon avioliittokäsitys on naisen ja miehen välinen, siksi kysymys on turha. Kirkon sisälle homoseksuaalisuuden omaksujat yrittävät luoda narratiivia ja erilaisia tarinoita pakanallisesta ympäristöstä joihin sitten kirkon olisi vastattava, myötäillen lähtökohtaisesti ongelmallisia suhteita, vaikka kirkon itseymmärrys on toinen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Teemu Kakkuri sanoo:

      Oletko nyt, Vesa, ihan varma Kurjenmäen vanhoillislestadiolaisuudesta? Oletko kenties nähnyt Googlesta, että hän on kirjoittanut Rauhan Tervehdykseen? Se on Oulun seurakuntayhtymän tiedotuslehti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jorma Hentilä sanoo:

    Tulostin osat 1 ja 2 oikein paperille voidakseni lukea tekstin rauhassa ja perusteellisesti. Tekstissä on paikoin ajatuksia herättävääkin, mutta kun sitä tarkastelee intertekstuaalisesti, havaitse läpikäyvän arvoarvostelman, homoseksuaalisuuden ja samaa sukupuolta olevien parisuhteiden alempiarvoisuuden.

    Jäin miettimään, pystyykö tästä taustasta toimimaan ammatillisesti, kun edessä istuu naispari tai miespari.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Jorma Hentilä, erikoinen ajatusrakennelma sinulla. Jos vastustaa homoseksuaalisuutta ei pysty auttamaan lesbopareja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Virta sanoo:

      Jorma Hentilä kirjoitti: “Jäin miettimään, pystyykö tästä taustasta toimimaan ammatillisesti, kun edessä istuu naispari tai miespari.”

      Tämä kysymys nousee esille aina näissä yhteyksissä. Itseltänikin se kysyttiin ja epäiltiin suoraan kykyä toimia perheneuvonnan ammattilaisena.

      Ammattimaisuutta on se että tunnistaa koska voi olla avuksi ja koska ei. Sitä ei sanella ulkoapäin. Hentilän kommentissa on jo hieman ajatuspoliisina toimimisen makua. Kaikkien terapeuttien ajatusmaailmat ja arvot eivät aina täsmää asiakkaiden kanssa. Eikö niiden pidäkään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jorma Hentilä sanoo:

      Markku Virta kirjoittaa: “Ammattimaisuutta on se, että tunnistaa, koska voi olla avuksi ja koska ei.”

      Olen samaa mieltä. Jos katsoo samaa sukupuolta olevien parisuhteen olevan risiriidassa Raamatun ja “luonnonoikeudellisen ajattelun” kanssa, on syytä – ja myös oikein sanoa -, ettei pysty auttamaan.

      Valitettavasti tiedän takavuosilta pari esimerkkiä, joissa perheneuvojan “neuvot” ovat vain pahentaneet tilannetta. Toisessa sen vuoksi, että parisuhteen toisen osapuoli kieppui viidesläistaustaisen vakaumuksen ja homoseksuaalisen identiteetin ristipaineissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ilkka Kurjenmäki sanoo:

    Vesa, Jorma: Kirkon avioliittokeskustelussa on paljon kyse siitä kuka saa määritellä siitä mitä avioliitto kirkossa julkisesti merkitsee. Kirkko on tällä hetkellä ainoa instituutio joka perinteisellä avioliittokäsityksellään pystyy hillitsemään avioliiton ja perherakenteiden täydellistä sirpaloitumista Suomessa. Keskustelu ei enään koske niinkään homoseksuaalien oikeuksien turvaamista, koska yhteiskunta on sen jo tehnyt.

    Avioliitto on rakentunut miehen ja naisen ainutlaatuisesta siteestä.Tätä pitää suojella. Se tulee erottaa sitä muistuttavista ihmisuhteiden muodoista. Saman sukupuolen avioliitto on yritys mukauttaa avioliittoa sukupuolineutraalin ideologian mukaiseen kuvioon. Mutta elämän todellisuus sotii sitä vastaan.

