Karismaattisuuden valoisa ja pimeä puoli

Olen aika paljon viime aikoina pohtinut, kelannut omia kokemuksia ja Raamatun esimerkkejä karismaattisuudesta.

Tässä kohtaa on hyvä hieman tarkastella menneitä ilmiöitä.

Minun ensimmäiset kokemukset karismaattisuudesta ovat pääasiassa luterilaisen kirkon piiristä.

Nuoruusvuodet 

Koen saaneeni tasapainoisen ja terveen perustan, jossa karismaattisia ilmiöitä ei ole yli korostettu vaan Jeesuksen ristinkuolemaa on pidetty ensi sijassa olennaisimpana asiana. Armolahjaopetus opiskelijaseurakunnassa oli Kristuskeskeistä ja niiden painotettiin olevan seurakunnan rakentumista varten.  Taisin jo aikaisemmassa blogissa mainita ensi kosketukseni kielilläpuhumisen ja selittämisen suhteen. Se tapahtui solunvetäjien kotona Raamattu ja kasvuryhmässä. Kokemus oli turvallinen ja positiivinen.

Ylistyskulttuuri 2000 alkupuolella oli luterilaisella puolellakin osittain Petri Kososen ja Hillsongin laulujen värittämää. En itse edes silloin ymmärtänyt,e ttä kyse oli "helluntailaisten" tekemistä kappaleistä. Riemuvuosi ja Laulakaa Herralla menivät siinä samassa, kun Tahdon Elää(EXIT,Pekka Simojoki) ja Vuorilaulu(Jukka Leppilampi). Ylipäätään nuorempana ei miettinyt teologisesti ja kirkkokuntakohtaisesti, mistä mikin karismaattinen vaikute tulee.

Vuosi 2005 oli tietynlainen käännekohta karismaattisuuden ja yhteiskristillisyyden suhteen omassa elämässä. Sitä ennen oli toki vieraillut Vapaakirkossa. Silloin olin mukana neljän päivän rukouspäivissä, joista voisi kirjoittaa kokonaisen blogin. Teen silti vain muutamia nostoja. Rukoilimme Israelin puolesta, huusimme ringissä Isää, harrastimme Jumalan äänen kuulemista ryhmässä ja ylistimme pitkiä aikoja Jumalaa. Tämä oli kaikki uutta minulle siinä muodossa kuin sitä tehtiin ja se oli siis luterilaisen rukousporukan vetämää. Se oli kiehtovaa. Oliko se kaikin puolin tasapainoista? Ei varmasti. Oli se epätervettä? Jossain kohdissa kyllä.

Silloin olin myös vaihto-oppilaana Englannissa. Siellä näin ensimmäistä kertaa konkreettisesti yhteiskristillistä toimintaa, kun samassa asuntolassa oli ortodokseja, katolisia, helluntailaisia, anglikaaneja ja luterilaisia. Aloin ymmärtää selvemmin sen, miten Henki yhdistää ja toisaalta miten teologia voi erottaa. Kokonaisuutena Englannin aika oli antoisaa. Se myös rikkoi vääränlaisia ennakkoasenteita toisia tunnustuskuntia kohtaan. Se opetti myös luovuutta löytää yhteyttä eri tavalla ajattelevien uskovien kanssa. Jos ei voida rukoilla yhdessä ääneen, niin voidaan kuunnella yhdessä hengellinen kappale.

 

Kolikolla on kaksi puolta ja nyt tuon esille kaksi esimerkkiä, joissa olen itse ollut mukana. Näin saan niihin henkilökohtaisen näkökulman.

Esimerkit epäterveestä karismaattisuudesta(A) ja tasapainoisesta (B) karismaattisuudesta

A. Missiomaailman Nouse Suomi 2017 Espoossa

  • Olin itse täällä paikalla ja niin oli moni muukin. Hämmentävin ja ristiriitaisin henkilö oli äärikarismaattisen ”apostolin” Guillermo Maldonadon puheet ja toiminta. Ne olivat sitä klassista menestysteologiaa. Valitettavasti myös lapset saivat osansa tästä epäterveestä toiminnasta."Lauantaina tapahtuman viimeisessä osiossa lavalle johdatettiin lapsia ja nuoria vastaanottamaan ”erityistä voitelua”. TV7-kanavan taltioimassa lähetyksessä nuoret menivät tilanteessa täysin pois tolaltaan alkaen itkeä hysteerisesti, kaatuilla, täristä, sekä sätkiä pakonomaisesti.TV7-kanavan ohjelma-arkistosta pystyi päivien ajan lataamaan lähes neljän tunnin mittaisen taltioinnin, jossa näkyi myös tuo viimeinen osio. Melko pian sosiaaliseen mediaan ilmestyikin koosteita tapahtumasta. Niin myös ulkopuolinen yleisö sai siitä kattavan kuvan. Näin äärikarismaattisuus, menestysteologia ja vinoutuneet hengelliset ilmiöt saivat kertoheitolla rujot julkiset kasvot." (Radio Liekki  https://radioliekki.fi/aarirajoille/)
  • Tämä oli viimeinen niitti monelle, jotka ajettelivat, että Missiomaailma on irtaantunut Nokia Mission epäterveestä meiningistä ja on tuomassa Suomeen raikasta ja uutta meininkiä. Hävettää tunnustaa, että oli täällä kolehtia keräämässä ja se, että ihmiset antoivat todellla paljon. Remu Aaltonen(Hurriganes) kommentoi: "Te viette rahat köyhiltä". Hän oli oikeassa ja rahat vietiin hyväuskoisilta uskovilta.
  • Olen nähnyt kuinka äärikarismaattisuus valtaa myös evankeliointikentillä tilaa. Siitä tulee suoritus ja ihmisiä saatetaan uskovaan kristillisellä puhelinmyyntimarkkinointitekstillä, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen Jeesuksen seuraamisen kanssa. Tätä tapahtuu paljon ja eräs seurakunta Helsingissä on sen päämaja...

B. Rohkaisuseminaari Kiponniemessä 2020 (Hengen uudistus kirkossamme)

  • Sain olla mukana turvallisesssa, tasapainoisessa ja Kristuksen rakkauden täyteisessä viikonlopussa juuri Korona kauden alkuvaiheissa.
  • Teen muutemia nostoja opetuksista ja seminaarista.
  • Profetaalisuus seurakunnassa opetus:
  • Uuden liiton aikana uskova puhuu, mutta Jumala välittää sen. Näin ollen astian makua on mukana.
  • Kor.12:16; Ef.4:11; 1.Kor.12:11
  • Raamatusta tunnusmerkit: 1.Kor.14:3–4 ”Mutta se, joka profetoi, puhuu ihmisille: hän rakentaa, kehottaa ja lohduttaa”Juurru ja syvenny Jumalan Sanaan!!!”
  • Armolahjoja käytettiin opetussessioiden jälkeen ja aikana. Profetiat ja kielillä selittämiset arvioitiin Raamatun valossa.
  • Koko leirin ajan oli sellainen tunne, että olemme Jeesuksen Hyvän Paimenen lähellä turvassa. Mitään hengellisiä kokemuksia ei etsitty niiden itsensä vuoksi. Jumala toimi sielunhoidollisella tavalla ja rohkaisia ihmisiä eri elämäntilanteissa.
  • Puhuttiin ristin teologiasta eikä kunnian teologiasta
  • Autettiin ymmärtämään tämän ajan ilmiöitä Raamatun valossa, mutta ei ylihengellistämään niitä. Toiset ilmiöt ovat havaittavissa ihan terveen havaintokyvynkin avulla, kuten new age ideologian tuleminen myös kirkon piiriin ja maailmalla tapahtumat luonnonkatastrofit ja taudit(Korona).
  • Rohkaistiin erottamaan aikaan Jumalan kanssa viettämiseen rukouksen, Raamatun ja kristittyjen yhteyden kautta.
  • Jumalan äänen kuuleminen opetus:
  • Kuulla ja totella verbi tulee samasta juuresta
  • = Tärkeää kuuliaisuus Jumalan äänelle
  • Job.33:14
  • Ennen kaikkea Hän puhuu Sanansa kautta
  • Minä olen otettu Sinun nimiisi/Olet kutsunut minut omaksesi Jer. 15:16
  • Kuninkaan sydän on kuin vesioja Jumalan käsissä. Hän taivuttaa sen minne tahtoo
  • Seurakunta on harjoittelupaikka maailmaa varten
  • Miksi Jumala puhuu?
  • = opettaakseen
  • = ohjatakseen tahtonsa mukaisiin valintoihin
  • = pelastaakseen meidät
  • = käyttääkseen tahtonsa välikappaleina
  • Jumala puhuu erilaisten armolahjojen kautta
  • Bileamin aasi esimerkki (voi viedä tuhoon, jos ei kuuntele Herran tahtoa)
  • Eivät ihmeet ja merkit ratkaise onko Jumalasta. Jos on sopusoinnussa Raamatun ja Hengen kanssa. Jos ei ja menee sivuun, niin kannattaa olla tosivarovainen

Lopuksi:

Tasapainoinen karismaattisuus ei koske vain armolahjoja vaan ylipäätään sellaista toimintaa, jossa Pyhä Henki saa kirkasta Jeesusta Kristusta eikä siinä poiketa Raamatusta ja se perustuu totuudelliseen rakkauteen.

 

18 kommenttia

  • Jorma Hentilä sanoo:

    Katsoin videopätkät. Maldonadon toiminta näyttää minusta rikolliselta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Yli-Jaakkola sanoo:

      Sitä se oli kyllä paikan päällä olleena. “Apostolin” arvonimen ottajalta pitäisi kyllä odottaa erityistä vastuullisuutta, kun palvelee Jumalaa ja kristittyjä. Se on sitten toinen asia onko hän edes oikeasti apostoli…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kiitos monipuolisesta ja mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Karismaattisuus on väkevä ilmiö, joka parhaimmillaan on aivan mahtava juttu mutta vääristyessään jopa vaarallista. Ilman karismaattisuutta seurakuntaelämästä puuttuu jotain tosi oleellista.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Yli-Jaakkola sanoo:

      Ole hyvä:) Iloitsen siitä, miten olet Timo omalta osaltasi ollut laittamasi panoksesi tasapainoisen karismaattisuuden eteen Suomessa ja ennen kaikkea linkitettynä luterilaisen kirkon yhteyteen yhteisöjen kautta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Teologian tohtori Per Wallendorffilta opin muutamia tärkeitä seikkoja armolahjojen käyttämisestä. Ensinnäkin sen , että ne on Jumalan salaisuuksia. Eli niitä ei ole tarpeen mainostaa. Sairaiden puolesta rukoilemisessa Per toimi sanan mukaan ; jos joku sairastaa, hän pyytäköön… Joten Per rukoili sairaan puolesta, jos tämä itse sitä pyysi. Näin menetellen Per kertoi, että silloin hän tiesi, että Herra oli laittanut sairaan sydämelle rukouspyynnön ja Herra itse halusi tämän paranevan ja silloin aina myös jotain tapahtui. Armolahjoja voi siis käyttää sellaisella tavalla, ettei asia herätä suurta huomiota. Eikä niiden käyttäjistä tule jotain erityisiä Herran palvelijoita. Emme halua yleensä tulla joksikin erikoisiksi, vaan halutaan olla ihan tavallista porukkaa. Armolahjoja kun käyttää näin niin uskovien sydämet avautuu ottamaan lahjoja vastaan. Tasapainoinen karismaattisuus on mielestäni tämänkaltaista armolahjojen käyttöä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      On paljon tapauksia, missä teologinen titteli ei ole esteenä uskoontulolle eikä siinä ololle.

      Tarkoitan, että minä vailla teologista titteliä olen tuon ymmärtänyt. En ainoastaan minä, vaan yleensä Jeesuksen seuraajat. Arvosta tätä esille tuomaasi P.W:n opetusta.

      On esiintynyt aivan näinä päivinä armolahjojen esilletuomista ja esilläpitoa, jota jotkut yrittävät saada helluntalaiseksikin vetonaulaksi. Järjestetään armolahja-kouluja.

      Nimenomaan, jumalan puhe ja toiminta on aina ilmeistä ja vaikuttavaa, eikä se TARVI mainostamista, että “tämä on Herran sana”. Etenkin kielillä puhuminen armolahjana, ei ole mikään näytös, vaan asiaomaisille rakennukseksi. Poikkeuksiakin on ja yksi niistä on kirjattu Apt. 2:4-11, koska tuolloin puhuttiin kuulijoiden omilla kielillä Jumalan suurista teoista, eikä mitään siansaksaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Yli-Jaakkola sanoo:

      Tarvitsee tutustua paremmin Per Wallendorfin opetukseen. Mistä on hyvä aloittaa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Pesonen sanoo:

      P. W:n luentoja löytyy vuosilta 1975-91 rovasti Olavi Peltolan kotisivuilta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Per Wallendorf onottanut kanta mm. essealaiskyusymykseen, Minä taas puolestani asiassa Wallendorfiin: “Sekä Per Wallendorfin väitöskirjassa että Raija Sollamon toimittamassa sinänsä varmaankin ansiokkaassa Qumran- tekstien käännöksessä nähdään suuri vaiva sen todistamiseksi, että teksteissä usein toistuva käsite bhr (valita) muodossa bhrv ei tarkoittaisi yksikköä ‘valittu’ vaan monikkoa ‘valitut.’ Sollamo antaa kuitenkin todeta huomautuksessa, että yksiköllinen käännöskin on mahdollinen. Kirjaimellisesti bhrv on kuitenkin kieliopillinen yksikkö, sillä suffiksia vav eli hänen, ei edellä verbin monikkotunnus jod. Miksi siis ei yksikkö? Tämä johtunee siitä teologisesta tuskasta, etta kasite bhr esiintyy san gen usein yhteydessä, missä puhutaan Vanhurskauden Opettajasta. Jos bhrv käännettaisiin hänen valittunsa ja tarkoitettaisiin Vahurskauden Opettajaa, tulisi tästä aivan ilmiselvä Messias-hahmo, sama josta Luukas kirjoittaa puhuessaan Kristuksesta: “Tämä on minun poikani, se valittu” (Lk 9:35.) Valittu oli siis juutalaisen kuninkaan ja Messiaan epiteetti ja termi bhr omistetaan vielä käsitteen ainoa (ahd) yhteydessä kuninkaista Salomolle, joka merkittavästi oli kuninkaista suurimman ja tärkeimmän, Daavidin poika. Daavidin pojaksi sanottiin myos Jeesusta ja edelleen ainoaksi pojaksi ja juurikin valituksi. En oikein voi ymmärtää, että Per Wallendorf ohittaa termia BHR käsitellessään viittauksen Ut:n ja Vt.n kohtaan, missa BHR nimenomaan omistetaan Jumalan valitulle, juutalaiselle Daavidin jälkeläiselle, Messiaalle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Totta kai karismaattisuutta on montaa erilaista sorttia. Ongelma on ihan lähtökohtaisesti siinä, kuinka Pyhän Hengen ja sanan välinen suhde ymmärretään. Henki ei meidän ymmärryksemme mukaan toimi vain sanan mukaisesti ja rinnalla vaan nimenomaan sanan KAUTTA ja sanaSSA. Ainakin minä olen ymmärtänyt niin, että tuollainen pyrkimys olla hiljaa ja yrittää erottaa Jumalan puhe omista ajatuksista on lähtökohtaisesti ongelmallinen. Tässä kohden karismaattisuus on – ikävä kyllä – ristiriidassa kirkkomme käsityksen kanssa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Minusta Luther oli tässä asiassa väärässä. Totta kai Jumala puhuu muutenkin kuin raamatun sanan kautta. Siitä varmasti jokaisella kristityllä on kokemusta. Ei tosin uutta ilmoitusta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Marko. ” Ongelma on ihan lähtökohtaisesti siinä, kuinka Pyhän Hengen ja sanan välinen suhde ymmärretään. Henki ei meidän ymmärryksemme mukaan toimi vain sanan mukaisesti ja rinnalla vaan nimenomaan sanan KAUTTA ja sanaSSA. Ainakin minä olen ymmärtänyt niin, että tuollainen pyrkimys olla hiljaa ja yrittää erottaa Jumalan puhe omista ajatuksista on lähtökohtaisesti ongelmallinen.” Jos luet Psalmeja, löydät vaikka kuinka monta jaetta, joissa kehoitetaan hiljentymään Herran edessä ja odottamaan häntä, vrt Psalmi 37:7a. Kyllähän tällainen ensin rentoutuminen ja sitten myös hiljentyminen ovat stressaantuneille nykyihmisille oikein suositeltavia asioita. Jumalan puhe meille on parhaimmillaan jaa ymmärrettävintä silloin, kun olemme täydessä fyysisessä ja psyykisessä levossa.

      Nyt tietysti tulee ongelmia, jos jotenkin yrittää erottaa Jumalan ajatuksia meidän omista ajatuksita ikäänkuin meillä mielessämme olisi monentasoisia ajatuksia tms. ja niitä Jumalan hengellisiä ajatuksia sitten eroteltaisiin kuin jyviä akanoista jotka ovat vain tavallisia ajatuksia.Nythän tällainen ei varmasti ole tarkoitus.

      Kun Jumala puhuu meille, Hän tekee sen mielemme luontaista kykyä käyttäen niin että Hän puhuu meille täysin luontevasti. Kun vaikkapa profeetta Jeremialle “tuli Herran sana” tämä tarkoittaa hebrealaisen ajattelun mukaan että hänessä luotiin tämä sana.Siis Jumalan sana luotiin Jeremian sisällä siten, että hän työsti sitä sisällään aivan normaalin mielen prosessin kautta jolloin Jumalan ajatyukset saivat ilmauksensa hänen ajatusmaailmassaan ja hän saattoi imaista ne sanoinaa. Siis elävän Jumalan sana annettiin hänen tietoiseen mieleensä jossa hän prosessoi sen mielen luontaisen meksnismin mukaisesti. Näin Jumalan ajatukset ikäänkuin sekoiituivat hänen omiin ajatuksiinsa. Tämä on siis aivan eri asia kuin että hän olisi jotenkin hermostuneena koettanut setvoa omia ajatuksiaan, jospa niiden joukossa olisi yksi jumalallinen hippunenkin. Profeetta Hesekiel näki näkyjä. Kaikki tällaiset näyt työstetään ymmärryksellä kunnes näyn sanoma on osa ymmärrykseen perustuvaa ajatteluamme. Kun näin on tapahtunut, olemme vastaanottaneet näyn sanoman.Alitajuntamme voi tuottaa loputtoman määrän sekavia näkyjä tai unia joilla ei ole mitään tekemistä profetismin kanssa. Oikea profetia aina kirkastaa ajattelumme ja sen jäljiltä mielemme on tyyni. Kaikki sellainen äänten kuuleminen tai näkyjen näkeminen joka ei kirkasta mieltämme ei ole kristillistä profetismia. Koko profetian idea on, että Jumala tahtoo että ymmärrämme jotain. Uuden liiton profetismin kautta pääasiassa saamme inspiraatiota ja ymmärrystä Raamatun sanasta, jota profeetallisessa hengessä, so. Pyhässä Hengessä selitetään. Mitään uutta ilmoitustahan ei enää tarvita eikä myöskään onneksi saada.

      Sitten kun palvelemme Herraa, Hän tietysti ohjaa meitä Henkensä puheeen kautta. Näinhän aikoinaan Euroopan evaankelioimenkin alkoi, vrt Apt. 16:9-10.Tällainen Jumalan puhe on meidän ohjaamiseksi kutsumuksessamme.

      Jos Jumalan “kuuntelemisesta” jonkunlainen karismaattinen huvittelumuoto lopputulos on varma sakasotku. Toisaalta kutsumuksemme toteutuu vain sitä mukaa kun Jumala pääsee meitä ohjaamaan ja siunaamaan. Ja tätä ei tapahdu ellemme kuulemaan Häntä. Kreikan sana kuunnella tarkoittaa “kuunnelle kuuliaisuudessa”. Siis kun Jumala näkee että tahdomme totella Häntä, voi Hän puhua meille.

      Jos taas tahdomme yhdessä muiden kanssa viihteellisesti kokeilla sanoisiko Hän jotain jännää, on yhtä hyvä, ettei Hän sano meille mitään. Silloin siis on parempi vain rauhassa keittää lisää kahvia ja viihtyä kahvikupposen äärellä sekä unohtaa “Herran puheet”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Pesonen sanoo:

      Jumala puhuu tavalla ja toisella, on totta tietenkin. Sen jokaisen uskovan oma elämä todistaa. Omalla kohdallani voin rehellisesti kertoa, että tänään tunsin sisimmässäni voimakasta haluttomuutta rukoukseen ja sanan tutkimiseen. Oma sisin tuntui aivan kovalta ja haluttomalta mihinkään yhteyteen Herran kanssa. Sitten luin Roseniuksen Elämän leipää kirjasta tämän päivän tekstin: “Tulkaa takaisin varustukseen, te vangit joilla on toivo”.

      Opetusta lukiessani selvisi taas kerran että olin alkanut etsiä omasta sydämestä sellaista mitä siellä ei ole , eikä voikaan olla. olin aloittanut taas kerran rakentamaan omaa varustustani ja ryhtynyt etsimään omasta uskostani apua tilanteeseen. Tätä erhettä Lutherkin varmaankin on tarkoittanut sillä, että vain sanasta tulee meidän etsiä Jumalan puhetta. Jos haemme sitä omista tunteistamme ja kokemuksista, niin ennen pitkää käy juuri näin, kuin minulle kävi. Ettei sitä Jumalan puhetta enää kuule ja alkaa etsiä asiaan korjausta omista tunteista ja kokemuksista. Jolloin joutuu yhä kauemmas Jumalasta ja lopulta saattaa joutua kokonaan harhaan. Ainakin uskonelämästä tulee pelkkää suorittamista ja ilo sekä voima siitä katoaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Katsoin videot. Pojat keksineet tavan tehdä rahaa. Hulabaloo kuin piribileissä. Olkoonkin, että karismaattisuus kasvava osa kristillisyyttä ja sitä joiltain osin voidaan perustella erityisesti joidenkin Uudesta Testamentista poimittujen kohtien perusteella, on se minulle hengellisenä mielenmaisemassa syvästi vastenmielistä. Mieluummin Luther ja Ruotsalainen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Marko Sjöblom sanoo:

      Timo Pöyhönen ja Antti Hämäläinen. Tässä kohden ymmärämme hyvin keskeisen opilllisen kysymyksen – sanan ja Hengen suhteen – ratkaisevasti eri tavoin. Tästä seuraa sitten se, että ymmärrämme eri tavoin myös sen, miten tulkitsemme psalmien kuvakieltä ja arvioimme erilaisia maailmassamme esiintyviä hengellisiä ilmiöitä sekä omiakin uskonnollisia kokemuksiamme. Selvyyden vuoksi totean, että on tietenkin tehtävä ero sen välillä, poikkeaako Jumala itse kaikkivaltiudessaan sanan ilmoittamasta järjestyksestä (Henki toimii sanassa, sen kautta ja välityksellä) vai alammeko me ihmiset rakentaa omia oppirakennelmiamme kokemustemme varaan ja nostaa niitä sanan rinnalle (selittäen vaikkapa Markuksen evankeliumin loppujakeet tästä näkökulmasta).

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Leipää ja sirkushuveja! Nyt pitäisi tehdä tutkimus mitä mainoksissa luvataan? Luvataanko pelastusta? Usein ei edes mainita. Paranemista luvataan ja hyvää elämää tässä ajassa. Voisiko kuluttajansuoja löytää karismaattisuuden huipentumasta jotain petosta? Tuskin, koska on mentykin näkemään ja kokemaan illuusiota. Samaa saadaan sirkuksessa, jääkiekko-ottelussa, ilmeisesti oopperassa ja baletissa. Nähdään ja kuullaan ja joskus koetaan erityisiä kokemuksia. Älköön kukaan valittako, jos ei saa sitä mitä ei ole edes luvattu. Ainoa huono asia ja joka tulee tuomioksi on se, että hyödynnetään Jeesus Krist Superstar ilmiötä. Hän ei tullut tekemään sirkusta eikä ristiinnaulitseminen ollut viihdyttävä tapahtuma. Synnintunto, katumus , parannuksen teko ja pelastuksen lahja ei johda hyödyntämään Jeesusta omaksi shyvinvoinniksi ja kuitenkin sairas saattaa parantua, kun rukoillaan. Ihminen voi täyttyä Pyhällä Hengellä kun rukoillaan. Aidon kokemuksen tuntomerkkeihin ei kuulu sirkus!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Yli-Jaakkola sanoo:

    Henkilökohtaisesti merkittävimpiä Jumalan kohtaamisen paikkoja on ollut silloin, kun olen varannut päivän tai pari ja vetäytynyt hiljaiseen paikkaan mukanani vain Raamattu, muistiinpanovälineet ja hieman ruokaa ja juomaa(välillä vain toista niistä). Sitten olen jättänyt kotiin vielä kellon ja puhelimen(tai laittanut sen kiinni). Tällöin tuntuu, että on helpompi kuulla hiljaisuudessa Herraa. Monia tärkeitä elämän päätöksiä olen saanut tehdä tällä tavalla. Tälläinen on karismaattisuus voi olla monin verroin vahvempaa ja syväluotaavampaa kuin areenoilla tapahtuma pauhu…

    Hän sanoi: ´Mene ulos ja asetu vuorelle Herran eteen.´ Ja katso, Herra kulki ohitse, ja suuri ja raju myrsky, joka halkoi vuoret ja särki kalliot, kävi Herran edellä; mutta ei Herra ollut myrskyssä. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys; mutta ei Herra ollut maanjäristyksessä. Maanjäristyksen jälkeen tuli tulta; mutta ei Herra ollut tulessa. Tulen jälkeen tuli hiljainen tuulen hyminä.” (1. Kun. 19:11–12.)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Yli-Jaakkola

    Maaseudulla kasvanut ja urbaaneissa ympyröissä asunut mies. Valmistuin keväällä 2020 teologian maisteriksi. Ensimmäinen ammattini on lastentarhanopettaja. Pidän luovasta kirjoittamisesta, luonnossa liikkumisesta ja musiikin kuuntelemisesta. Vakaumukseltani olen maltillinen luterilainen karismaatikko, joka haluaa rakentaa siltoja eri tavalla ajattelevin ihmisten kesken.