Suomen kielen päivänä

Nyt vietämme Mikael Agricolan päivää, joka on samalla tärkeä suomen kielen päivä. Perustellusti voidaan kysyä, millainen olisi suomen kielen kehittyneisyyden tilanne, jos Mikael Agricola ei olisi pohtinut suomen kielen kysymyksiä. Hän on luonut puitteet tälle kirjoitukselle ja näytelmälle "Kivi kiveltä", joka esitettiin pari päivää sitten 7.4.2016 Kuopion tuomiokirkon juhlatilaisuudessa.

Tässä henkilöt keskustelevat vielä äskettäisestä pääsiäisestä ja Mikael Agricolasta, joista asioista on rinnastuksia nykyisiin tapahtumiin. Keskustelu saattaa näyttää yllätyksellisiä puolia, joita lukijat pohtinevat mielessään.

Pääsiäisen yhteyteen kuuluvat virpomiset ovat olleet asioita, joissa kirjallinen luovuus näyttäytyy. Ajattelen tässä kohdassa Mikael Agricolaa, joka on pohtinut murteita kehittäessään suomen kieltä. Virpoa voidaan murremuotoisin ajatuksin:  "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka." Muuten, oletko käynyt Kuopion murreviikoilla, jotka pidetään kesäisin?

Kuopion murreviikoilla kannattaa käydä. Minulla on tässä oudompikin virpomisruno: "Virpoin, varpoin, tuoreeks, terveeks, rikkaaks, rakkaaks, vanhaks, vakkaaks. Mie virvon viisahaksi, taputtelen taitavaksi. Näin mie tänne tullessain: kanastanne munainen, taikinastanne piirainen, siulle vitsa, miulle palkka." Mitähän virpomisrunoja Mikael Agricola on aikoinaan tuntenut?

On aivan oikein huomioida Mikael Agricolan työ Suomen lipun nostoin ja arvostaa samalla suomen kieltä.  Hän on miettinyt kirjoituksiinsa tulevien sanojen suomenkielisiä vastineita,  tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Sanat påsk, Easter ja Ostern sekä  Пасха ja Πάσχα  ovat suomen kielellä pääsiäinen.

Suomen kieltä käytetään puheenvuoroissa, jotka ovat joskus kiihkeitä. Usein käy niinkin, että paikallaolijat keskustelevat keskenään ja "puhutaan päälle", vaikka "pelisäännöt" ovat olemassa. Kun esitetään aivan selviä kysymyksiä, kysymykset ja vastaukset eivät aina kohtaa. Äidinkieltä eli suomen kieltä on tavallaan käytetty väärin.

Tarkoitat varmaan esimerkiksi sitä, että television katselijat ovat ohjelmaa seuratessaan ymmärtäneet, mitä kysyttiin ja odottavat vain vastauksia. He pohtivat mielessään omiakin vastauksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on kehitettävä "kaksi palvelun puolta", jotka rahoitetaan oikeudenmukaisesti ja kattavasti. Perustuslaki valvoo kysymysten ratkaisuja yksiselitteisesti.

Henkilöillä on joskus vaikea vastata sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät tue omia arvoja ja asenteita ja ylittävät ehkä vaadittavan kokemuksen ja tieteellisen tietotaidon. Tässä tapauksessa kysymykset ja vastaukset ovat yhteydessä siihen, millä tavoin kehitetään yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan toimintoja on seurattava valppaina. "Veroparatiisikeskustelu" vaatii asioiden sisäistämistä.

Mikael Agricolakin on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä ja niiden vastauksia.  Uskonpuhdistus on siitä esimerkkinä. Hänen toteuttamansa uskonpuhdistuksen opillinen sisältö on opittu tuntemaan vähitellen. Mikael Agricolan esittämä kristillinen sanoma on opittu tuntemaan kirkon palvelujen yhteydessä ja kouluopetuksessa. Mitä hän sanoisi kouluissa esitettävistä virsistä, joista on keskusteltu vilkkaasti?

Huolella on mietittävä erilaisissa välitystehtävissä olevien henkilöiden "laadullisia" ominaisuuksia tavoitteiden saavuttamisen kannalta.  Työmarkkinakysymysten ratkaisuissa tämä on tärkeää. Perusteltua on kysyä, mitä esillä olevat ilmaisut tarkoittavat. Onko tarkoitus se, että asiat tulkitaan vain omaksi eduksi syrjäyttämällä muut kannanotot?