    Ei homoseksuaaliset suhteet ole alempiarvoisia kuin heterosuhteet ne ovat vain erilaisia. Niiden samaistamminen miehen ja naisen avioliitoon ei tee oikeutta kummallekkaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “Avioliitto on rakentunut miehen ja naisen ainutlaatuisesta siteestä.Tätä pitää suojella.”

      Kukaan ei ole estämässä yhdenkään mies-naisparin aviolittoa, jos he sellaisen solmia haluavat.Mitä ihmeen suojelua he normaalin voimassaolevan lainsäädännön suoman lisäksi tarvitsevat?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Kiitos, Ilkka Kurjenmäki. Iloitsen siitä, että joku, jolla on sekä näkemystä että faktaa, tuo esille niitä asioita, joita nostat esille. Asiallisesti ja nostattamatta riitaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tenka Ksenia Issakainen sanoo:

    “Tai että sitoutuminen ja uskollisuus merkitsisivät samaa perinteisessä avioliitossa kuin sukupuolineutraalissa- ja homoseksuaalisessa avioliitossa.”

    Niinhän ne merkitsee. Jos homopari sopii että ei sitten käydä vieraissa, tai päinvastoin että suhde on avoin, kyse on ihan samasta asiasta kuin jos heteropari sopii uskollisuudesta / avoimesta suhteesta. Vai mikä muka on ero?

    “Homoseksuaalisten suhteiden taipumuksena on miesten ja naisten seksuaalisen eron minimoiminen.”

    Aahahaa 😀 Kyllä maar homosuhteissa on kovastikin väliä puolison sukupuolella, ihan yhtä paljon kuin heterosuhteissakin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      Tenkan lainaus blogistilta: “Homoseksuaalisten suhteiden taipumuksena on miesten ja naisten seksuaalisen eron minimoiminen.”

      Nimenomaan, onko tämä vaikea ymmärtää? Miten Tenka perustelet, että kahden naisen tai kahden miehen välinen suhde on samanlainen kuin miehen ja naisen välinen suhde? Ymmärtääkseni kahden samaa sukupuolta olevan suhde ei voi olla samanlainen kuin kahta eri sukupuolta olevien suhde?

      Olenko suvaitsematon, kun en osaa näitä samanlaisina pitää?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tenka Ksenia Issakainen sanoo:

      “Miten Tenka perustelet, että kahden naisen tai kahden miehen välinen suhde on samanlainen kuin miehen ja naisen välinen suhde?”

      Eivät ne minusta ole samanlaisia! Kaikki suhteet ovat toki uniikkeja, mutta kyllä jotain perusteltuja yleistyksiä esim. miesparien ja naisparien dynamiikasta voi varmaan tehdä. Vaikka toisaalta paljon yhteistä on niin homo- kuin heteroparienkin arjessa.

      En se ole minä vaan blogisti joka tässä väittää, että sukupuolierot koetettaisiin jotenkin häivyttää.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Muuten hyvä analyysi parisuhteiden ideologioista, mutta siinä on liikaa joko/tai sanailua. Homoseksuaaliset eivät ole mikään monoliittinen kulttuuri. Se on jakautunut useampiin alakulttuureihin. Koska heidän vapausliikkeensä on verraten nuorta ,niin vieläkin löytyy paljon gay-klubeihin liittyvää käyttäytymistä , sellaista jossa ei eletty pysyvissä parisuhteissa. Kuitenkin on suuri tendenssi vakiintunutta elämäntyyliä kohti , sellaiseen jota ajankohtainen avioliittokeskustelu heijastelee.

    Kun seura tällaiseen liittyvää yhteiskunnalista keskustelua ,niin helposti syntyy kuva jonka mukaan relativistinen sukupuoli-identiteetin valinnan mahdollisuus dominoisi myös homoseksuaalisen yhteiskuntaryhmän arkipäivää ja todellisuutta. Näin ei kuitenkaan ole. Vaan kun siirrytään ideologisesta keskustelusta arkipäivään , niin valtaosa kaapista ulostulleita homoseksuaaleja on kokenut suuren vapauttavan tunteen siitä että he vihdoinkin voivat olla sellaisia kun ovat myös julkisesti.

    Sukupuoli-identiteetin kanssa painisjkelijoiden ryhmä on muuta ja ideologisessa keskustelussa he ovat saaneet merkittävän aseman ja he vaativat itselleen tulkintaetuoikeutta. Sitä ei suinkaan tarvitse heille ilman muuta antaa. Sekä homoilla että heteroilla on täysi oikeus puolustaa jo löytynyttä sukupuoli-identiteettiään eikä luulla että se olisi niin helposti tahtomisella muutettavissa kun keskustelu siitä antaa ymmärtää. Päinvastoin, kun identiteetti kokemus on savutettu , niin kaikkea sitä mikä sitä uhkaa pyritään , oikeutetusti , torjumaan kaikilla käytettävissä olevin keinoin.

    On sitten aivan toinen asia hyväksyä tuon epävarman ryhmän olemassaolo ja olla dialogissa sen kanssa. Idea sosiaalisesta konstruktivismista on mielenkiintoinen . Sen irvikuviin kuuluu luulo siitä että meillä olisi vapaus valita mm sukupuoli- tai poliittinen tai mikävaan vakaamus.

    Identiteetti ilmiöön kuuluu se ,että se ei ole monoliitti, vaan se kehittyy ikää myöten. Kehitys on hyvin hidasta ja yleensä asianomainen vasta pitkälti jälkikäteen huomaa muuttuneensa. Mutta , että identiteettinsä voisi valita tässä ja nyt ei pidä paikkaansa. Identiteetti ei ole mielipide tai asenne vaan se on psyykkisen rakenteen peruskiviä josta asenteet ja mielipiteet lähtevät. Se on muodostunut hitaasti ja koostuu koko eletyn elämän mittaisista vallinnaisista samaistumisista.

    Ei avioliitto ole vaarassa. Enemmistö haluaa jonkinlaista , mieluiten rakkauteen perustuvaa, pysyvää parisuhdetta. Sallimalla avioliitto myös sukupuolivähemmistöille vahvistetaan eikä suinkaan heikennetä yhteiskuntaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Marko Sjöblom sanoo:

      Markku Hirn. No miksi ihmeessä maistraatissa solmittu liitto ei riitä, jos kyse on nimenomaan yhteiskunnasta? Vaan väen väkisin pitää saada juuri tietyn uskonnollisen yhteisön siunaus lisäksi? Ja kukaan ei vakavissaan vaadi, että kaikkien maassamme toimivien uskonnollisten yhteisöjen pitäisi sallia spn-avioliitto omassa keskuudessaan?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jorma Hentilä sanoo:

      Marko, miksi kristillisen vakaumuksen omaavat heterot eivät tyydy maistraattiin, vaan haluavat papin vihkivän heidät ja siunaavan heidän avioliittonsa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      Jorma Hentilä, hyvä kysymys. Miksi, on tainnut unohtua aikain saatossa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Hirn sanoo:

      Marko. Hyvä kysymys. Hämmästyttävän monet homoseksualisesti ovat syvästi uskonnollisia( uskovaisia). Tottakai he haluavat että heidän yhdyskuntansa hyväksyy heidät täysivaltaiseksi jäseniksi. Hyväksymisen ulkonainen merkki on kirkollinen vihkimys.

      Jos oma yhteisö kieltää sen jäseniltä vihkimyksen ,niin se on isku vastoin kasvoja ja vaatii suunnatonta itsensävoittamista jos tuollaisen kiellon jälkeen voi silti olla solidaarinen ja lojaali omaa yhteisöään kohtaan. Kokemus jota heterot tuskin koskaan joutuvat läpikäymään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jorma Hentilä sanoo:

      Se oli Jorma, joka esitti kysymyksen Markolle, joka varmaankin vastaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Hentilä. “Marko, miksi kristillisen vakaumuksen omaavat heterot eivät tyydy maistraattiin, vaan haluavat papin vihkivän heidät ja siunaavan heidän avioliittonsa?”

      Minut aikanaan vihittiin avioliittoon maistraatissa, eikä meillä siis ollut mitään hienoja kirkkohäitä vaan yksinkertainen kokoontuminen pienessä ravintolassa. En ole koskaan ajatellut, että avioliitoni olisi tästä syystä jotenkin huonompi tms. Nyt kun maistraatissa kaikki halukkaat vihitään kyllä tämän minusta pitäisi kelvata ja riittää kaikille.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ilkka Kurjenmäki sanoo:

    Blogi on virittänyt paljon keskustelua. Herätetyt kysymykset ansaitsivat pidemmän ja harkitun vastauksen johon en nyt pysty. Laitan vielä katkelman keskustelua syventämään minulle tärkeältä teologilta Oliver O’Donovanilta. Siinä hän kuvaa perinteisen miehen ja naisen avioliiton oikeutusta, johon blogissa viittasin .Ajattelen samoin kuten Sari W. sanoi, että kaikkein ensimmäiseksi meidän tulee vastata kysymykseen, ”mikä ja minkä vuoksi avioliitto on”? Käännös on surkea, tein sen kiireessä.

    ”Avioliitto toteuttaa ihmissuvun luonnollisen biologisen luonteen ja tekee siitä ymmärrettävän. Ihmiset syntyvät dimorfisesti jakautuneeseen sukupuolisuuteen, joka on biologisella tasolla selvästi suuntautunut kohti heteroseksuaalista liittoa ihmisen lisääntymistapana.

    Tästä ihmiskunnan yhteisestä tosiasiasta ei voida neuvotella; se voi olla joko toivottaa tervetulleeksi tai sitä voi paheksua . Avioliitto on juuri järjestetty tämän tosiasian ympärille ja antaa meille mahdollisuuden pitää sitä tervetulleena ja tunnustaa sen osana Jumalan luomisen lahjaa. Näin se antaa meille mahdollisuuden olla kristittyjä, jotka uskovat luomisen hyvyyteen, eikä manikealaisia, jotka eivät usko. Avioliiton kautta opimme iloitsemaan siitä, että ihmiskunta on sukupuolisesti dimorfista ja heteroseksuaalisesti lisääntyvää, koska avioliitossa tämä neuvottelematon biologinen tosiasia antaa meille mahdollisuuden luoda kiintymyssuhteita aviomiehen ja vaimon sekä vanhemman ja lapsen välille. Se mitä avioliitto voi tehdä, mitä mitkään muut suhteet eivät voi tehdä, niin on paljastaa parisuhteen biologisen luonteen hyvyys viemällä se tavoitteeseensa. Muut suhteet, olivatpa ne itsessään kuinka tärkeitä hyvänsä ja kuinka läheisiä ja uskollisia, niin eivät paljasta suhteen biologisen luonteen merkitystä tällä tavalla. Ne kelluvat kuin öljy veden pinnalla, ja riippuvat ruumiillisessa yhteydessä sen sijaan, että kasvaisivat siitä eteenpäin.

    On selvää, että kristillistä käsitystä avioliitosta ei voida pitää pelkästään parisuhteena. Kyse ei ole siitä, että olisimme puhumatta suhteista ja henkilöistä, mutta että tämä on vain toinen niistä kahdesta navasta, joiden ympärillä kristillisen avioliittoteologia liikkuu. Tämän navan irrottaminen toisesta merkitsee kristillisen ajattelun estämistä sille välttämättömästä liikkeestä, joka osoittaa, että ”henkilökohtainen”, kuuluu kaikkein turvallisimmin koko luomakunnan yhteyteen…

    Mutta avioliittokäsitys, joka irrottaa henkilökohtaisen biologisesta, jättää biologisen järjestyksen merkityksen epäselväksi jopa kyseenalaiseksi. Tämän jälkeen meille tulee pian houkutus pitää sitä mielivaltaisena ja turhana henkilökohtaisen vapauden rajoituksena, jota on paras vastustaa.”

    Oliver O’Donovan, Transsexualism: Issues and Arguments Cambridge: Grove Books, 2007, 6-7

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Hirn sanoo:

      Tottakai biologia kuuluu miehen ja naisen väliseen liittoon.Ennen kui ehkäisyvälineet keksittiin niin jokainen sukupuoliyhteys oli sen harjoittajien mielessä mahdollisuutena hedelmöittymiseen. Ehkäisyvälineniden myötä supupuolisuuden lkuonne on muuttunut lasten siittämisestä sellaiseen nautintoon joka yhdistää tai jakaa pareja. On muistettava , että jopa aviollinen seksi voi olla vastenmielistä jollei se tapahdu oikeissa olosuhteissa.

      Biologia konkretisoituu lapsessa ,mutta biologia ei ole ainoa syy parisuhteeseen. Raamatun sanonta jonka mukaan “he tulevat yhdeksi lihaksi “on myöskin psykologinen ilmiö. Hyvä yhdyntä kulmnoituu molemminpuoliseen orgasmiin jolloin tapahtuu psykologinen , joko kokonaan tain osittainen yhteensulautuminen. Parit tuntevat kuinka partnerielää hänen sisällään. Tämä kokemus motivoi parisuhteen laillistamiseen ja uskoville mieluiten omassa uskonyhteisössä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Hirn. “Tämä kokemus (“yhdyntä”) motivoi parisuhteen laillistamiseen ja uskoville mieluiten omassa uskonyhteisössä. Nyt kun homopari vihitään Maistraatissa kuulutetaan heidät aviopariksi myös kirkossa. Kaikki on siis näiltä osin kunnossa. Ei pitäisi olla valittamista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ’Näiltä osin’ ei vielä suinkaan ole ’kaikki’. Varsinkin ’uskonyhteisössä’ on tärkeää saada viettää häitä seurakunnan keskellä. Onhan hääjuhla Taivaan iloakin keskeinen kuva.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. ” Varsinkin ’uskonyhteisössä’ on tärkeää saada viettää häitä seurakunnan keskellä”.

      Laitan tähän aikaisemman kommenttini:” Minut aikanaan vihittiin avioliittoon maistraatissa, eikä meillä siis ollut mitään hienoja kirkkohäitä vaan yksinkertainen kokoontuminen pienessä ravintolassa. En ole koskaan ajatellut, että avioliitoni olisi tästä syystä jotenkin huonompi tms. Nyt kun maistraatissa kaikki halukkaat vihitään kyllä tämän minusta pitäisi kelvata ja riittää kaikille”. Sitten mitä taivaan iloon tulee, siitähän meidän uskovien on mahdollista olla sydämissämme vakuuttuneita.Myös kaikki kyllä löytävät jonkun siunaamaan suhteensa. Kenenkään ei kuitenkaan pidä ajatella, että kaikkien velvollisuus olisi jotenkin riemuita jokaisen parisuhteesta. Tällainen ilohan koetaan ystävien kanssa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Vaikka et itse olisikaan erityisen yhteisöllinen ihminen, Antti Hämäläinen, älä väheksy niitä, joille on tärkeää juhlistaa elämän käännekohtia seurakunnan keskellä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “Vaikka et itse olisikaan erityisen yhteisöllinen ihminen, Antti Hämäläinen, älä väheksy niitä, joille on tärkeää juhlistaa elämän käännekohtia seurakunnan keskellä”. Juhlat voi hyvin järjestää vaikkapa kotona tai ravintolassa, kuten minä tein vaimoni kanssa. Ystäväthän tässä ovat tärkeitä, eikä juhalapaikka tai muodollinen ympäristö? Tarkoitan siis sitä, että tässä on synnytetty mieletön “ihmisoikeuskampanja” melkein tyhjän takia. Homojen oikeudet on kyllä jo hyvin toteutuneet, eikä minulla sinänsä ole mitään sitä vastaan. Kuitenkin kristillinen avioliitto voi oikeasti olla vain miehen ja naisen välinen. Ja tämähän onneksi kirkkomme virallinen näkemys edelleenkin on.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Ihmisille ovat eri asiat tärkeitä. Jos minulle on joku toiselle merkittävä asia jokseenkin samantekevä, en silti saa väheksyä hänen toivomustaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti.”Jos minulle on joku toiselle merkittävä asia jokseenkin samantekevä, en silti saa väheksyä hänen toivomustaan”. No eihän meiltä ihmisiltä erilaiset toivomukset ja tykkäämiset koskaan lopu.Tämä homojen vihkimisasia vaan on saanut täysin kohtuuttomat mittasuhteet. Luulen silti, että luontevin paikka homohäille on MCCC-kirkossa, jossa kaikki ovat kokosydämisesti samalla asialla.. “Lika barn leka bäst” sanotaan ruotsinkielisten keskuudessa. Maistraatissa kaikki lain mukaan vihitään ja homoliitto on lainvoimainen. Erilaiset uskonnolliset seremoniathan sitten on uskonyhteisöjen oma asia. Nythän paavikin kunnioittaa homojen oikeutta tulla vihityksi maistraateissa, niin ettei pitäisi olla valittamista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Ei pitäisi olla valittamista” on tyly vastaus kenelle tahansa allapäin olevalle.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “”Ei pitäisi olla valittamista” on tyly vastaus kenelle tahansa allapäin olevalle”. No se että joku on näiden ksysmysten takia allapäin, ei merkitse sitä, että minun pitäisi muuttaa näkemystäni avioliitosta joksikin muuksi kuin mitä kirkossamme opetetaan. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että tietoisesti tyly ei tarvitse olla kenellekään. Mutta siis kokemuksesta tiedän, ett voimme mainiosti mennä naimisiin ja olla vaatimatta itsellemme kirkkohäitä. Minä olen tehnyt näin enkä ole koskaan ollut allapäin varsinkin kuin avioliittoni oli oikein siunattu ilman kirkossa käyntiä. Kyllä me uskovat voimme hyvin luopua monista muistakin asioista tarpeen tullen.,

