Sydän

Erään kaskun mukaan viisi juutalaista on vaikuttanut eniten maailman kehitykseen. Ketkä ja miten? Mooses korosti lakia ja järjestystä, siis järkeä, Jeesus taas sydäntä käskiessään rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä. Karl Marx uskoi materiaan, siksi vatsa – tyhjä tai täysi - on yhteiskunnan kehityksen suuntaaja. Freud taas sanoi libidon, karkeasti jalkovälin, ohjaavan ihmistä. Lopulta Einstein muotoili omaksi väitteekseen, että kaikki on suhteellista.

Kaikki viisi ovat tavallaan oikeassa. Järki, sydän, vatsa ja libido ovat ohjanneet ihmistä eri aikoina. Millä niistä on suurin paino, vai onko kaikki sittenkin vain suhteellista? Varmaankin vaikuttimet ihmisten ja yhteiskuntien toimintaan nousevat edellisten yhdistelmistä. Moni haluaa uskoa vaikuttimiensa edistävän yleistä hyötyä tai rakkautta. Onko kiiltävän julkisivun alla kuitenkin piiloagendoja, ohjaavatko vatsa ja libido esimerkiksi tämän päivän kirkkojen toimintaa? Jäävätkö sydän ja järki sivuun? Sen tietää yksin Kaikkitietävä.
_ _ _
Olen hiljan lukenut Arbatin lapsia. Anatoli Rybakov (1987) kuvaa Arbat-kadun kaveripiirin ihmiskohtaloita 1934, joihin heijastuu valtataistelu Stalinin ja muun puolue-eliitin välillä. Nuori opiskelija Sasha Pankratov haluaa uskoa, että hänen mielivaltainen pidättämisensä ja kolmen vuoden karkotuksensa tapahtuvat syystä ja puolueen parhaaksi. Rybakov osoittaa johtajien piilomotiivit, vallanhalun ja vatsan. ”Politbyroon jäsenet nousevat kyllä seisomaan ja taputtamaan, mutta ne eivät rakasta Stalinia, vaan pelkäävät, siksi ne nousevat seisomaan ja taputtamaan.”

Kun materialismi on pääasia, ei rakkaudelle ole sijaa eikä edes järjelle.
Nykyisin materia vallitsee toisella tavalla, mutta yhtä totaalisesti. Kasvun on jatkuttava, tavaroiden tuotannon ja kulutuksen pitää kasvaa joka vuosi luonnon tuhosta välittämättä. Tai jos kasvu ei onnistu, on tehostettava ja työvoimaa vähennettävä. Stalinin juuriltaan ajamat talonpojat kulkivat massoina virsuissaan ja omaisuuttaan säkissä raahaten. Kymmenet miljoonat tuhoutuivat. Parhaillaan kansoja tien päälle repivät virrat ovat toisia, mutta yhtä totaalisia.
_ _ _
Nyt modernin ajan jälkeen on päädytty kaiken suhteellisuuteen; ei ole oikeaa tai väärää. Jokainen päättää totuudestaan. Läntisissä maissa uskonnon on korvannut etiikka ja sen sisällöksi pyrkii muodostumaan vatsa ja libido. Professori Miikka Ruokanen esitelmöi Helsingin tuomiokirkon kryptassa 29.1. - päivää ennen suurtulvaa. Hänen mukaansa terveen kristillisen teologian tunnusmerkki on erotuksen tekeminen uskon ja rakkauden, evankeliumin ja lain, armon ja luonnon välillä.

Taustalla on Jeesuksen käsky rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseä. Tämä saa uuden muodon Johanneksen kirjeessä: ”Tämä on hänen käskynsä: meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toinen toistamme.”(1 Joh 3:23). Pelkkä eettinen toiminta ei vielä ole uskontoa.

