Suuri Äly ja Suuri Sydän

Ikkunani takana omenapuu ja tuomi tulvivat kukkaloistoaan. Maljakossa tuoksuvat kevään ensimmäiset kielot. Käen kuulas kukunta kantautuu jostain lähistöltä. Alkukesän kauneus koskettaa kaikkia aisteja.

”Luonnonvalinta on siunannut meitä esteettisyyden tajulla”, totesi sosiobiologi radio-ohjelmassa. Jäin ihmettelemään: siunannut? Olisiko persoonaton, ajattelemaan kykenemätön luonnonvalinta saanut aikaan itseään korkeatasoisempia olentoja?

Kun koulussa opetin ihmisen biologiaa, olin aina syvästi vaikuttunut siitä, miten monimutkaisen ja hienosti yhdessä toimivan kokonaisuuden ihmisruumiin eri järjestelmät muodostavat: verenkierto, ruuansulatus, hengitys, aistit ja hermosto. Puhumattakaan siitä valtavasta informaatiomäärästä, joka sisältyy ihmisen geeneihin. Psalminkirjoittaja ei vielä tiennyt ihmisruumiin ihmeistä niin paljon kuin me, mutta silti hän ymmärsi: ”Minä olen ihme, suuri ihme.”

Geo-lehdessä kerrottiin kilpikonnan poikasista, jotka saattavat vaeltaa 3000 kilometrin päähän synnyinpaikaltaan, mutta palaavat ”automaattiohjauksella” 20 vuoden kuluttua munimaan synnyinpaikalleen. Tämä on vain pikku esimerkki kaikista luonnon ihmeistä. Se on niitä täynnä.

Kristitylle maailmankaikkeus ihmeineen kertoo Luojasta, joka on paitsi hyvin älykäs myös rakastava. Luonnon kauneudella on tarkoitus: tuottaa iloa.

Monet ovat sitä mieltä, että sattuma on saanut kaiken aikaan. Mutta koska sattuma on aina tarkoituksetonta, se voi tuottaa vain kaaosta, eikä se halua ilahduttaa ketään. Sattumalta voi kyllä syntyä hiven kauneuttakin, kuten vaikkapa maaleja kankaalle roiskittaessa. Tai kun Juuso-karhu tepastelee maalauspöydällään. Mutta arvotaide on aina harkiten aikaansaatua.

”Kaikki tosin näyttää siltä, kuin sen takana olisi persoonallinen äly”, myönsi eräs sattumauskovainen tiedemieskin, ja lisäsi: ”Mutta mehän tiedämme, ettei niin ole”. Sellaista tietoa ei kuitenkaan ole.

Vakaumus, että luonnon ihmeiden ja kauneuden takana olisi vain sattuma, on uskoa. Ihmettelen suuresti, miten sattuma voi kelvata tieteelliseksi selitykseksi. Sehän on vain ”aukkojen jumala”, kun parempaa selitystä ei ole.

”Hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan”, sanoo Raamattu. Jeesuksen toiminta ilmensi samaa suvereenia luomisvoimaa ja rakkautta.

Luonnon ihmeiden takana on Suuri Äly, sen kauneuden takana Suuri Sydän.

118 kommenttia

  • Kalevi Kauppinen sanoo:

    “Emme voi lukea Raamattua oikein liittämättä siihen antiikin maalimankuvaa. Sehän oli sen kirjoittajien käsitys todellisuudesta.”

    Mistä sitten kirjoittaja saa tietonsa, jos vedotaan antiikkiin, ei antiikista tällaista tietoa löydy. Jumala on katsonut aiheelliseksi ilmoittaa ihmiselle maailman syntymisen ja itsensä luomisen Jumalan kuvaksi. Ei kai turhaan tätä tietoa ole annettu, vaan sen takia, että ihminen tietää, miten hän saanut alkunsa ja ketä hänen tulee palvella.

