Tervehtimisestä

Siionin kevät 1/2013:

 "'Jumalan terve' on uskovaisten tapa kertoa, että he ovat uskovaisia. Uskovainen on terve oksa viinipuussa, Jumalan seurakunnassa..."

"Kun hyvästellessä sanotaan 'Jumalan rauhaan', sanoja haluaa kertoa, että hänellä on Jumalan rauha sydämessään - että hän on uskovainen. - Jumalan rauhan saa uskomalla omat synnit anteeksi. Tekin saatte nyt uskoa anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä..."

Minulle tuo vl-liikkeen tapa tervehtiä on kipeä. Siihen liittyy mielessäni hengellistä väkivaltaa, kiusaamista. Jo lapsena koin asian sillä tavalla. Nimittäin hoitokokouksissa 70-luvulla painotettiin kovasti olemaan tervehtimättä niitä ihmisiä, jotka olivat väärähenkisiä, eriseuraisia, epäuskoisia ja yleensäkkin niitä, joita ei Siionissa pidetty uskovaisina. Jos meni ja tervehti tällaista ihmistä, asiasta joutui tekemään jälkeenpäin parannusta, koska tuolla tervehtimisellään tuli ottaneeksi tervehdittävän synnit myös omalle kontolleen, eli tuli osalliseksi niistä.

Oli kamalaa pikkutyttönä seurata sivusta tilanteita, joissa joku jätettiin tervehtimättä Jumalan terveellä, vaikka ko. henkilö yritti tervehtiä sillä tavalla. Ne ilmeet, ne ilmeet, ne olivat ihan kamalan ahdistavia :(  "En minä voi sinua tervehtiä Jumalan terveellä, kun et ole enää Siionin rakkaudessa, sinun pitää ymmärtää oma tilasi, että sinussa on väärä henki ja tehdä siitä parannusta seurakunnan edessä, vasta sitten voin tervehtiä sinua sillä tavalla". Oli se järkyttävää!!!

Kyse on siis kuolemanvakavasta asiasta vl-liikkeessä. Vain silloin saa tai voi tervehtiä toisia uskovaisia, kun on itsellä asiat kunnossa ja vain sellaisia henkilöitä saa tai voi tervehtiä, jotka ovat ns. Siionin rakkaudessa, eli heitä pidetään yleisesti uskovaisina. Olen myös kuullut varoitettavan tervehtimättä jättämisestä silloin, jos asiasta ei ole ns. yhteistä päätöstä, eli tavallaan jos jotakuta ei tervehditä, siitä pitää olla "seurakunnan" päätös, ellei nyt sitten ole kyseessä ihan "selvä tapaus", eli joku on tullut kieltäneeksi uskonsa jollakin teolla, esim. korvakoruilla, meikkaamisella tahi kaljanjuonnilla.

Tähän perin kummalliseen tervehtimiskulttuuriin vl-liikkeessä liittyy myös sellainen ajatus, että pitäisi olla valmis tervehtimään jumalallisella tervehdyksellä silloin, kun "epäuskoisia" on paikalla, eli pitää olla valmis tunnustamaan uskoa myös epäuskoisten edessä tällä tavalla ja asiaa perustellaan: "Jos te tunnustatte minut ihmisten edessä, niin minä tunnustan teidät Isäni edessä..."

Tähän tervehtimiskulttuuriin liittyy kovasti jännitteitä, koska se koetaan niin kuolemanvakavaksi. Siinä vaiheessa jos ja kun joku "kieltää uskonsa", jättää vl-liikkeen, tervehtimistilanne koetaan hirmuisen vaikeana ja kiusallisena, kun aiemmin on totuttu tervehtimään eri tavalla. Varsinkin se ensimmäinen tervehtimistilanne koetaan tosissaan jopa ihan ahdistavana: ,miten minä nyt tervehdin häntä, tuntuu niin hölmöltä sanoa vain "moi" tai "terve". Ajan myötä asiaan tottuu, mutta melko usein liikkeestä lähteneet saavat kuulla lausahduksen: "minä niin mielelläni tervehtisin sua vieläkin Jumalan terveellä".

Jotkut liikkeestä lähteneet kokevat koko asian hirveän loukkaavana, varsinkin silloin, jos he eivät ole oikeasti mitään uskoansa kieltäneet. Heille nämä tilanteet, sukujuhlissa sun muissa tilaisuuksissa, ovat kamalan piinallisia, kun kaikkia muita tervehditään Jumalan terveellä ja heitä vain "hei" tai "moi" tai sitten jollain kummallisella "jaahas, jaahas" tai "sinuakin näkee" -lausahduksella. Myös uskossaan epäilyttäviä tervehditään usein em. tavalla.

Eli tämä jaottelu vuohiin ja lampaisiin tervehtimällä eri tavalla eri laumaan kuuluvia koetaan usein ihan järkyttävän loukkaavana. Sitähän se oikeasti ja perimmiltään tarkoittaakin. Jumalan terve=Minä olen uskovainen ja sinä olet uskovainen. Moi=Sinua en voi tervehtiä Jumalan terveellä, koska sinä et ole uskovainen.

Itse en koe asiaa loukkaavana. Minusta jokainen saa tervehtiä just niin kuin lystää, mitään tekemistä sillä ei oikeasti ole autuudenasian kanssa. Itse en halua käyttää enää ollenkaan vl-liikkeen tervehtimistyyliä, koska mulle henkilökohtaisesti se merkitsee lähinnä yhtä hengellisen väkivallan muotoa.

Miksi, oi miksi, tuota jumalalliseksi tervehtimiseksi koettua tervehtimistä ei voida rajata pelkkä silloin tapahtuvaksi, kun kaikki läsnäolijat ovat "oikeutettuja" tervehtimään niin? Miksi tehdä sukujuhlat sun muut tilaisuudet niin vaikeiksi kestää niille, joidenka on muutenkin vaikea tulla paikanpäälle tilaisuuteen??? Jos kerta heidän halutaan tulevan mukaan pippaloihin, niin eikö olisi korrektia tehdä tilanteesta kaikille osapuolille miellyttävän mukava kokemus. Ei, niin ei voi. Koska. Pitää olla sen oman uskon tunnustamisen kanssa suoraselkäinen. Ja. Onhan se tilanne puhuttelua luopiolle; näkee hänkin, missä se Jumalan valtakunnan raja oikein meneekään. Sitä paitsi; onhan hänen mahdollista tulla taas jumalallisen tervehtimisen piiriin jos vain haluaa uskoa omat syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

235 kommenttia

  • Janne Aikio sanoo:

    Minäpä aloitan, pyydän anteeksi, sillä tiedostan lukeneeni/tulkinneeni yli tekstikohtaasi. Pyydän myös anteeksi kovia syytöksen sanoja, joista en todella voi olla varma pitävätkö loppuun asti paikkaansa. Menetin myös välillä malttini, myönnän.

    Lisäksi täytyy antaa tunnustusta. Olet terävä kaveri.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    En osaa teidän välillänne tuomita, hyvät veljet! Enkä ole tarpeeksi nuhteeton asettuakseni niin koirkeaa virkaan. Nettikirjoittaminen on siitä kurja bisnes, että siinä luetaan helposti toisen tekstiä omien ajatusmallien läpi. Herramme tuomitsee teidät armolla ja laupeudella.

    Niin ihana on sovinto, veljesten keskuudessa, yks´mielisyys ja suosio myös onnen vaihdellessa. Kun vallita saa rakkaus, on meillä Herran siunaus ja rauha majoissamme.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo Wallentin sanoo:

    @ Janne ja Panu Hyvä pojat. Oikein toimitte. Omalta vähäiseltä osaltani haluan myös pyytää anteeksi, jos olen ollut vähän provosoiva ja loukannut joidenkin uskoa ja vakaumusta tässä keskustelussa. Se ei kuitenkaan ole ollut oikeasti tarkoitukseni, Olen vaan vähän tämmöinen venkula ja ikuinen hymypoika:)

    Kiitos Vuokko keskustelua herättäneestä hyvästä kirjoituksesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Panu Saarela sanoo:

    Ilomielin annan anteeksi, Janne Se, että tuollaisen julkisen miekkailun jälkeen pystyt siirtymään sovinnon tielle, osoittaa henkistä vahvuutta ja ryhtiä. Enkä syytön väitä itsekään olevani; välillä ammun liian kovilla. Esimerkiksi tuolla toisessa ketjussa heittäydyin sinua kohtaan ilkeäksi, mitä pyydän vielä anteeksi. Eri mieltä olemisessahan ei ole mitään pahaa, mutta riitely on kuluttavaa. No, on siinä se hyvä puoli, että voi sopia

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Janne Aikio sanoo:

    Kiitos Panu, ja myös Kimmo Wallentin! Puoleltani on ilo antaa teille molemmille anteeksi. Kaikkea hyvää ja siunausta teille molemmille ja kaikille. Anteeksipyyntöni menee myös kaikille keskusteluamme seuranneille. Kaikki ei mennyt nyt esimerkillisesti kannaltani.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Vuokko Ilola
    Vuokko Ilola

    Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suvanteissa, pyörteissä, myrskynsilmissä ja sen opetuksen läpivärjäyksessä rapiat nelikymppiseksi kasvanut naisimmeinen.

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit