Tämä tästä puuttui: Jumalanpilkkapäivä

Uskokaa pois, tänään 30. syyskuuta vietetään kansainvälistä jumalanpilkkapäivää. Päivä ei ole sattumalta tämä, vaan kyseessä on Muhammed-pilapiirrosten julkaisupäivä. Ne julkaistiin Tanskan suurimmassa päivälehdessä Jyllands-Postenissa vuonna 2005. Piirrokset suututtivat muslimeja ja johtivat väkivaltaisiin mielenosoituksiin eri puolilla maailmaa.

Jumalanpilkkapäivä-kampanjan perustajien mukaan päivän tarkoitus on muistuttaa maailmaa siitä, että uskonnosta täytyy voida puhua avoimesti, rehellisesti ja kriittisesti. Uskontoja ja niiden käytäntöjä on voitava vapaasti kyseenalaistaa. 

Jumalanpilkkapäivä on osa laajempaa kampanjaa ilmaisunvapauden puolesta. Sen  taustalla on järjestö nimeltä The Center for Inquiry,  jonka tavoitteena on humanistisiin arvoihin ja tieteelliseen maailmankuvaan perusrtuva yhteiskunta. Järjestö torjuu sokean uskon ja vaatii, että kaikkia elämän ilmiöitä arvioitaisiin tieteen valossa.

Jumalanpilkka-kampanja haastaa tänä vuonna ihmiset kilpailemaan Twitterissä. Parhaalle jumalanpilkan oikeutusta puolustavalle viestille on luvassa 280 dollarin palkinto. Halvalla menee.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Mikalle,
    Mika kirjoitti: ”Antero, ei tämä taas etene. Et lukenut huolella mitä kirjoitin. Palataan aiheeseen, kun siteeraat oikein. ”

    Tämä on yleinen ja toistuva ilmiö. Keskustelu ei etene, jos toinen kääntää toisen kommentin ylösalaisin ja kommentoi sitten sen oman käännöksensä pohjalta toisen ajatuksia.
    Ehkä niihin ei kannata reagoida, koska siten syntyy vain turhanpäiväistä jankutusta. Olen tullut siihen tulokseen.

  2. Salme, luitko Mikan kommenttia ollenkaan? Hän kirjoitti täysin päinvastaista mitä tarkoitti. Vai oletko sitä mieltä, että minä tulkitsin nämä väärin:

    Yritin kiinnittää huomion siihen, että sanottaessa maailmankuvan olevan tieteellisen samalla rajataan pois kaikki muu.

    Tarkoitan tällä lähinnä sitä, että esimerkiksi uskonnot tai taiteet eli intuitio jäävät sivuun.

    Ja lopuksi Mika sanoikin, että tarkoitti seuraavaa:

    Eivät tiede ja taide sulje pois toisiaan vaan ne täydentävät toisiaan maailmankuvaa rakennettaessa.

    Minäkö tässä käännän jotain ylösalaisin?

  3. Weckroth

    Noh, pointtina vain se, että jos pitää lähtökohtana että ihmisen, juuri ihmisen, maailmankuva on täydellinen ja ihminen pystyy ymmärtämään, hahmottamaan ja selittämään kaiken mitä todellisuuteen kuuluu, sekin on uskomus.

    Tässä on se ongelma, että humanistina en kaipaa mitään täydellistä kaiken selittävää maailmankuvaa. Ei minun tarvitse täysin ymmärtää taiteita, jotta voin nauttia siitä. Sari, olisi hienoa, jos et edelleenkään esitä väitteitä ateisteista koska niillä ei ole paljoakaan tekemistä ateistien mielen elämän kanssa.

    Jotkut pitävät lähtökohtana sitä että ymmärryksen (ja myös tieteen) ulkopuolella on jotain. Joku sitä, että lähtökohtaisesti kaikki kuuluu ihmisymmärryksen ja tieteellisen tutkimuksen piiriin. Mutta mielestäni tällöin ei voi esittää ihmistä pelkkänä ”eläimenä”.

    Taas esität väitteitä joilla ei ole mitään tekemistä tieteellisen maailmankuvan kanssa. Kukaan tiedemies missään ei taida väittää, etteikö ymmärryksen ulkopuolella olisi myös lähtökohtaisesti asioita. Sinä rakentelet taas olkinukkea tieteellisestä maailmankuvasta.

    Mitä yliluonnolliseen tulee, niin edelleen itse näen asian siten, että luonnollinen edellyttää yliluonnollista. Yliluonnollinen on se mitä tarvitaan jotta ns. luonnollinen voisi ylipäätään olla olemassa ja toimia.

    Tässä ei ole logiikkaa. Eihän luonnollinen maailma millään muotoa vaadi mitään yliluonnollista.

    Yliluonnollinen ei minusta tai minulle tarkoita ”ylimääräistä”, kuten esim. A. Kangasluomalle, ja ehkä useimmille ateisteille, vaan yliluonnollinen on luonnollisempaa kuin luonnollinen.
    Luonnollinen todellisuus on alisteinen yliluonnolliselle.

    Ja taas sinä esität näitä väitteitä. Olen aika usein sanonut, että älä esitä kun ne menevät aina pieleen. Yliluonnollinen on minulle sitä, mihin ihminen kokee saavansa yhteyden mutta sen sijaan, että hän hoksaisi kaiken tapahtuvan hänen mahtavan monimutkaisissa aivoissaan, hänen pitää jostain syystä ulkoistaa tämä voima itsessään johonkin yliluonnolliseen tahtoon.

    Miksi sitten yliluonnollinen ei voi olla yleismaailmallinen ilmiö. Kaikki ne ristiriitaisuudet ja kulttuurisidonnaisuudet yliluonnollisten tahtojen tulkinnoissa antaa aika selkeän kuvan ihmistä, jotka haluavat oman tahtonsa läpi vedoten yliluonnolliseen.

    Ateistit usein lukevat Raamattuakin niin kirjaimellisesti, että ohittavat kaikki metaforat, jotka kuvaavat suuria totuuksia käyttäen kuvakieltä. Täten uskonnosta keskusteltaessa tieteeseen tukeutuvan ateistin kanssa on ”kielimuuri”. Ateistin ajattelu liikkuu kertakaikkiaan vain yhdellä tasolla.

    Ja taas näitä Sarin kuuluisia ateistikuvauksia. Ateistit eivät lue Raamattua kirjaimellisesti vaan ihmettelevät, että miksi ihmiset, jotka sanovat, että sitä ei saa tulkita eivät lue sitä kirjaimellisesti. Eli, vedotaan ehdottomuuteen mutta vain niiltä osin kuin se sopii omaan maailmankuvaan.

    Sari, sinä tunnet tämän ateistin ajatusmaailmaa todella huonosti, voisitko siis lakata puhumasta ateistien puolesta, kun se menee jatkuavasti niin pahasti pieleen.

Kirjoittaja

toimitus Kotimaa
toimitus Kotimaa
Blogissa katsellaan ohitsekiitävää maailmaa yksityiskohtien ja yleistyksien kautta. Erityisesti kirkon ja uskontojen asiat ovat luupin alla. Yhteiskuntaa unohtamatta.