Suurempi ilo kuin seksi

"Vaimon löysi, onnen löysi, Herran mielisuosion". Sananlaskut 18:22
Kuvassa 26.4.2006 Mengin opistolla rakas sydänkäpyseni Colette opettaa saarnaajien vaimoja.

Sunnuntai 11.11.2018
25. sunnuntai helluntaista
Kuolemasta elämään
Evankeliumi: Luuk. 20:27-40

Keskusteltiin ylösnousemuksesta. Onko meillä ruumiin ylösnousemus ja iankaikkinen elämä, vai miten asiat ovat. Jeesuksen vastustajat yrittivät saada Vapahtajamme vaikean kysymyksen eteen. He kertoivat tarinan, missä he yrittivät ongelmallistaa ylösnousemuksen todellisuuden. Yhdellä vaimolla oli ollut seitsemän miestä. Kenen vaimoksi hän taivaassa tulisi, kun he jälleen kohtaavat ylösnousemuksen jälkeen.

Jeesuksen vastaus johti syvempään todellisuuden tajuamiseen. Sukupuolisuus ja seksuaalisuus kuuluvat tämän maailman aikaan. Täällä me elämme miehinä ja naisina. Täällä meillä on onni ja ilo elää yhteistä elämää avioliitossa. Seksuaalisuus on Jumalan lahja.
Jo luomiskertomuksessa tämä kerrotaan: Meidän onnemme on rakkaus ja täydellinen tyytyväisyys elämäntoverista ja puolisoiden yhteisestä elämästä. Aadam löysi onnen Eevasta ja sama jatkuu edelleenkin meidänkin elämässämme, kun iloitsemme Jumalan meille antamasta elämäntoveristamme.

Mutta kerran taivaassa meille annetaan jotakin, joka on enemmän kuin tähän maailmanaikaan kuuluva sukupuolisuus. Taivaan ilo, onni ja autuus ylittää kaikki ajalliset mittasuhteet. Jumalan rakkauden täyttymys tuo myös ihmisen onnen täyttymyksen aivan uuteen ulottuvuuteen, rajattomasti runsaampaan hyvyyden olotilaan, jonka kuvaamsiseen sanat eivät riitä.

Jeesus sanoo, että taivaassa me elämme kuin enkelit, Jumalan näkymättömään maailmaan kuuluvat persoonalliset henkiolennot, jotka palvelevat Jumalaa iankaikkisella ilolla ja meitä maailmassa asuvia ihmisiä, yhteisöjä ja kansoja Jumalan meistä antaman tehtävän mukaisesti.
Jeesus ei sano, että meistä tulee enkeleitä, vaan että meistä tulee kuin enkeleitä.
Silloin maan päällä oleva kutsumuksemme vaihtuu kaiken ymmärryksen yli käyvään mielekkyyteen. Parhaimmankin ajallisen riemun suovan elämän onnen tilalle suodaan lahjaksi mittaamattomasti autuaampi hyvyyden, onnen ja riemun alati rajatonta iloa antavaa suloisuutta, taivaallista täyttymystä ja tyydytystä.

Pyhä Augustinus sanoo:

Itse Jumlaa on meidän autuutemme lähde, hän itse on kaiken pyrkimisemme päämäärä . . . Hänen luokseen riennämme, että saisimme levon perillä; sen vuoksi olemme autuaita, koska saamme täyttymyksen tässä määränpäässä.

Pyhä Hieronymus näyttää että kaiken onnen lähteenä on Jumala itse:

He tulevat näkemään Jumalan, joka on tosi ilo . . . ja jonka näkeminen on täydellinen riemu.

20 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Kuolemasta elämään -sunnuntain tekstejä sekä aiheen esittelyyn voi vaivattomasti siirtyä osoitteesta

    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20181111

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    No , tämä on kaunis lupaus, mutta voiko siitä vetää johtopäätöksiä maalliseen elämään?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Markku

      Kiitos kommentistasi ja kiitos kysymyksestäsi!

      Ihmisen käyttäytymiseen vaikuttaa hyvin paljon se minkälaiset tulevaisuuden suunnitlemat hänellä ovat. Matkan varrella on tärkeää pitää mielessään mikä on määränpäänään.