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Voimme ja meidän pitääkin luopua. Tarkoittaako se sitä, että meidän on saatava lähimmäisemmekin luopumaan sellaisesta, mikä hänelle olisi tärkeää? Eikö kristillisen uhrautumisen sisältönä ole luopuminen toisten hyväksi, luopuminen, jotta lähimmäinen voisi sen saada?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “Eikö kristillisen uhrautumisen sisältönä ole luopuminen toisten hyväksi, luopuminen, jotta lähimmäinen voisi sen saada?” No nyt herra Pentin humanismi alkaa saada melkein liikuttavia sävyjä. Siis olisiko minun pitänyt luopuessani kirkkohäistä, joihin minulla toki olisi ollut oikeus, lahjoittaa ne jotenkin jonkun homoparin hyväksi pois? Tämä on nyt vähän teoreettista pohdintaa, kun minut ivhittiin 1980-luvulla jolloin maistraatissakin vain normaalit heterot menivät naimisiin. Mitä luopumiseen tulee, kaikki minun tuntemat uskovat sinkut luopuvat seksisuhteista koska eivät ole naimisissa. Ei tässä uskovalta homolta edellytetä sen kummenpaa luopumista. Nyt mitä tällaiseen luopumiseen tulee niin ymmärrän tähän liittyvän “luopumisen tuskan” hyvin. Myös yksinäisyys sinänsä voi monille meistä ola vaikea elämän osa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Onko kenellekään annettu valtuudet edellyttää mitään toiselta? Omista synneistä meidän on parannusta tehtävä eikä muiden. Mitä lähimmäisen hyväksi luopumiseen tulee, se on pikemminkin kristillinen kuin humanistinen ihanne.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti.”Onko kenellekään annettu valtuudet edellyttää mitään toiselta? ” Tietysti kun teemme hengellistä työtä meidän on luotettava kumppaneihimme. Valkeudessa vaeltaminen ja veljesyhteys tietysti voi tapahtua vain luottamuksessa, jossa edellytämme toisiltamme paljonkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Onko luottamuksen rakentaminen sitä, että edellytetään toisen olevan luotetava, vai sitä, että koetetaan itse olla luottamuksen arvoinen? Löytyisikö ohje Herran rukouksesta: “Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa.”

      Ilmoita asiaton kommentti