    Jumala puhui Moosekselle suoraan ilman välikäsiä ja antoi hänelle tehtäväksi kansansa viemisen pois orjuudesta. Tässä on Raamatun kirjoittaja toteuttanut Jumalan tahdon kaikille ihmisille myös luomiskertomuksessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Jumala puhuu niin, että ihminen ymmärtää. Jos Hän olisi puhunut Vanhan testamentin ihmisille tieteellisen aikamme kieltä, kirjoittajat olisivat hylänneet ilmoituksen käsittämättömänä. Luomiskertomus olisi jäänyt kirjoittamatta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “itsensä luomisen Jumalan kuvaksi.” Ihmistä ei luotu vaan hänet t e h t i i n (hepr. asa) maan tomusta eli aineesta; ei siis ‘luotu’ tyhjästä. Ja häntä ei tehnyt Jumala vaa useat jumalat eli elohimit, jotka tekivät adamin v e r e n k u v a n s a kaltaisuudessa. Siksipä adamin nimessä onkin heprean juurikin v e r t a tarkoittava osio DAM! Olemme siis elohimien verta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kalevi Kauppinen sanoo:

      Jumala on katsonut aiheelliseksi ilmoittaa ihmiselle maailman syntymisen ja ihmisen (ei itsensä) luominen Jumalan kuvaksi.

      Sepolle, mikä ero on luomisella tai tekemisellä. Lopputuloshan on sama, käytti kumpaa ilmaisua tahansa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kalevi, luomisel la tarkoiettiin saada jotain aikaan tyhjästä- ex nihilo simbsalabim. Tekeminen edellyttää ainetta, mistä tehdään. Ensin tehtiin kaksineuvoine alkuihminen, ja tästä erotettin leikkauksen avulla naisellienn osio,josta tehtiin synntyskykyinen nainen chavvah, jonka nimenperässä on vaginan symboli eli kirjain H. Tämä nainen sitten synnytti ensmmäisen varsinaisen peniksellä varustetun miehen,jonka nimessä on peniksne symboli eli kirjain J. Siksi Sinullakin Kalevi on nännit ja siksi mies saa ‘solumoottorinsa’ eli mitokondrionsa, joka on elämänsä tekninen perusta, aina äitinsä puolelta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kalevi Kauppinen sanoo:

      Olisiko tämä sitten oikea ilmaisu, Jumala loi aineen (atomit) josta sitten teki ihmisen, lopputulos on kumminkin sama.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Maan tomustahan meidät on tehty. Sitähän jää, kun vesi ruumiista lähtee.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kalevi: “Olisiko tämä sitten oikea ilmaisu, Jumala loi aineen (atomit) josta sitten teki ihmisen, lopputulos on kumminkin sama.”

      Siinä mielessä kyllä mikäli käsite Jumala tarkemmin jumalat ja vielä tarkemmin elävät voimat eli maailmankaikeuden vuorovaikutusvoimat ‘luovat’ eli tarkemmin synnyttävät ikuisen energian aineeksi! Heprean ‘luomikseksi’ käännetty verbi kun ei merkitse luoda tyhjästä vaan sana merkitsee synnyttää, irtileikata. veistää ja lihottaa…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Korhonen sanoo:

    Sari, vaihdan uudelle sivulle kun on kovin kankea tämä kommenttijutska.

    “Ja koska maailmankaikkeuden, ja luonnonlait, alulle pannut voima on väistämättä luonnonlaeista riippumaton, se on yliluonnollinen. Täten luonnollinen edellyttää yliluonnollista.”

    Ei edellytä. Ja vaikka emme nyt tiedä/tunne jotain asiaa, siitä ei seuraa, että selityksen pitää olla yliluonnollinen (aukkojen jumala). Tai ainakin mainitsemaasi logiikkaa pitää silloin vääntää kovin erinäköiseksi kuin se yleisesti ymmärretään.

    Mutta oletetaan taas, että tuollainen, sinun määritelmäsi mukaan yliluonnollinen, voima on. Miksi sen pitäisi olla persoonallinen? Miksi sen pitäisi olla juuri kristinuskon jumalhahmo? Miksei muiden uskontojen? Ja miksei näitä voimia voisi olla enemmän kuin yksi?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Ei edellytä. Ja vaikka emme nyt tiedä/tunne jotain asiaa, siitä ei seuraa, että selityksen pitää olla yliluonnollinen (aukkojen jumala). ”

      -Hmmmm…. Nyt minusta tuntuu ettet ymmärtänyt mitä selitin tarkoittavani “yliluonnollisella”, ja mitä se minusta on.

      Siis: jos (tai kun) luonnonlakeja ei ollut olemassa ennen maailman syntyä (ja miten olisikaan voinut olla?) näiden alullepanijan täytyy olla luonnonlaeista riippumaton. Siis yliluonnollinen.

      Yliluonnollinen käsitteenä ei sinänsä vielä tarkoita persoonallista ja älyllistä yliluonnollista OLENTOA. Vaan yksinkertaisesti voimaa, jotain mikä saa aikaan jotain. Luonnonlait aikaansaaneen voiman täytyy olla yliluonnollinen.

      Siksi luonnollinen edellyttää yliluonnollista. Siis yli-luonnollista. (Vähän samassa merkityksessä kuin “ylihyvä”. ) Yliluonnollinen on siis luonnollistakin luonnollisempaa. Ei luonnonvastaista.

      “Miksi sen pitäisi olla persoonallinen?”

      -Tämä on hyvä ja oikeutettu kysymys. Ja minusta tämän pitäisi olla se kysymys ja keskustelun ja spekulaation aihe. Että onko (miksi on tai miksi ei ole) kaikkeuden alulle pannut voima persoonallinen. Ei se onko sitä olemassa.

      Minusta persoonallisuuden puolesta puhuu juurikin kauneus, se, että jonkin tarkoitus on vain ilahduttaa ihmistä. Rauhoittaa mieltä, parantaa henkisiä kipuja. Tämä kertoo myös luojan hyvyydestä.

      Lisäksi, kun kaiken alkuliemistä alkaneen prosessin huippuna on syntynyt jotain persoonallista ja älyllistä, joka pohtii alkuperäänsä ja oikeaa ja väärää, niin minusta se puhuu kyllä vahvasti sen puolesta että kaiken alullepanija on myös ollut persoonallinen.

      Minun tekisi usein mieli sanoa ateisteille ja uskonnottomille, jotka nillittävät jostain Suvivirrestä tai muusta, että “mutta mehän olemme vain atomeja”.

      Ajattele nyt. Jos olemme vain atomeja, mitä **** merkitystä on jollain uskonnonopetuksella, Suvivirrellä tai sillä kuinka paljon kirkolla on valtaa yhteiskunnassa? Tai tällaisten asioiden spekuloinnilla keskustelufoorumilla.

      Me olemme persoonallisia olentoja, persoonallisen voiman tarkoituksella luomia. Jos oikeasti ajattelee kaiken olevan persoonattomien vaikuttajien tulosta, ei voi esittää varmana väitteenä yhtään mitään etiikkaan ja moraaliin liittyvää.

      Tai että “uskonto ei kuulu kouluihin.”

      Tällaiset kiistat kertovat siitä, että jotenkin vain tiedämme, että ON olemassa totuus. Meillä ei välttämättä ole sitä hallussamme, mutta etsimme sitä, ja totuuskäsityksemme pohjalta esitämme vätiteitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Leo Tihinen sanoo:

    Anita Ojala: On hyvä jos et kokenut kysymyksiäni ja arvosteluani inhottavina. Ei ollutkaan tarkoitus loukata.

    Kysyt: “Onko se loukkaavaa ihmettelyä?”, “kun ihmettelen, miten sattuma voi olla tieteellinen selitys.” Ehkä et tunne tieteenfilosofiaa, mutta minä olen käsittänyt, että tieteellisen tutkimuksen lopputulos ei koskaan ole “sattuma”. Minun mielestä sattumasta puhuvat enemmän muut, kuin tiedemiehet. Toki tiedemiehetkin voivat joskus puhua sattumasta.

    Toteat: “Kuinka paljon meitä, jotka uskomme Luojaan kaiken takana, onkaan vuosien varrella ivailtu ja pilkattu? On jaettu “huuhaa”-palkintoja yms. Mielestäni oma mielipiteenilmaisuni oli näihin verrattuna aika säyseää lajia.”

