Suvivirren sanoma

Suvivirsi tapaa tulla keskustelun aiheeksi näin kesän kynnyksellä. Tänä keväänä ei ole kuitenkaan taitettu peistä siitä, saako suvivirttä laulaa kouluissa vai ei. Uutisaiheena on ollut virteen laadittu uusi säkeistö, jossa puhutaan ilmastonmuutoksesta ja Koronan vaikutuksista.

Suvivirsi johdattaa laulajansa kristillisen uskon lähtökohtiin: se kertoo Jumalasta Luojana ja elämän ylläpitäjänä. Tästä puhuu esim. apostoli Paavali kristillisen uskon perusteita käsittelevässä kirjeessään roomalaisille. ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa.”

Jokainen voikin nähdä, että maailma on hyvin suunniteltu. Luomakunta pitää sisällään monia ihmeellisyyksiä, joita voimme ihastella vaikkapa luonto-ohjelmissa. Kristillinen kirkko uskoo ja opettaa, että tässä kaikessa näkyy Luojan kädenjälki.

Miten tämä sitten suhtautuu kehitysoppiin, jota mm. koulun biologian tunneilla opetetaan? Tärkeää olisi ymmärtää, että tieteellä on oma alueensa samoin kuin uskonnolla. Kristityn ei tarvitse pelätä tai kiistää tieteellisen tutkimuksen tuloksia - ei myöskään sitä, että vuosituhansien kuluessa on tapahtunut lajien kehittymistä.

Kristityn ei toisaalta tarvitse luopua uskosta Jumalaan elämän alkuna, vaikka Raamatun ensimmäiset luvut eivät kävisikään yksiin alkuräjähdysteorian kanssa, joka on tieteen tämän hetkinen standardimalli. Teemme Raamatulle vääryyttä, jos lähestymme sitä biologian tai kosmologian oppikirjana.

Raamattu puhuu siitä, miksi maailma on syntynyt. Tieteen tehtävänä on puolestaan kysyä, miten tämä on tapahtunut.  Tiede ei voi sen enempää kumota kuin vahvistaakaan Jumalan olemassaoloa tai hänen osuuttaan maailman synnyssä. Raamattuun pitäytyvän ja kehitysoppiin tukeutuvan maailmankatsomuksen välinen ero on varsinaisesti tässä: uskotaanko Jumalan vaiko sattuman olevan kaiken takana.

Kirkko pitää ensimmäistä vaihtoehtoa omana lähtökohtanaan ja katsoo siihen olevan ihan järkevät syyt. Siihen liittyy myös näkemys, että Jumalan luomisteot heijastelevat hänen omaa olemustaan, joka on rakkaus.  Siksi suvivirressäkin lauletaan: ”Se meille muistuttaapi hyvyyttäs Jumala, ihmeistäs julistaapi se vuosi vuodelta."

-----

Kirjoitus on julkaistu Seutulehti UutisOivassa 28.5.

 

4 kommenttia

  • Juha Heinilä sanoo:

    Jorma, kiitos blogista. Niin eihän kukaan pakota uskomaan taivaan ja maan Luojaa. Monet tarvitsevat alkuräjähdys ja evoluutioteorioita. Tosin hekin uskovat, mutta uskon kohde on eri kuin meillä, jotka uskomme Kolmiyhteiseen Jumalaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Ovathan alkuräjähdys ja evoluutio luomiskertomuksessa, tosin muodossa, jonka antiikin ihminen pystyi ymmärtämään. Luomisen alkuna on: ”Jumala sanoi: ’Tulkoon valo!’ Ja valo tuli.” Eikö tässä ole alkuräjähdystä kerrakseen? Luomisen päivät kuvaavat jaksottaista kehitystä yksinkertaisesta monimuotoiseen, siis evoluutiota.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Leo Tihinen sanoo:

    “Teemme Raamatulle vääryyttä, jos lähestymme sitä biologian tai kosmologian oppikirjana.” Noin asia on minunkin mielestäni.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Suvivirren sanomaa

    “Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin, suo armos lahjat mulle ja kaste Siinonin. ”

    Tämä Saaronin liljakaan ei saa olla Israelissa kasvava tuoksuva kukkanen, vaan sekin on kuulemma jeesus kristus. Miten sitten ‘kaste Siionin.’ Siion mainitaan tyttärenä, tytär Siion.

    No ei tietenkään, se on vain esikuva kirkon kasteesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jorma Pitkänen
    Jorma Pitkänen

    Olen Hämeenkyrön kirkkoherra 1.4. 2019 alkaen. Pappisviran hoito alkoi 1989 Korsossa Vantaalla, josta tie vei v. 2000 Tampereen Pyynikille. Jämijärven kirkkoherrana palvelin 1.4. 2013 alkaen 6 vuotta ennen kuin aloitin nykyisessä virassani. Väitöskirja herännäisjohtaja Jonas Laguksesta 2013. Harrastuksista mainittakoon Israelilainen tanssi, valokuvaus, lintujen tarkkailu ja kitaran soittelu.