      On kaksi kivenhakkaajaa samalla työpaikalla. Kummaltakin kysytään mitä he tekevät. Toinen sanoo, että hän hakkaa kiviä saadakseen toimeentulonsa. Toinen sanoo, että hän rakentaa tuomiokirkkoa. Kummallakin on sama työ mutta työn mielekkyys ja tafvoitteellisuus antaa erilaiset näköalat heidän elämäänsä.

      Matkan teosta voi sanoa, kuten eräs tuttavani sanoi työstäni Kamerunissa. Hän ajoi autoa ympäri maata. Oma tulkintani tuosta oli että tein evankelioimismatkoja eri puolelle maata, niin että syntyi lukuisia uusia seurakuntia. Näiden seurakuntien syntymisessä piti olla läsnä kymmenillä eri paikkakunnilla aina, kun noilla paikkakunnilla oli joitain merkittäviä tapahtumia. Uusia seurakuntia ei myöskään voinut jättää oman onnensa nojaan, vaan niitä piti tukea alkutaipaleella. Tuon työn tekemiseksi piti tuttavani sanamuotoja käyttäen “ajaa ympäriinsä” vaikka matkustaminen ei koskaan ole kuulunut mieliharrastuksiini.

      Jumalan antaman tulevaisuuden näkeminen antaa elämälle mielekkyyden ja toivon. Selkeä päämäärän tajuaminen antaa sekä suunnan että tarkoituksen kaikkeen mitä teemme.

      Edelleen voimme sanoa, että ikuisuusnäköaloilla on merkitystä koko elämäämme, koska tiedämme että aikojen lopulla meidät pannaan vastaamaan tekemisistämme tässä maailmassa. Ikuisuutemme asuinpaikka ratkeaa tämän elämän aikana. Ne jotka ovat Kristuksessa pääsevät ikuiseen elämään, mutta ne jotka Jeesuksen antaman pelastuksen lahjan ovat hylänneet, joutuvat ikuiseen kadotukseen.

      Ilmestyskirjan toivontäyteiset näköalat puhuvat myös tulevaisuuden suoranaisesta vaikutuksesta nykyisyyteen. Pyhän kasteen suuri vaikutus on iankaikkisen elämän lahja. Seitsemännessä luvussa kerrotaan kastepukuun ja kasteen lahjaan viitaten siitä miten kaikista kansoista taivaan riemuun päässeet ovat “valkaisseet vaatteensa ja pesseet ne Karitsan veressä. Eli tässä ylistetään taivaan kirkkaudessa sitä mitä Jeesus on puolestamme tehnyt Golgatan ristillä ja miten kaste on meidät yhdistänyt tähän tulevan maailman riemuun. Luvussa 22 puolestaan kerrotaan uudistuneen paratiisin eli taivaan valtaisasta näköalasta. Siinä kerrotaan miten kasteen lahja virtaa taivaan tulevaisuudesta koko maailman autuuden hyväksi. Elämän vesi virtaa Karitsan eli Vapahtajamme valtaistuimesta eli taivaan tulevaisuudesta käsin meidän maailmamme elämään. Kaste antaa meille elämän tulevaisuudestamme meidän nykyiseen elämäämme elämän ja toivon antaen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Roto: “Suurempi ilo kuin seksi”

    Kyllä se nyt vaan on niin, että parasta mitä ilman housuja voi tehdä, on seksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Kiitos kommentistasi. Tuot esille sen mikä kuuluu tämän maaimanajan kauteen tässä maailmassamme.

      Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Suurin tyydytyksen aihe minkä Aadam sai paratiisissa Jumalan lahjana oli Eeva. Vasta vaimon saatuaan Aadam tuli tyydytetyksi. Muutkin asiat olivat hänelle merkittäviä ja häntä ilahduttavia, mutta vasta puolison luominen toi sydämen onnen.

      Evankeliumissamme kuitenkin kerrotaan, että tulevaan maailmanaikaan taivaan iki-ilossa kuuluukin jotakin vieläkin suurempaa iloa, jonka suunatonta riemua emme voi edes ymmärtää, koska se on niin paljon enemmän kuin mikään maallinen.