    Kyllä minullakin on uskonnon vuoksi tapahtuneesta pilkasta kokemuksia, sillä nuoruus kului uskonnollisessa yhteisössä. Ehkä siitä syystä en sellaisesta pidä ja vältän syyllistymästä siihen itse. Tiedän, että kustantamo Uusi tie sai Tapio Puolimatkan kirjojen julkaisemisesta Skepsis Ry:n myöntämän Huuhaa palkinnon. En tiedä onko palkinnon jakaminen pilkkaa, sillä se jaetaan “näennäistieteen levittämisestä” ja sen saajat eivät monestikaan ole olleet uskonnolliset piirit. Tottahan ko. palkinnosta ollaan monta mieltä ja se voidaan kyseenalaistaa monella perusteella.

    Yritin mielenkiinnosta lukea yhtä Puolimatka kirjaa , mutta alkuunsa se jäi. Ehkä valtiotieteen ja kasvatustieteen tohtorin olisi kannattanut pysyä “lestissään”. Eivät kyseiset tieteet anna pätevyyttä biologiaan, vaikka vapaassa maassa saa puuhailla kaikenlaista.

    Vielä toteat: “Mielestäni on myös ihan aiheellista ihmetellä, miten luonnonvalinta voi siunata ihmistä esteettisyyden tajulla.” Eihän tuossa ihmettelyssä mitään väärää ole. Kyllä minäkin paljon ihmettelen tämän maailmamme ihmeellisyyttä. Samalla lailla minä asiaa ihmettelisin, vaikka uskoisin että Raamatun luomiskertomus on kirjaimellisesti totta.

    Selailin viestiketjua ja sieltä löytyi tämmöinen unohtunut kommentinpätkä: “Ilmeisesti sattumauskovaiset tiedemiehet (biologit, kosmologit jne) eivät katso tarpeelliseksi kiittää ketään, koska eivät usko kehenkään yläpuolellaan olevaan: Aika naiviltahan se kuulostaisi: Kiitos luonnonvalinta, kun olet siunannut meitä” Luonnonvalinta kun ei heidän kiitostaan kuule eikä ymmärrä. He katsovat ilmeisesti olevansa kaiken huipulla – vaikka eivät edes omaan syntymäänsä voineet vaikuttaa.”

    Minun mielestä keskusteluissa voidaan hyvin käyttää eo. tyyliä, joten ei siitä enempää.

    Hyvää alkavaa kesää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Kiitos vielä kommentistasi. Hyvä, jos emme ihan riidoissa tätä keskustelua lopeta. Eihän väittely sinänsä ole ollenkaan paha asia, päinvastoin. Juuri eilen katsoin Alfa-tvltä erinomaisen dokumentin juutalaisten lukuisista innovaatioista, joista he ovat saaneet ylivertaisen määrän Nobeleitakin. Heidän koulutuksessaan kannustetaan ja opetetaan väittelyyn ja kysymysten tekemiseen, toisin kuin esim. suomalaisessa koululaitoksessa – ja kirkossa – jossa vain jaetaan valmista tietoa. Siinä lienee yksi heidän menestymisensä salaisuus.

    Väittelyssä ei tietenkään tarvitse sortua sarkasmiin, vaikka itselleni ehkä joskus niin käykin, mutta kuten sanoin, ilmenee sitä vastapuolellakin. Ei huuhaa-palkinto ole mikään neutraali ele. En ole perillä, keille kaikille se on jaettu, mutta ainakin bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisolalle. En tiedä, olenko kaikessa samaa mieltä kuin Leisola, koska en ole jaksanut perehtyä hänenkään ajatteluunsa yksityiskohtaisesti, mutta kyllä hän on paljon saanut lokaa niskaansa vain sillä perusteella, että uskoo maailmankaikkeuden takana olevaan älykkääseen suunnitteluun.

    Mitä Puolimatkaan tulee, hän on tietääkseni myös tieteen filosofi, joten kaipa hän on ihan lestissään, kun kirjoittaa tieteen filosofiasta. Ei tieteen filosofin tarvitse olla huippuperehtynyt joka tieteenalan yksittäisiin tuloksiin.

    Periaatteessahan tässä kiistassa on kyse ennenkaikkea juuri tieteen filosofiasta, ei niinkään konkreettisista tutkimustuloksista. En ole siinäkään asiantuntija, mutta aivan äskettäin luin kirjan, jossa varsin selkeästi ja ansiokkaasti käsiteltiin tieteen filosofian eri vaihtoehtoja kysymykselle maailmankaikkeuden synnystä. Vaihtoehdot ovat: maailmankaikkeus on a) kuvitelma, b) itsestään syntynyt, c) itseolevainen ja d) jonkun itseolevaisen aikaansaama (Stefan Gustavsson: Mihin uskomme perustuu).

    Vaikka “sattuma” ei olisikaan tieteen yleisesti käyttämä termi, minun on vaikea keksiä, mikä vaihtoehto jää jäljelle, jos hylätään tietoinen suunnittelu.

    Juuri tänä aamuna luin Päivän tunnussanasta Ilmestyskirjan kohdan, joka sopii omasta puolestani tämän keskustelun päätteeksi: “Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken. Kaikki mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu.” Amen. Hyvää kesää kaikille keskustelijoille.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Leo Tihinen sanoo:

    Anita, kiitos kommentista. Haluan vielä korjata yhden esittämäsi virhekäsityksen. Ei sitten muuta.

    Kirjoitit: “Ei huuhaa-palkinto ole mikään neutraali ele. En ole perillä, keille kaikille se on jaettu, mutta ainakin bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisolalle.”

    Skepsiksen omien sääntöjen mukaan Huuhaa-palkintoa ei myönnetä yksityishenkilöille vaan yhdistyksille. Esimerkiksi vuonna 1989 palkinto suunnattiin WSOY:lle, mutta asia joskus esitetään ikään kuin palkinto olisi osoitettu henkilökohtaisesti Leisolalle, koska hän suomensi kirjan Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota (1980).

    Siis Matti Leisolalle ei ole myönnetty Huuhaa palkintoa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Keskustelu on pysynyt kohtuullisessa määrin otsikossa. Eri mieltä on oltu siitä, onko tämän kauneuden takana persoonallinen Suuri Sydän vai ei.

    Blogisti totesi tuossa aiemmin: “Elämän synty maapallolla on lopulta niin kaukainen asia, ettei vaikuta arkielämääni millään lailla. Ne, joita asia vielä innostaa, voivat jatkaa.” Minä jatkan nyt ihan hiukan.

    Kokeilin tuota innostusta aiheeseen osoitteessa https://www.kotimaa24.fi/blogit/sinun-luonasi-on-elaman-elaman-lahde/#comments. Menestys oli ymmärrettävästi vaatimaton. Elämän alkamisesta elotomasta kun kaikki tieteellinen dokumentaatio on täydellisesti lähtökuopissa. On suunnilleen sama googlata termiä “abiogenesis” millä kielellä tahansa, tuloksena on arvailuun rinnastettavaa tutkimusdataa. Tieteessä täytyy kaikenlaista yrittää, sen kertoo tieteen historia.

    Kaikki empiirinen havaintoaineisto kertoo periaatteen “vain elävästä syntyy elollista”. Jokaisella solulla on edeltäjänsä, esimerkiksi. On puhdasta toiveajattelua etsiä jotakin muuta lainalaisuutta, vaikka ei toki kukaan sellaista halunne rajoittaa. Vain Raamattu kertoo perustan kaikelle: “Sinun luonasi on elämän elämän lähde”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Leo Tihinen sanoo:

    Rauli Toivonen: “Eri mieltä on oltu siitä, onko tämän kauneuden takana persoonallinen Suuri Sydän vai ei.”

    Minulla on käsitys , että on turhaa kiistellä siitä, että onko kaiken takana Luoja – Suuri Sydän vai ei. Kuka sen voi tietää? Edellä oleva kysymys sai minut kommentoimaan kreationistista blogia, jossa evoluutioon uskovia ja tutkijoita pantiin hieman ns. “alta lipan”.

    Voin myöntää, että Raamattu ei ole minulle sellainen auktoriteetti, jossa oleva luomiskertomus tai monet muut kertomukset olisivat kirjaimellisesti totta. Siitähän sitten johtuu tuo kreationismin kritisointi. Nämä luomiseen ja Jumalaan liittyvät perusasiat ovat mielestäni vielä salattuja uskonnoilta ja tieteeltä. Tieteessä löydetään kuitenkin koko ajan uutta, mikä ilmenee maailmamme kehityksessä (joku voi tietenkin ajatella, että maailma rappeutuu).

    Monissa asioissa luotan enemmän tieteen tuottamaan tietoon kuin Raamatun “ilmoitukseen”. On helppo sanoa, että “Raamattu kertoo perustan kaikelle”, mutta tulee mieleen että minkä perustan Raamattu on antanut esim. lääketieteelle. Tämä asia on tullut mieleen, kun olen kirkonkirjoista tutkinut esim. 1700-1800 lukujen kuolleiden luetteloita. Lapsikuolleisuus on ollut silloin suuri ja yleensä ottaen ihmiset ovat kuolleet nuorempina ja sellaisiin sairauksiin, joita ei nykyisin Suomessa edes tunneta.

    Luonto tai Jumala on armoton. Elämä luonnossa on taistelua ja ellei ihminen olisi tehnyt tai tekisi työtä hyvinvointinsa eteen, niin sama 1700 – 1800 lukujen kurjuus jatkuisi edelleen. Ei Jumala näyttäydy Rakkautena, joka antaisi luomakunnalleen kaiken hyvyyden ja tiedon lahjana. On hyvä, että ihminen tutkii asioita ja toimii paremman maailman hyväksi. Raamatun tieto ei riitä tähän kaikkeen ja siksi vastustan Raamatuntiedon nostamista tieteen yläpuolelle.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Toteat, että ”nämä luomiseen ja Jumalaan liittyvät perusasiat ovat mielestäni vielä salattuja uskonnoilta ja tieteeltä.” Aika pitkälti olen samaa mieltä. Paitsi että Raamattu kertoo siitä kaiken takana olevasta Suuresta Sydämestä meille riittävän tarkasti. Tieteen tehtävä on omilla työvälineillään tutkia ja nöyrästi todeta rajallisuutensa.

      Suomen valovoimaisimpiin tiedemiehiin kuuluva Esko Valtaoja esitelmöi muutama vuosi sitten mieleeni syöpyneen lausuman tieteellisestä ongelmasta hänen erikoisalallaan. ”Maailmankaikkeuden materiasta tunnetaan suunnilleen saman verran kuin keskioluen alkoholiprosentti. Muusta on kyllä runsaasti erilaisia teorioita, joilla näyttäisi olevan kaksi kannattajaa: teorian kehittäjä ja hänen äitinsä.”(hyvin muistiin jäänyt sitaatti)

      Elämän synnylle ei tieteessä ole ymmärtääkseni edes minkäänlaista varteenotettavaa hypoteesia, mahdollisista olosuhteista on kyllä tehty paljon olettavia tutkimuksia. Tällaisen ”kädettömyyden” julki lausuminen ei mielestäni ole mitään ”alta lipan” suuntautuvaa sinänsä.

      Kreationisti-termiin liitetään usein vaikka mitä, tieteenvastaisuus melko usein. Se, että uskoo Luojan polkaisseen maailmankaikkeuden osat olemassaoloon ja maapallolle elämän ei suinkaan estä täysin määrin nostamasta hattua tieteen saavutuksille ja hyödyntämästä niitä. (Tosin aseteollisuuden pirullisen nerokkaat tuotteet kannattaisi ehdottomasti jättää omaan arvoonsa.)

      Toteat, ettei ”Jumala näyttäydy Rakkautena, joka antaisi luomakunnalleen kaiken hyvyyden ja tiedon lahjana.” Noissa Anitan ihastelemissa kukkivissa omenapuissa, tuomissa ja kieloissa Luojan jalanjälki näkyy hyvin selvästi, hyvyyden ja kauneuden lahjana. Tässä hiilijalanjälkeä vahtaavassa maailmassamme näkyvät sitten sellaiset ihan toisenlaiset askelmerkit, Raamatun sanoin ”Koko maailma on Pahan(=Paholaisen) vallassa”.(1.Joh5:19)

      ”Tämän maailman ruhtinaalla” ei ole suurta sydäntä, kertoo Raamattu. Ja sitten kun ”Se on raivon vallassa, sillä se tietää, että sen aika on lyhyt.”(Ilm12:12)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Leo Tihinen sanoo:

    Rauli Toivonen: Käsityksestäni, että luomiseen ja Jumalaan liittyvät perusasiat ovat salattuja uskonnoilta ja tieteeltä, sanot olevasi aika pitkälti samaa mieltä. Paitsi että Raamattu kertoo siitä kaiken takana olevasta Suuresta Sydämestä meille riittävän tarkasti. Minunkin mielestä uskonnon kannalta Raamattu kertoo asiasta riittävän tarkasti. Mutta Charles Darvinille ei Raamatun antama tieto riittänyt ja hän kehitti evoluutioteorian, jota on nyt reilut sata vuotta tutkittu hyvällä menestyksellä. Ei minunkaan uteliaisuutta Raamatun antama tieto tyydytä, vaikka moni asia jää eläissäni ratkaisematta.

    Minä opin eilen, että evoluutio on edelleen teoria, niinkuin on myös painovoimateoria. Painovoimateoriaa on kuitenkin helpompi testata kuin edellistä.

    Olen samaa mieltä kanssasi myös tästä: “Elämän synnylle ei tieteessä ole ymmärtääkseni edes minkäänlaista varteenotettavaa hypoteesia,”

    Sitten vähän puolustelet Anitan sanomisia: “Tällaisen ”kädettömyyden” julki lausuminen ei mielestäni ole mitään ”alta lipan” suuntautuvaa sinänsä.”

    Minä sain Anitan blogista ja kommenteista sellaisen käsityksen, että hän yritti ”panna alta lipan” tiedemiesten evoluutioteoriaa. Hän myönsi itsekin ironiansa ja hänen seuraava kommentti kai kuvaa hyvin hänen asennettaan:

    “Ilmeisesti sattumauskovaiset tiedemiehet (biologit, kosmologit jne) eivät katso tarpeelliseksi kiittää ketään, koska eivät usko kehenkään yläpuolellaan olevaan: Aika naiviltahan se kuulostaisi: Kiitos luonnonvalinta, kun olet siunannut meitä” Minua em. tyyliset puolitotuudet ärsyttävät ja siksi niitä kommentoin. Muuten jokainen uskokoon mihin tahtoo.

    Olet oikeassa, että kreationisti-termiin liitetään usein tieteenvastaisuus ja me “tiedeuskovaiset” olemme usein tässä suhteessa uskontovastaisia. Itse koetan taiteilla näiden kahden todellisuuden välillä. Jos uskonto tai Raamattu tai joku muu antaa vastauksia kysymyksiini, niin tartun niihin. Minä en usko, että kukaan voisi kertoa totuuden kaikesta. Aikuisena olen joskus miettinyt, että nuorena kauhistuttavalta kuulostava viisaus – “Ei luojaa ei lunastajaa vaan kansa kaikkivaltias” – niin hullumpi olekaan. Kyllä ihmiskunnalla on paljon toimintavaltaa maailmassa, vaikka voin myöntää että ei se kaikkea voi hallita.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Anita Ojala
    Anita Ojala

    Olen eläkkeellä oleva luokanopettaja, free lancer -kuvittaja, -kirjailija ja -toimittaja. Minulta on julkaistu 4 kirjaa: mm. Valopilkkuja: viriketekstejä lasten ja nuorten hartaushetkiin (soveltuu myös aikuisten hartauskirjaksi).