Teesi n:o 37 - Omaisuus kuuluu kaikille

Kapitalistinen tapa katsoa maailmaa korostaa omaisuutta. Mikä on minun, ei ole sinun. Yksilön pyhä oikeus kasvattaa maallista mammonaansa on syrjäyttänyt ihmiskunnan oikeuden Jumalan luomaan hyvään. Luomistyön hyvyydet on tarkoitettu koko ihmissuvulle, sanotaan katolisen kirkon Katekismuksessa, joka sivumennen sanoen on aika mainio tiiliskivi – niin hyvässä kuin pahassa.

Onko kristityn ylipäätään sopivaa omistaa mitään tavaraa? Kysymykseen on vain yksi oikea vastaus: On. Tietysti. Totta kai. Mutta vastauksesta seuraa kriittisiä lisäkysymyksiä. Kuten: kuinka paljon saa tai on hyvä omistaa? Tavaraan takertuminen ja hysteerinen omaisuuden kartuttaminen lienee kaikkien mielestä surullista, joskaan ei laitonta.

Kristillisenä ihanteena omaisuus on yhteistä, arkisen tarpeiston ylittävää, luomakunnan hyvää, kuten vesi, ilma tai kaunis maisema. Ne ovat eri asioita kuin oma henkilöauto, sijoitussalkku tai ruohonleikkuri. Omistaminen on hyvä asia, koska silloin tavara pysyy kunnossa. Liian yhteinen tavara kun tuppaa olemaan arvotonta.

*

Kotimaa julkaisee viikoittain yhden teesin reformaation merkkivuoden innostamana (5.11.2017 saakka). - Teesien kirjoittaja/kokoaja on Olli Seppälä. – Keskustelu sallittua, jopa toivottavaa.

Täältä löytyvät kaikki teesit

8 kommenttia

  • Tuula Hölttä sanoo:

    Ehkä kannattaisi ottaa oppia “muinaisista kreikkalaisista”:

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001698472.html

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Vanha sanonta sanoo: Oikein, väärin kokoon käärin. Alkuseurakunnasta on kahdenlaista tietoa. Myivät kaikki ja toivat apostolien haltuun. Toinen sana sanoo: Eivät pitäneet mitään omanaan. Tämä jälkimmäinen tuntuu kristillisemmältä, koska apostolien tehtävä oli seurakunnan hengellisestä tilasta huolehtiminen, ei sijoitus-salkkujen hoito. Ihmisellä voi siis olla omaisuutta, jota ei pidä sillä lailla omanaan, ettei raskisi auttaa hädänalaista.

    Meidän tulisi tunnustaa, että olemme kaikki Luojan maailmassa, joten oikeasti kukaan ei omista mitään. Olen joskus miettinyt mistä ne miljardiomaisuudet tulevat? Ne tulevat ilmeisesti luonnonvarojen tuhlaamisesta. Materia on jalostettu kaatopaikoille ja hiilet ja öljyt savutettu taivaalle, joiden piti tulla lastenlastenlastenlasten hyväksi. Siis vanahan aatamin luonto tulee esille ahneutena ja siinä, että omantunnon rauhoittamiseksi on tehty väärämielisiä lakeja, joiden varjolla voidaan yhteistä kakkua riistää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Onpa tuosta työnjaostakin tieto: “Silloin apostolit, ne kaksitoista, kutsuivat koolle koko opetuslasten joukon ja sanoivat: ‘Ei ole oikein, että me ruoan jakamisen tähden lyömme laimin Jumalan sanan. Valitkaa siis, veljet, keskuudestanne seitsemän hyvämaineista miestä, jotka ovat Hengen ja viisauden täyttämiä, niin me asetamme heidät tähän tehtävään. Silloin me voimme omistautua rukoukseen ja Jumalan sanan jakamiseen.'” Alkuseurakunnalla ei Jerusalemissa tainnut juurikaan olla ‘sijoitus-salkkuja’. Myöhemmin heidän avustamiseensa kerättiin kolehti. Paavali kirjoitti roomalaisille: “Nyt olen kuitenkin lähdössä Jerusalemiin viemään avustusta pyhille. Makedonian ja Akhaian seurakunnat ovat näet päättäneet antaa yhteisen lahjan Jerusalemin seurakunnan köyhille.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Martti Pentti :” Paavali kirjoitti roomalaisille: “Nyt olen kuitenkin lähdössä Jerusalemiin viemään avustusta pyhille. Makedonian ja Akhaian seurakunnat ovat näet päättäneet antaa yhteisen lahjan Jerusalemin seurakunnan köyhille.”

      Niin kirjoitti, mutta sen jälkeen ihmiskunta on saanut aikaan mm. YK:n ja yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen, johon perustuu nylyinen kansainvälinen oikeus, jota on sitouduttu noudattamaan.

      Kuinka hyvin sitä noudattaa Suomi, joka on Pohjoismaista eniten saanut langettavia päätöksiä kansainvälistä oikeutta edustavalta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ja kuinka hyvin sitä noudattaa Venäjän federaatio, jonka EIT:hen aiheuttaman valitusruuhkan vuoksi myös meidän (=Suomen Karjalan pakolaiset ry.) rajan taakse jääneen suomalaisten omaisuuden omistusoikeuden selvittämistä tavoitellut valitus jätettiin käsittelemättä ja palautettiin ruuhkan purkamiseen tarkoitettujen artiklojen nojalla “toisarvoisena”. Jo sitä ennen valtio oli evännyt meiltä omatoimisen varojenkeruun tämän v altioita velvoittavan kysymyksen kulujen kattamiseen, jolloin päätimme olla ottamatta uusia jäseniä ja maksoimme mm. Tarton yliopistolla teetetyn selvityksen ja EIT-valituksen kulut itse muutaman vapaaehtoisen avustajan tukemina.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    “Niin kirjoitti, mutta sen jälkeen ihmiskunta on saanut aikaan mm. YK:n ja yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen, johon perustuu nykyinen kansainvälinen oikeus, jota on sitouduttu noudattamaan.”

    UN:n ihmisoikeusjulistukssen laati toimikunta jonka puheenjohtajana toimi Eleanor Roosevelt,joka oli myös teosofisesti orientoinut ja otti vaikutteita intilaiselta teosofeilta:

    1: Teosofisen seuran ohjemajulistus (1800-luvun lopulta) kohta I:

    ”Muodostaa ihmiskunnan veljeyden ydin huolimatta rodun, uskontunnustuksen, sukupuolen, yhteiskuntaluokan taikka ihonvärin eroavaisuudesta.”

    ” TS:n ensimmäinen(ja ainoa velvoittava) ohjelmakohta on yleisen veljeyden tunnustaminen. YK:n piiristä on yleiseen tietoisuuteen tullut Ihmisoikeuksien universaali julistus ,jota laatimassa oli presidentin rva Eleanor Rooseveltin johtama komitea, jonka sihteerinä oli ranskalainen ikiradikaali Stéphane Hessel –ja sen ylevä teosofinen sisältö oli väkivaltaisen ihmiskunnan historiassa veljeyden suursaavutus.”

    faktaa III Ihmisoikeusjulistuksen artikla II kuuluu:

    “Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Seppo Heinola :”UN:n ihmisoikeusjulistukssen laati toimikunta jonka puheenjohtajana toimi Eleanor Roosevelt,joka oli myös teosofisesti orientoinut ja otti vaikutteita intilaiselta teosofeilta.”

      Niin toimi, ja että julistus kattaisi kaikkien ihmisten oikeudet, siihen vaikuttivat myös sekä konfutselaiset periaatteet että Tuomas Akvinolaisen filosofiset näkemykset. Konfutselainen näkemys on, että on olemassa enemmän kuin yksi perimmäinen totuus ja Akvinolaisenkin mukaan ”on viisi tapaa tiedostaa Jumalan olemassaolo”.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Utopistisosialisti Proudhon muotoili 1800-luvubn alkupuolella: “Omaisuus on varkautta”. Tällä kärjistyksellä hän lienee viitannut siihen, että nousevan teollisuuden tehtaanomistajien katsottiin rikastuneen toisten työllä. Ehkäpä oikeudenmukaisempi ajatustapa on kuitenkin se klassiseen taloustieteeseen perustuva ajatus, jonka mukaan hyödykkeiden tuottamiseen tarvitaan raaka-aineita, työvoimaa ja pääomaa, jolloin niiden, jotka näitä resursseja tuotantoon luovuttavat tulee kunkin saada kohtuullinen korvaus omasta tuotantopanoksestaan. Mikä menee yli kohtuuden, on väärin, siis ylisuuret palkat, ylisuuret sijoitusten tuotot ja ylihintaiset raaka-aineet. Mikä sitten on kohtuuden raja? Suurenkaan yrityksen johtajan työn arvo ei voine olennaisesti ylittää esim. pääministerin työn arvoa. Monenko prosentin osinkotuotto on kohtuuden raja? Riskisijoituksen keskimääräinen tuotto saanee olla jokusen prosenttiyksikön yli riskittömien sijoitusten, esim. pankkitalletusten, tuottoprosenttia. Absoluuttisia lukuja on mahdoton määritellä, mutta silti kohtuus on olemassa ja sen törkeä ylitys kyllä herättää paheksuntaa muissa kuin edunsaajissa itsessään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Jos paheksunta olisi viiniä lähes koko kansa olisi ympäripäissään.

    Ilmoita asiaton kommentti