Ruokanen totesi, että monien läntisten valtavirran kirkkojen lähetysajattelussa vallitsee tämänpuoleinen suuntaus. Sosiaalieettiset ja tasa-arvokysymykset nousevat pinnalle. Vallitseva ajan henki on se, jota ajetaan. Saman asian vahvistaa toiselta puolelta prof. Kati Niemelän haastattelu (Kirkko ja Kaupunki 18.11.2015), jossa hän ennakoi pappien ajattelua parinkymmenen vuoden päästä: Evankelioimisen merkitys nähdään vähäisenä ja julistuksen rooli pienenee. Lähetystyö latistuu sekulaariksi yhteiskunnalliseksi vaikuttamiseksi. Se on seurausta teologian ja spiritualiteetin eli hengellisyyden ohenemisesta. Niemelän mukaan papit eivät tulevaisuudessa itse lue Raamattua eivätkä pidä sen opettamista tärkeänä. Perinteisiin oppeihin uskotaan vähemmän.

Tämä on Ruokasen mukaan kirkkojen kuihtumisen tie. Vastaavasti ne kirkot, jotka pitävät toiminnassaan uskon ja rakkauden ”korit” tasapainossa, huolehtivat apua tarvitsevien auttamisesta, mutta samalla julistavat evankeliumia Jeesuksen sovitustyöstä - ristinkuolemasta ja ylösnousemisesta syntien anteeksi antamiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi - ne kasvavat ja vahvistuvat.
_ _ _
Viime viikolla maailman johtavat sotilaspapit kokoontuivat Sloveniaan. Järjestyksessä 27. ”Four Chaplains Day” sijoittuu viikolle. 1943 yhdysyvaltalaisen taistelulaivan saatua osuman ja upotessa laivalla olleet neljä sotilaspappia: rabbi, katolinen isä ja kaksi protestanttista pappia tukivat sotilaita, luovuttivat pelastusliivinsä, rukoilivat hukkuvien puolesta ja vajosivat itse laivan mukana.

Mieleeni jäi tilanne, jossa upseeri avonaisessa pilottitakissaan puhui nöyrästi ja samalla rennosti kenttäpiispoille, rabbeille, imaameille, budisteille. Sotilaspapilla on suuri merkitys, kun komentaja pitää huolta väestään. Joukot huolehtivat tehtävistään kun ne ovat myös hengellisesti kunnossa. Tämä komentaja korosti omaa suhdettaan sotilaspappiinsa sekä uskoaan Jumalaan. Hän oli USA:n Nato-joukkojen komentaja Euroopassa kenr Phillip Breedlove, SACEUR (Supreme Allied Commander Europe). Roomalaiskatolinen ehkä hymyilee lyhenteelle SACEUR, joka muistuttaa sanaa Sacre Ceur – Pyhä Sydän. Breedlove antoi kuitenkin aidosti kunnian Jeesukselle, joka on Sydän.

17 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    “Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen. Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset. Nämä ihmisen saastuttavat; mutta pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä.” Matt.15

    Joskus ajattelin, että Jeesuksen ajan ihmiset eivät ymmärtäneet aivojen olevan ihmisen keskus. Nykyisin ymmärrän, että ihmisen ajtukset nousevat sydämmestä. Näin ovat myös viimeaikaiset tieteen tekijät alkaneet ajattelemaan. Sydän on se mihin Jeesus tekee kodin. Jeesus on Sydän. Hyvä kirjoitus Pekka. .

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Ismo kommentista. Puhe sydämestä Raamatussa tunteiden ja ajatusten tyyssijana on toki kuvaanollista. Mutta minäkin uskon,että sydän on enemmän kuin veripumppu. Muuten on vaikea ymmärtää tunnetilojen heijastumista rintaan. Puhe Jeesuksen sydämellä olemisesta on mystistä, mutta osuvaa: sydämellään Jeesus rakastaa ja verellään sovittaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    “Ruokanen totesi, että monien läntisten valtavirran kirkkojen lähetysajattelussa vallitsee tämänpuoleinen suuntaus. Sosiaalieettiset ja tasa-arvokysymykset nousevat pinnalle. Vallitseva ajan henki on se, jota ajetaan. ”

    Tämä on sataprosenttisesti totta. Tämä käy hyvin selvästi ilmi esim. kirkon sisällä toimivan ja kirkon etiikkaa muuttamaan pyrkivän TK-liikkeen toiminnasta. Liike askartelee ainoastaan tasa-arvokysymysten parissa unohtaen olevansa kirkon sisällä toimiva liike, jonka ohjenuorana tulisi ensisijaisesti olla Raamatun ilmoitus.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Miikka Ruokasen esitys oli analyyttinen ja samalla vältti kirkon tahojen leimaamista. Olen samaa mieltä kanssasi Salme, että Ruokasen tarkoittama sosiaalieettinen painotus löytyy TK-liikkeestä. Jos sosiaalieettinen korostus muuttuu valtavirraksi, merkitsee se kirkon hengellisen sisällön kapenemista ja kirkon kuihtumista. Uutta elinvoimaa kirkko saa, kun usko ja rakkaus palautuvat tasapainoon. Silloin Raamatun hengellinen sanoma ravitsee ihmistä ja antaa syyn elää kirkon yhteydessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Huomasin, että viime to Kotimaa-lehdessä toimittaja Jussi Rytkönen oli samaan tapaan kommentoinut prof Ruokasen esitystä Kirkon lähetystyön keskuksen seminaarissa. Siellä oli muitakin hyviä esityksiä. Dos Risto Ahonen puhui kristinuskon painopisteen siirtymisestä itään ja etelään, missä kirkot edelleen asettavat lähetystyössä tavoitteeksi uskon syntymisen Kolmiyhteiseen Jumalaan. Euroopassa tämä tavoite on enenevässä määrin korvautumassa avustystyöllä. Ahonen viittasi viime syksynä Alppilan kirkossa olleeseen teologitapaamiseen. Siellä TT Jarmo Tarkki ehdotti, että tulisi luopua puhumasta ihmisten synnit sovittavasta Jeesuksen ristillä kuolemasta ja ylösnousemisesta nykyihmisille käsittämättöminä. Tarkki sanoitti ääneen sen johtopäätöksen, jonka moni ajan henkinen pappi on tehnyt hiljaisesti. Itse viittasin keskustelussa lähetystyöhön kirkon perustehtävänä. Saman totesi piispa Seppo Häkkinen Kotimaan kolumnissaan kun hän sanoi, että kirkossa tarvitaan nyt ihmisten paimenten lisäksi ihmisten kalastajia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      “Siellä TT Jarmo Tarkki ehdotti, että tulisi luopua puhumasta ihmisten synnit sovittavasta Jeesuksen ristillä kuolemasta ja ylösnousemisesta nykyihmisille käsittämättöminä.”

      Järkyttävää. Ei voi muuta sanoa. Onko TT Tarkin mielestä nykyihmisille käsittämätöntä se, että ihminen on syntinen vai se, että Jeesus on sovittanut synnit? Vai molemmat?

      Jos kirkko lähtee myötäilemään tällaista linjausta, niin se on kirkon tuho, sillä silloin kirkko on menttänyt ydintehtävänsä kutsua ihmisiä pelastukseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Salme, uskon monien ajattelevan samoin, että järkevyyden nimissä Kristuksen karsiminen kristinuskosta on kuin herneiden siilaaminen hernekeitosta. Mitään ei jää jäljelle. Uskonkin, että Jeesuksen sovitustyön merkitys pelastuksen perustana säilyy kristinuskossa, vaikka jotkut siitä lipeäisivätkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Hyvä aihe blogissa, no siihen sitten kaikki hyvyys päättyykin.

    Siis Mooseksen kautta Jumala näyttää kuinka on luonnollisen ihmisen kyky palvella Jumalaa, ei kykene, mahdotonta.

    Sitten Jeesus tulee ja kutsuu ihmisiä parannukseen jotta Hän parantaisi paatuneen sydämen jotta ihminen saa voiman tulla Jumalan lapseksi ja kykeneväksi seuraamaan Jeesusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    “Sydämmen kyllyydestä suu puhuu” kirjoitetaan Raamatussa. (Luuk.6:45) Hyvää tai pahaa.

    Aivot koostuvat miljardeista hermosoluista ja viimeaikaiseen aivotutkimukseen on alkanut tulla puheita siitä, että sydämen ja aivojen välinen yhteys hermostoon kautta saattaa olla paljon merkittävämpi, ihmisen olemukseen kuin aikasemmin on ajateltu. On jopa esitetty väite, että “sydän ohjaa arvojen toimintaa” eikä toisin päin, kuten on paljolti luultu.

    Onkin kokemuksesta sanottava, että sydänsurut ovat paljon rankempia kuin päänsäryt… 🙂

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Aivojen toimintaa, piti olla (miksei myös arvojen…) Kone tekee omia valintoja… Ja kirjoitusvirheitä lipsuu koko ajan…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Pekka Särkiö selität että laki paljastaa synnin,no eivätkö israelilaiset tienneet mikä on syntiä JA silti tekivät sitä mistä Jumala käski rangaista kuolemalla?

    Nytkö evankeliumi antaa”armon” jolla saa tehdä niitä syntejä? Siis vai kuinka laki ajaa turvautumaan Jumalan armoon?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Ari, nämä ovat perustavia kysymyksiä. Koetan vastata lyhyesti. Lailla on useanlaista käyttöä, joista ensimmäinen on ohjata ihmistä ja yhteisöjä noudattamaan hyvää. Vaikka ihminen tietää, mitä hyvän tekeminen vaatii, hän silti tekee pahaa. Tämä osoittaa, ettei ihmisen tahto ole vapaa, vaan synti hallitsee sitä. Tästä tullaan lain toiseen käyttöön: laki ja synnin tunto ajavat etsimään armahdusta Jumalalta Jeesuksen sovitustyön tähden.

      Oliko sitten juutalaisilla vain laki eikä armoa? Juutalaisillakin oli armo, lain muurin sisällä. Ajatus menee niin, että sitoutuessaan lain noudattamiseen juutalaisten liitto Jumalan kanssa on voimassa. Tämän liiton vallitessa Jumala on armollinen ja armahtaa katuvaa lain rikkojaa. Sitä varten olivat uhrit, jotka temppelin hävityksen jälkeen ovat korvautuneet mm. rukouksilla. Tästä asiheesta ovat kirjoittaneet mm. Perlitt, Sanders, Veijola.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Juutalaiset ovat muutenkin vaikuttaneet maailman kehitykseen. He ovat saaneet yli 20% Nobelin paökinnoista ja luoneet kukoistavan valtion eråmaahan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Totta Juhani, viimeistään Nobel-tilastot, puhumattakaan maailman huippumuusikoista, kirjailijoista, kuvataiteilijoista ja liikemiehistä osoittavat juutalaisten erityisyyden kansana, jolla on ollut siunaus. Luulen, että juutalaisten menestykseen tiedemiehinä on osaltaan vaikuttanut se, että he ovat “Kirjan kansa”. Oppineisuus on leimannut ja seurannut juutalaisuutta tuhansia vuosia. Myös rukous ja yhteisöllisyys ovat vaikuttaneet tähän. Israelia kukoistavana valtiona rasittavat tällä hetkellä paitsi ympärillä käytävät sodat ja levottomuudet, myös veden puute. Jordanjoen latvajoet Jabbok, Jarmuk, Arnon, Sered ovat tarpeen naapureille, mutta myös Israelille. Pohjavesien taso laskee aina vain alemmas, kun keinokastelu sekä teollisuuden ja asutuksen tarvitsema vesi pumpataan maasta. Voi olla, että tämän hetken ja tulevaisuuden kiistat ja sodat Lähi-idässä eivät koske niinkään öljyä kuin vettä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Muslimit ovat saaneet 12 Nobelia. Siis ei prosenttia vaan lukumäärä. Ei ihme että Richard Dawkins totesikin että hänen laitoksensa yliopistolla on saanut enemmän Nobeleita kuin kaikki muslimit yhteensä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Juhani, tätä Nobel-palkintojen määrän vertailua korostaa vielä muslimien paljon suurempi määrä juutalaisten verrattuna. Toisaalta muslimit ovat paljolti alueilla, missä akateemista tutkimusta tehdään vähemmän. Vertailuna suomalaisille myönnetyt kolme Nobelin, joista yksi tieteellinen (A.I.Virtanen), yksi kirjallisuudesta (F.E.Sillanpää) ja yksi rauhanpalkinto (Ahtisaari).

      Ilmoita asiaton kommentti