Mikael Agricolan tietoja ja taitoja tarvittiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä kiistoja aikoinaan ratkottiin. Asiat käsittelivät rajakysymyksiä. Neuvotteluissa kysymykset ja vastaukset menivät samaan suuntaan.

Mikael Agricola on osoittanut, että valtioiden välisessä kanssakäymisessä on toimittava rakentavasti. Millä tavoin hän näkisi ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kriisit ja niiden syyt? Ongelmaisissa asioissa on toimittava oikeudenmukaisesti ja kuunneltava eri tahoja. Keskustelukulttuurin laatua on arvioitava jatkuvasti.

Kun ratkaistavissa kysymyksissä saadaan aikaan neuvottelutulos, on varmistettava, että   ongelmat eivät puhkea uudelleen. Miten hyvin on onnistuttu tässä toiminnassa?

Mikael Agricola on näyttänyt, että syvällistä  ajattelua tarvitaan yhteiskunnan kulttuurin ja toiminnan kehittämisessä. Hän on pohtinut sitä, mitkä asiat on hyvä esittää kirjoitetussa muodossa eli suomen kielellä.

Mikael Agricola on saanut ymmärtämään, mikä on lukemisen hyötyarvo.  Hän on luonut pohjan kulttuurin tuotoksille, jotka ovat lainattavissa kirjastoista.  Kirjastoja on lakkautettu, mikä on heikentänyt kirjastoille asetettuja kulttuuritavoitteita.

Mikael Agricolan toiminta suomen kielen hyväksi on osoittanut, että omakielinen kirjallisuus ja kulttuuri sivistävät. Hän oli kielitaitoinen henkilö. Kielitaidosta oli ollut hyötyä liikuttaessa ulkomailla. Kielten osaamisen taito on arvokas pääoma. Ajankohtaista on ratkaista pakolaisten kotouttamiskysymyksiä.

Mikael Agricola olisi ihmeissään nykyisten viestintävälineiden kehityksestä. Hän pääsisi kuitenkin nopeasti eroon ihmettelystään, sillä hän  miettisi varmaan tarvittavia uudissanoja tietoviestintää varten.

Mikael Agricola ihmettelisi sitä, kun suomenkieliset sanat vaihdetaan herkästi vieraskielisiin ilmauksiin. Hän miettisi sitä, miksi tuttu "Posti" muutettiin "Itellaksi" ja ilahtuisi, kun "Itellasta" tuli taas "Posti", jota käytetään ennakkoäänestyspaikkanakin.

Mikael Agricola olisi huolissaan, kun kirjeiden kirjoittaminen on laantunut. Kirjeitä ei viedä enää paljonkaan postiin. Tämä kertoo viestinnän muutoksista. Eduskunnassakin on näpräilty "laitteita", että toimintaan on jouduttu  puuttumaan.

Kirjoittajat toivovat, että heidän  ajatuksiaan  luettaisiin ja kommentoitaisiin. Tämäkin kirjoitus on lukijoiden arvioitavana. Mikael Agricolakin on miettinyt kirjoittamiensa tekstien kiinnostavuutta, sillä hän luonut aivan "uutta kulttuurin sisältöä" suomen kielen avulla.

Keskustelu käytiin tässä kiirehtimättä leppoisassa hengessä, mikä tuottaa yleensä parhaat tulokset. Keskustelun aikana mietittiin asioita, jotka voidaan yhdistää Mikael Agricolan luovaan ajatteluun. Monet kokouskeskustelut ja raportit olisivat nykyään toisenlaisia, jos suomen kieltä ei olisi Mikael Agricolan toimesta alettu kehittää sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. On mietittävä huolella, millaista suomen kieltä "viljellään" ihmisten välisessä kanssakäymisessä.  Suomen kielen on säilytettävä asemansa, minkä hyväksi Mikael Agricolakin on aikoinaan ponnistellut.

 

Terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

5 kommenttia

  • Tuula Hölttä sanoo:

    Turun piispana toiminut Mikael Agricola oli Erasmus Rotterdamilaisen ja Martti Lutherin oppilas. Ensimmäisiä suomalaisille tarkoitettuja käytösoppaita kuinka-olla- ihmisiksi lienee 1530 kirjoitettu ja 1665 suomeksi julkaistu Erasmus Rotterdamilaisen sen ajan nuorisolle kirjoittama ”Kullainen kiria” , jonka Cansa Käymisest –luku neuvoo kunnioittamaan vanhusta tai ihmistä, joka on ”mutoin Kunnian mahdollinen”. ”Mitä minun on tundemattoman cansa? Mitä minun on sen cansa/joca eij mulle mijtän hywä tehnyt ole?” kirja kysyy, ja vastaa ”Eij tätä cunniaa tygölueta Ihmiselle/eij ansiolle/ mutta Jumalalle.”

    Kirjan päätössanoissa hän toivoo, että ”Sinun caunijn luondos JESUXEN hywyys warjelcon/ ja aina parammaxi corottacon.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Suomen kielen päivänä muistellaan Mikael Agricolaa: Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko. Hänen tekemisiään korostettiin kansallisromanttisena aikana. Mikael Agricola on julkaissut lukemisen oppimista ja kristinoppia palvelevan kirjan ymmärtäen kirjojen sivistävän merkityksen. Hän on joutunut miettimään tekstiensä suomenkielisiä vastineita ja pohtinut tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä, mikä on ollut haastava tehtävä.

    Terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Mikael Agricola saavutti monipuolisen koulusivistyksen. Hän lähti opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa sai virikkeitä toimintaansa ja uskonpuhdistusta varten. Ihmiset ovat oppineet tuntemaan uskonpuhdistuksen sanoman kirkon palvelujen ja kouluopetuksen yhteydessä. He ovat omaksuneet uskonpuhdistuksen opillinen sisällön vähitellen. Perusteltua on kysyä, millä tavalla Mikael Agricola olisi vaikuttanut uskonpuhdistuksen asioiden sisäistämiseen ja nopeutumiseen, jos hänellä olisi ollut käytettävissään nykyiset viestintävälineet.

    Terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Nykyajan esimerkit osoittavat, että on melkoisia eroavuuksia opillisten kysymysten tulkinnoissa, vaikka on yhteinen opillinen lähtökohta. Mikael Agricolan taitoja tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Mielenkiintoista on pohtia, minkälaisia ominaisuuksia välittäjillä tulee olla lopputulosten onnistumiseksi. Mitä opittavaa olisi Mikael Agricolasta?

    Terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Kiitän suuresti, kun olette lukeneet pääsiäistä koskevia artikkeleitani ja pohtineet niiden sisältöä.

    Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka toiminta on ollut merkittävää. Häntä ei voida sivuuttaa, kun kerrotaan pääsiäisestä suomen kielellä.

    Äskettäin 9.4.2016 vietettiin Mikael Agricolan päivää, joka on samalla tärkeä suomen kielen päivä. Perustellusti voidaan kysyä, millainen olisi suomen kielen kehittyneisyyden tilanne, jos Mikael Agricola ei olisi pohtinut suomen kielen kysymyksiä. Hän on luonut puitteet tälle kirjoitukselle ja näytelmälle “Kivi kiveltä”, joka esitettiin viime viikolla 7.4.2016 Kuopion tuomiokirkon juhlatilaisuudessa.

    Pääsiäinen

    (Vilmi, Veikko 2016, sanat ja sävel)

    Nyt on päivä tärkeä.

    Pääsiäinen, tullut on.

    Seitsemänkolmatta maaliskuuta.

    Pyhä viikko muistetaan.

    Hän ei ole täällä, mietitään.

    Kysytään:

    Mitä rukous, uskontunnustus tarkoittaa?

    Miten kaikki mielletään?

    Leipä, viini siunataan, tarjotaan.

    Virsi, saarna tärkeä.

    Pääsiäistä vietetään.

    Iloitaan.

    Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kyseisen viikon päivillä on kansanomaisia nimiä: malkamaanantai, tikkutiistai kellokeskiviikko ja lankalauantai, jolloin aikoinaan poltettiin esimerkiksi katajista tehtyjä pääsiäiskokkoja. Polttamisella ajateltiin vaikutettavan suotuisasti hyviin asioihin.

    Kiirastorstain ja pitkänperjantain kirjoitetut tekstit ja tulkinnat ovat puhuttaneet. Mietimme, mitä annettavaa on hiljaisella viikolla kiireisille ihmisille. Palmusunnuntain virpojat ovat kuuluneet hiljaisen viikon tapahtumiin.

    Lankalauantaista siirryttiin pääsiäiseen, joka oli tänä vuonna 27.3.2016. Liturginen väri kertoi paljon pääsiäisen sanoman sisällöstä.

    Terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veikko Vilmi
    Veikko Vilmi

    VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL- OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys- MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit