Tavis ihmettelee teologista viisastelua

Luettuani blogikeskustelua kasteen armosta, kristitty maallikko minussa alkoi kakistella teologien tulkintojen ristivedossa. Miten koskaan meille valkenevat uskomme perusteet oppien kautta?

Olen kasvanut kristinuskoon kahden teologin lapsena. Onneksi he eivät uskonasioissa alkaneet saivarrella eri teologisten päätelmien ja säädösten kanssa. En kuullut mitään Augsburgin tunnustuksista ja muista opillisista päätöksistä. Opin rakastamaan Jumalaa ja Jeesusta sellaisinaan rakkauden, armon, hyvyyden, kauneuden lähteenä. Myös uskon ja toivon. Ei teorioita.

Elävä esimerkki oli paras.

34 kommenttia

  • Olisiko niin, että “systeemi” ei kestä kriittisiä kysymyksiä. Tässä kohdassa pitäisi tehdä yksi sellainen: Onko uudestisyntyminen ja Pyhällä Hengellä täyttyminen sama asia?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Jeesus opetti Nikodemukselle ja meille kaikille: Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: “Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa”.(Joh. 3:3)

      Seuraavissa jakeissa hän selvitti asiaa lisää. Ylhäältä on yhtä kuin syntyä Pyhästä Hengestä.

      Lisäksi Jeesus kertoo, että on kaksi syntymää, lihallinen ja hengellinen: “Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.”

      “Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: “Ottakaa Pyhä Henki.” ( Joh. 20:22) Jeesus tässä “puhalsi” uudestisynnyttävän Pyhän Hengen niihin, jotka olivat ottaneet hänet vastaan. Se ei ollut vain tuossa huoneessa oleville, vaan alku tuon Joh. 3:3 täyttymykselle, koskien jokaista, joka Jeesuksen tykö tulee.

      “.. vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin (pitää olla teidän päällenne, epi, kr.), niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka”. (Apt. 1:8)

      Apostolien teoissa on useita kohtia, koskien Voimaa, joka vuodatetaan uskovalle olla todistuksena. – Niin Pietari sanoi heille: “Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. (Apt. 2:38) Tässä pn todellisessa pähkinänkuoressa koko alku. Jos ihminen ylenkatsoo tämän järjestyksen, matkanteko on ontumista.

      Tästä eteenpäin Uudessa Testamentissa tätä Jumalan hyväksi näkemää “marssijärjestystä” noudatetaan ja siitä mainitaan niin selkeästi, ettei lapsikaste, eli uskovaksi kastaminen pitäisi saada sijaa. Ei varsinkaan Pyhän Hengen kasteena, niin luterilaisuuskin osittain opettaa ja Rooman kirkko opettaa vain sitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Miksi sitten PH kaste annetaan myös meille?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Kauppinen sanoo:

      Kun luterilainen uskoo Jeesukseen ja tunnustaa hänet, niin Pyhä Henki annetaan hänelle. Alkuperäisessä kasteessa oli oleellista juuri se tunnustus- tai todistuselementti, eikä pelkkä veden käyttö. Vesiriitin puute ei estä Henkikastetta. Eikä pelkkä vesiriitti itsessään Pyhää Henkeä välitä esim. vauvalle. Mutta sellaista ei löydy Raamatusta, että Jeesuksen kieltäjällä voisi olla Pyhä Henki.

      Pyhä Henki korottaa Jeesusta ja on annettu ennen kaikkea voimaksi todistaa Hänestä: ei “kukaan voi sanoa: “Jeesus olkoon Herra”, paitsi Pyhässä Hengessä”.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Ihmisen pitää syntyä Pyhästä Hengestä eli Ylhäältä. Tässä uskoontullut saa sisimpäänsä Pyhän Hengen sinetin. Vain ne, joilla on tämä sinetti voivat vastaanottaa Pyhän Hengen kasteen, eli tulla puetuksi Voimalla korkeudesta. Pyhän Hengen kasteen ensisijainen tehtävä on voima toistaa ja se ilmenee myös kielillä puhumisena, joka ei ole tarkoitettu julkiseksi “näytökseksi” kuin kerran. Muuten se on Hengen ja Hengessä rukousta.

    Kun Pietari kysyi ” “Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?” Niin he sanoivat hänelle: “Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan”.

    “Silloin kun tulitte uskoon ..” Kun helluntaipäivänä 3000 tuli uskoon, he menivät kasteelle ja tulivat puetuksi Voimalla korkeudesta. Tämä Voima vaikuttaa todistuksen, kielet, profetoimisen, tiedon ja viisauden sanat jne.

    Helluntaiherätys syntyi näissä voimavaikutuksissa. Kirkkojen perustamiseen ei tarvita Voimaa korkeudesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Ajattelin, että kastekeskustelusta puuttuu enää helluntailainen oppi. Ei puutu enää.

      Mäntäri: “Helluntaiherätys syntyi näissä voimavaikutuksissa.”

      Tässä esimerkki Bennyltä, joka on käynyt Suomessakin esittelemässä taitojaan:

      https://www.youtube.com/watch?v=UDagfFZT-sY

      Kaatamiskristillisyyttä edusti myös Markku Koiviston Nokia Missio. Pirkko Jalovaara sai rauhassa kiertää luterilaisia seurakuntia pummaamassa rahaa sairailta. Kaikki he väittävät toimivansa Pyhässä Hengessä.

      Uskonnollinen humpuuki on voimissaan ja ehkä vain siksi, että oppi on kadoksissa. Terveen opin avulla tunnistaa uskonnolliset huijarit.

      On ollut kiinnostavaa huomata, että samankaltaisia kokemuksia kuin helluntailaisessa henkikasteessa, saa äiti Amman sylistä. Kyse on siellullisuudesta, vaikka se koetetaan väkisin vääntää näyttämään hengelliseltä.

      Helluntailaisuus on oikeastaan kopio esikoislestadiolaisuudesta. Vain meidän oppien mukaisesti mennen voi pelastua. Kumpikin liike perustuu kuitenkin katolisen kirkon oppiin pelastuksesta. Ne ovat varastaneet katoliselle kirkolle kuuluvan pelastuksen. Joka ensin keksi nykyisen pelastusopin, on ainoa oikea.

      Helluntailainen oppi on äärettömän julma ja tekee Jumalasta epävanhurskaan eli epäoikeudenmukaisen paljon suuremmassa määrin kuin katolisuus, jolla on kuitenkin perinteensä pohjalta ollut paremmat eväät tulkita kirjoituksia kuin helluntailaisuudella.

      Näin funtsin entisenä helluntailaisena, nykyisenä luterilaisena, joka on tavisluterilaisten puolella. Niiden, jotka eivät halua tietää lahkojen kasteopeista ym., vaan elävät kristillisyyttä todeksi sydämen yksinkertaisuudella.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Tapio Tuomaala,

      Lopetetaan ennenkuin alotetaan. Mielestäni olet pääasiassa asiaton.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Helluntailaiset lopettavat aina, kun mennään asiaan. Se johtuu siitä, että he tuntevat kirjoituksia pintapuolisesti ja koko oppi perustuu muutamaan kontekstista irrotettuun irtojakeeseen, joita Mänttäri oitis kiirehti esittelemään.

      Helluntailaisuus, kuten muutkin vapaat suunnat, näyttää pintapuolisesti pikalukien hyvältä ja raamatulliselta. Mikä henkikasteissa menee ihmiseen, on pidempi juttu eikä kuulu blogin aiheeseen.

      Toivotan blogistille hyvää jatkoa. Kiitos keskustelusta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Pekka kyselet miksi Pyhän Hengen kaste annetaan myös teille?

    Annetaanko ja jos niin milloin?

    PyhäHenki näyttää ensinnäkin ihmisen oman syntisyyden, eihän muuten ymmärrä tehdä parannusta ja toiseksi näyttää maailman synnit. Siis luonnostaan ihminen ei erota hyvää pahasta vaan oman langenneen ymmärryksen avulla yrittää sitä tehdä, ei kuule Jumalaa.

    Selkeä esimerkki on vainoojien pitämistä oppi-isinä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Pyhä Henki näyttää ensinnäkin ihmisen oman syntisyyden, eihän muuten ymmärrä tehdä parannusta.” Oletko ajatellut sitä, että näin kävi sinullekin juuri lapsena saamasi kasteen ja myöhemmin saamasi kristillisen opetuksen ansiosta?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Jumalan Valtakunta on vanhurskautta, iloa ja rauhaa Pyhässsä Hengessä, se on rakentumista siinä mikä edistää rauhaa ja saa täyteytensä Rakkaudessa, joka on täydellisyyden side. Olen itse kokenut monesti sanoin kokematonta iloa, niin, etteivät jalat enää kosketa maata, mutta tuon ilon on aiheuttanut aina Raamatun Sana ja sieltä nouseva Totuuden Henki. Jos juovunkin Pyhästä Hengestä, niin se ei koskaan ole ollut hurmoksellista tai epätervettä ohi Sanan. Sen uhrina nousee kiitollisuus Jumalan puoleen ja sanomaton ilo.

    Pyhä Henki on puolustaja, joka varjelee ja suojelee ihmistä vääryydeltä ja harhaopeilta, mutta ei koskaan ilman Sanasta nousevaa ilmoitusta ja kuitenkin alkaa ihminen itse helposti puolustelemaan omia käsityksiään tuntematta Sanaa ja juuri sen kautta ajautuu sivupolulle. Jeesus sanoi: “Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.” (Matt.22:29) Jos ei tunne kirjoituksia, niin ei voi tuntea myöskään Jumalan voimaa. Sanoohan Paavali: ”Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.” Kol.3:16

    Jumalan Voima on juuri se, joka tulee Kristuksen (Sanan) kautta ihmiseen ja pitää heikon ihmisen kiinni Pelastuksessa, se vahvistuu Sanasta ja taistelee syyttäjää vastaan, joka on aina Jumalan lasten kimpussa. Pyhä Henki avaa ihmisen ymmärryksen ja silloin ihminen käsittää Jumalan viisauden. Kaikki epäpyhä spiritualiteetti, sielullinen ja henkinen voima ei ole Jumalasta vaan ihmisestä. Sitä tulee varoa, sillä maailma on tuon voiman vallassa ja puhuu sen puolesta Jumalaa vastaan.

    ”Sillä kirjoitettu on: “Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minun edessäni pitää jokaisen polven notkistuman ja jokaisen kielen ylistämän Jumalaa”. Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme. Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta. Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää. Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka edestä Kristus on kuollut. Älkää siis antako sen hyvän, mikä teillä on, joutua herjattavaksi; sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Joka tässä kohden palvelee Kristusta, se on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen. Niin tavoitelkaamme siis sitä, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumistamme. Älä ruuan tähden turmele Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta sille ihmiselle, joka syö tuntoansa loukaten, se on pahaa. Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee. Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee; mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä.” Room.14: 11-23

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Eija Honkala sanoo:

    Tämän Blogin kirjoittaja Päivi Huuhtanen-Somero aloitti bloginsa kertoen alkaneensa “kakistella teologisten tulkintojen ristivedossa”. Hän tuntui kaipaavan mahdollisuutta rakastaa Jumalaa sellaisenaan: hyvyyden, rakkauden ja armon lähteenä. Luulisin tätä samaa kaipaavan monen muunkin “taviksen”, itseni mukaan lukien. Bloginsa loppuun Päivi kirjoitti pyynnön “Ei teorioita!” Ja kuinkas sitten kävikään? Alkoi hurja kiistely opillisista tulkinnoista, joissa puhuttiin jostakin aivan muusta kuin blogistin aloittamasta teemasta. Pitäisiköhän meille kristinuskoon sitoutuneille taviksille olla jossakin oma keskustelukerho, jossa pohtisimme ja kyselisimme toisiltamme uskon salaisuuksia lähtien Raamatun tekstien sisällöistä ja niiden herättämistä ajatuksista? Varmaankin nykyisen kaltainen sivusto on hyvinkin tärkeä ja inspiroiva “asiantuntijoille” ja kaikille niille, joille opillisten kysymysten käsittely tärkeää. Todellista vuoropuhelua suuren enemmistön kanssa ei kuitenkaan synny, koska yhteinen kieli puuttuu.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Päivi Huuhtanen-Somero
    Päivi Huuhtanen-Somero

    Eläköitynyt estetiikan, kirjallisuustieteen ja taidekasvatuksen dosentti. Retriitinohjaaja. Hengellinen ohjaaja. Useita rukoukseen ja hengelliseen harjoitukseen liittyviä kirjoja ja kirjoituksia 1985-. Esseitä kristillisestä taiteesta ja kulttuurista. Runoja, aforismeja.