      Kun Jeesus puhuu enkelien kaltaiseksi tulemisesta, niin se ei merkitse jotain missä ihmisen hyvän olon tunnetta rajoitettaisiin, vaan sitä että tulevan iankaikkisen elämän ilo, onni ja autuus on täyteläisempää kuin mikään maallinen suloisuus, riemu tai hyvän olon kokeminen milloinkaan voi olla.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Roto: “Evankeliumissamme kuitenkin kerrotaan, että tulevaan maailmanaikaan taivaan iki-ilossa kuuluukin jotakin vieläkin suurempaa iloa, jonka suunatonta riemua emme voi edes ymmärtää, koska se on niin paljon enemmän kuin mikään maallinen.”

      Juu, voi olla, että kerrotaan, mutta mistäs tiedät, ettei kyseessä ole vain “fake news” kuten maailman vaikutusvaltaisimmalla johtajalla – Jumalan armosta – on tapana sanoa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Usko on totuudellisempi kuin tieto.

      Raamatun mukaan tietomme on vajavaista.

      1.Korinttolaiskirje:

      13:9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.

      Sen sijaan usko on luja ja vakaa, johon voi luottaa.

      11:1 Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.

      Uskon perusta on Jumala itse. Hän on antanut meille uskon. Siksi se on lujempaa ja vakaampaa, kuin minkäänlaiset ajattelumme, mielipiteemme tai inhimillinen vakaumuksemme.

      Me olemme Jumalan tekoa ja siksi hän myös osaa hoitaa meitä juuri niin kuin meidän elämäämme parhaiten sopii.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Roto: “Raamatun mukaan tietomme on vajavaista.”

      Olkoon vaan, mutta eikös se nyt jo tänä päivänä viimeistään ala olla selvä asia, että Raamattu itse on jo vähän aikansa elänyt opus totuuteen perustuvan tiedon julistajana.

      – Uskottavuudeltaan samaa kategoriaa kuin englantilaisen matemaatikon Charles Lutwidge Dodgsonin kirjoittamalla lastenromaani Liisa Ihmemaassa ( Alice’s Adventures in Wonderland).

      Roto: “Sen sijaan usko on luja ja vakaa”

      Kellä on, kellä ei. Tosiasia on joka tapauksessa se, että usko, kuten luulokaan, ei ole koskaan tiedon väärti.

      Roto: “Uskon perusta on Jumala itse. Hän on antanut meille uskon.”

      En taida olla ainoa jolle sitä uskoa ei ole piisannut annettavaksi.

      Roto: “Me olemme Jumalan tekoa”

      Jaa, noinkos meinaat? Sinä voit olla, mutta minä kyllä olen lähinnä isäni ja äitini tekoa, mitä nyt jotain genomia voi olla perintönä aikaisemmilta isiltä ja äideiltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Kertaat yleisen suomalaisen sanonnan joka väittää, ettei usko ole tiedon väärti. Tämä pitää paikkansa muutamiin käytännön hommiin nähden. Mutta siihen sen toimiala sitten jääkin elämää eteenpäin vietäessä.-

      Kun esimerkiksi suunnitellaan tulevia aikoja, niin ihmisillä voi tiedon tasolla olla joitakin faktoja käytössään. Tieto ei kuitenkaan ulotu kaikkiin oleellisiin tekijöihin, vaan moni asia jää yleisen päättelyn varaan eli sen varaan miten uskoo tilanteen kehittyvän. Niinpä esimerkiksi erilaisten porukoiden mielipiteet eroavat juuri tässä miten nuo ryhmät uskovat asioiden olevan. Kumpikin lähtee samoista tiedossa olevista faktoista, mutta silti ajatukset menevät eri suuntiin koska päätökset lopultakin perustuvat uskon varaan: Näin tai näin ajattelemme tilanteen kehittyvän.

      Vielä enemmän tämä uskonvaraisuus tulee mukaan kun mennään suuriin elämän peruskysymyksiin. Silloin ei suinkaan riitä koko elämänselitykseksi sellainen “tiedon asia”, kuin että “hauki on kala” ja sen jälkeen kuvitella että tuo “tieto” sisältää koko olemassaolon selityksen. – Käytän tässä tuota lausetta: “Hauki on kala”, kaiken maailmanlaajuisen tietämyksen kuvana. Se näyttää ettei “tieto” kuitenkaan yksistään riitä, vaikka sillä on tärkeäkin tehtävä olemassaolomme hahmottamisessa. Koko olemisemme peruskysymyksessä se kuitenkin jää mitäänsanomattomaksi loogisen elämänkysymyksen “1+1=2, entä sitten?” tavoin.

      Koska Jumala on kaiken tehnyt ja ylläpitää kaiken, niin meidän elämämme suuret kysymykset jäävät tyydyttämättä, jos emme löydää Jumalan meille tarjoamaa sovintoa olemassaolomme antajaan ja valmistajaan ja ylläpitäjään.

      Kirkkoisä Augustinut on kirjoittanut Jumalalle suunnatut sanat:

      “Sinä teit meidät yhteyteesi, ja meidän sydämemme on rauhaton, kunnes se saa levon sinussa.” (Augustinus, R 1591)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Roto: “Koska Jumala on kaiken tehnyt ja ylläpitää kaiken, niin meidän elämämme suuret kysymykset jäävät tyydyttämättä, jos emme löydää Jumalan meille tarjoamaa sovintoa olemassaolomme antajaan ja valmistajaan ja ylläpitäjään.”

      Uskokoon minun puolestani ihan vapaasti kuka haluaa. Raamattu nyt vain on totuudellisen tietokirjan edustajaksi – no etten sanoisi – jo hiukan jälkeen jäänyt opus.

      Roto: ““Sinä teit meidät yhteyteesi, ja meidän sydämemme on rauhaton, kunnes se saa levon sinussa.” (Augustinus, R 1591)

      Eipä tainnut herra Augustinuksella olla nykypäivän maailmanmenosta vielä hölkäsenpöläyksen hajuakaan. Voipi olla, jos eläisi tänä päivänä, että haastelisi ihan toisen sorttisia totuuksia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Oletko kuullut erään seinäkeskustelun puheenvuoroja:

      Joku oli kirjoittanut seinälle: “Jumala on kuollut. Nietsche”

      Joku toinen vastasi: “Nietsche on kuollut. Jumala”

      Jumala on ikuinen. Meidän olemassaolomme on hänen käsissään. Ilman häntä ei meitäkään olisi eikä muuten koko maailmaamme ei sen paremmin näkyvää kuin näkymätöntäkään.

      Raamattu on Jumalan sanaa. Koska Jumala on ikuinen, niin myös hänen sanansa on ikuinen. Ikuisesti voimallinen vaikuttamaan, niin kuin Jumala toimii alati ja koko ajan iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Jotta voisit avartaa maailmankuvaasi, niin saanen kertoa että suomalaisessa tiedemaailmassa eri laitosten välisissä vertailuissa on yhteen aikaan todettu Eksegetiikan laitoksen ja yhteen aikaan puolestaan systemaattisen teologian laitoksen olleen huippuyksikköjä.

      Laatu puhuu puolestaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Roto: “Eksegetiikan laitoksen ja yhteen aikaan puolestaan systemaattisen teologian laitoksen olleen huippuyksikköjä.”

      Mitä sitten? Eksegetiikan laitoksen tunnettuus ja huippumaine kotimaassa ja maailmalla taisi olla yksinomaan maailman maineessa olleen, jo edesmenneen Professori Heikki Räisäsen ansiota.

      Räisänen kyseenalaisti perinteiseen raamatuntulkintaan kuuluvia käsityksiä monista kristinuskon opeista, kuten Jeesuksen neitseestäsyntymisestä, Uuden testamentin ihmekertomusten historiallisesta paikkansapitävyydestä, Jeesuksen ylösnousemuksesta ja toisesta tulemisesta. Runsaasti keskustelua herätti aikoinaan myös Räisäsen tutkimus Paul and the Law (1983), jossa hän tarkasteli apostoli Paavalin suhtautumista Mooseksen lakiin.

      Mainostat täällä näkyvästi tuonpuoleista, kuolemanjälkeistä elämää ja sen ihanuutta. Entä mitä Helsingin yliopiston huippuyksikön johtaja akatemiaprofessori Heikki Räisänen asiasta arvelee. Räisäseltä kysyttiin Suomen Kuvalehden 49/2012 julkaistussa haastattelussa, mitä mieltä hän arvelee itselleen tapahtuvan, kun hän kuolee? ”Eiköhän se ole sitten siinä. Elämä ja tietoisuus päättyy. Näin arvelen, kysyttäessä – en siis ’opeta’.”

      ”Elämäni jatkuu jälkeläisissä ja jonkin aikaa joidenkin muistoissa.”

      Laatu puhuu puolestaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Kovin on kapea-alainen käsityksesi noiden laitosten saavutuksista. Kyseesssä kuitenkin on suuren joukon toiminta yhteisessä tutkimuksessa.

      Mitä tulee noihin Räisäsen henkilökohtaisiin käsityksiin, niin ne ovat hänen omia ajatuksiaan. Niillä ei ole sen suurempaa relevanttia noiden laitosten tieteelliseen kokonaisantiin. On aihetta pitää erillään jonkun tutkijan omia persoonallisia ajatuksia ja kokonaisen laitoksen tuottamaa tieteellistä panosta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Roto: “Kovin on kapea-alainen käsityksesi noiden laitosten saavutuksista. Kyseesssä kuitenkin on suuren joukon toiminta yhteisessä tutkimuksessa.”

    Olipa sitten kapea-alainen tai leveäalainen, ihan sama minulle, mutta tosiasia on joka tapauksessa se, että Räisäsen johtama Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin eksegeeteistä koostuva tutkimusryhmä oli yksi Suomen Akatemian huippuyksiköistä vuosina 1995–2005. Ja tämä oli pelkästään professori Räisäsen ja hänen maailmanlaajuisen tunnettuutensa ansiota. Kyllä hän ihan virallisesti tutkimuksiinsa perustuen ja julkisesti kyseenalaisti perinteiseen raamatuntulkintaan kuuluvia käsityksiä monista kristinuskon opeista, kuten esimerkiksi Jeesuksen neitseestäsyntymisestä, Uuden testamentin ihmekertomusten historiallisesta paikkansapitävyydestä, Jeesuksen ylösnousemuksesta ja toisesta tulemisesta. Runsaasti keskustelua herätti aikoinaan myös Räisäsen virallinen ja julkinen tutkimus Paul and the Law (1983), jossa hän tarkasteli apostoli Paavalin suhtautumista Mooseksen lakiin.

    Räisäsen omia, henkilökohtaisia käsityksiä olivat tietysti hänen käsityksensä siitä, mitä hänelle itselleen kuolemansa jälkeen tapahtuu, että tietoisuus sammuu ja elämä jatkuu jälkeläisissä ja hetken lähimpien muistoissa, eli, että se oli siinä sitten, sen elämän kanssa.

    Akatemiaprofessorin henkilökohtaisiakaan käsityksiä ei mielestäni pidä väheksyä. Osoittaa aikamoista ylimielisyyttä Someron kaikkien alojen erikoisasiantuntija herra Rotoltakin jos moiseen syyllistyy. Jos herra Roto suuressa viisaudessaan kuvittelee kykenevänsä parempaan eksegetiikan tutkimiseen, tai edes samantasoiseen suoritukseen kuin professori Räisänen elämänsä aikana kykeni, niin siitä vaan yrittämään.

    Laatu nimittäin puhuu puolestaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Huippuyksiköksi tullaan useamman merkittävän kriteerin mukaan. Yksi merkittävä tekijä on se, miten kansainvälisesti merkittävät yhteydet ovat arvostaneet tuon yksikön tekemää työtä. Meiltä oli tuossa ryhmässä iso määrä mukana, osa aivan oman erityisalansa kansainvälisiä huippuja osa vähemmän menestystä saaneita.

      Professori Räisäsen työ on tuonut merkittävää apua tuon ryhmän kansainväliseen maineeseen, mutta hänen vaikutustaan ei myöskään pidä yliarvioida. Yhden ihmisen vaikutus on kuitenkin vain yhden ihmisen vaikutus. Jotta ryhmä saavuttaa tuon aseman tarvitaan useampi huippuluokan tutkija.

      Otetaanpa esimerkiksi Vanhan testamentin puolelta. Timo Veijola järjesti Hyvinkäällä eurooppalaisten huippututkijoiden kokouksen Vanhan testamentin tutkimuksen ja arkeologian edustajille. Siellä hän esitteli uuden tieteellisen löydön Vanhan testamentin alalta. Kun hän mainitsi keneltä hän oli saanut vaikutteita tämän tutkimuksensa aloittamiseksi, niin nuo läsnä olleet huippututkijat suurella nöyryydellä toivat kiitoksensa siitä että heidän työnsä oli auttanut häntä tähän merkittävään löytöön. Oli todella miellyttävää nähdä kuinka huikean korkealla Veijolan arvostus tuossa joukossa oli. Olimme kokemassa tutkimushistorian suurta hetkeä tuossa tilanteessa.

      Joten arvoisa keskustelutoverini. Vain hyvällä yhteistyöllä päästään huipulle.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Roto: “Meiltä oli tuossa ryhmässä iso määrä mukana”

      Ai sinäkin olit mukana Heikki Räisäsen johtamassa Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin eksegeeteistä koostuva tutkimusryhmässä vuosina 1995–2005 – vai olitko?

      Jos olit – kuten kommentissasi annat ymmärtää -, niin miten ihmeessä pystyit hyväksymään hänen tutkimuksiinsa perustuvan ja julkisesti kyseenalaistamansa perinteiseen raamatuntulkintaan kuuluvat käsitykset monista kristinuskon opeista, kuten esimerkiksi Jeesuksen neitseestäsyntymisestä, Uuden testamentin ihmekertomusten historiallisesta paikkansapitävyydestä, Jeesuksen ylösnousemuksesta ja toisesta tulemisesta?

      Olen saanut sellaisen käsityksen, että olet hänen kanssaan jyrkästi eri mieltä esim. Jeesuksen neitseestäsyntymisestä ja ainakin hänen ylösnousemuksestaan ja toisesta tulemiisesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Olin mukana tuossa ryhmässä. Ensimmäisen vaimoni kuolema ja sitä seurannut Afrikkaan meno muuttivat tilannettani, joten minun tutkimukseni jäi keskeneräiseksi.

      Tieteessä tehdään tutkimusta tieteellisen menetelmän puitteissa. Niihin kuuluvat kysymyksenasettelut ovat sellaisia että henkilökohtaisesti hyvinkin erilaisia käsityksiä omaavat voivat tehdä työtä ilman minkäänlaisia ongelmia.

      Monta kertaa asioita vain pintapuolisesti tunteva lehdistö sekottaa nämä kaksi erilaista lähestymistapaa niin että vertaustani käyttääkseni lehdistö puhuu vaa’an painosta, kun pitäisi kertoa miten paljon vaa’alle pannut irrallaan myytävät kananmunat painoivat. Ja päinvastoin kun pitäisi puhua tieteellisestä menetelmästä eli vaa’asta niin aletaankin puhumaan sille pannuista kananmunista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Roto: “Olin mukana tuossa ryhmässä. ”

    Kotisivuillasi antamiesi tietojen mukaan et meriittilistallasi kuitenkaan mainitse halaistua sanaa professori Räisäsen eksegetiikan huippuyksikköön kuulumisestasi. Luontaista vaatimattomuuttasiko? Kuvittelisi tuommoiseen yliopisttasoisen tutkimuksen huippuyksikköön kuulumisen olevan mainitsemisen arvoinen meriitti, jopa mainittavampi kuin varajäsenyys Folktingetin kokouksessa, jonka kuitenkin ansioluettelossasi mainitset.

    Jos lisäksi olit Kamerunissa vuosina 2001-2007, miten on mahdollista, että samaan aikaan olit tekemässä eksegetiikan piiriin kuuluvaa huipputiedettä professori Heikki Räisäsen huippuyksikössä Åbo akademissa ja Helsingin yliopistossa vuosina 1995-2005?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Olin tuossa toiminnan alkupuolella. Sitten kun tuli muutos elämässäni ja pääsin Kameruniin lähetystyöhön, niin en enää ollut mukana. Vuosiluvut eivät siis ole ristiriitaisia.

      Yleensä kun jotain kerron niin otan asian puheeksi kun ehtii saamaan edes jotain valmista tulosta. Keskeneräiseksi jääneet hankkeet otan puheeksi kun / jos saan ne valmiiksi. Maailmassa on aivan liian paljon puhetta saavutuksista, joiden luokka on ” — melkein —“.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja ja kansainvälisen toimikunnan jäsen. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen sekä Tampereen hiippakuntavaltuuston jäsen ja Kirkolliskokouksen 3. varajäsen sekä seurakunnan edustaja useamman järjestön hallintoon. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira.