Terveys vai talous?

Mitä seurauksia korona-pandemialla on yhteiskuntien elämälle?

Yhdysvalloissa kuolonuhreja on yli 56 000 (väkiluku 382 milj), Italiassa 27 000 (väkiluku 60 milj) ja Espanjassa 23 500 (väkiluku 47 milj), Ranskassa 23 300 (väkiluku 67 milj) sekä Iso-Britanniassakin yli 21 000 (väkiluku 67 milj).

Saksa on selvinnyt paljon vähemmällä, runsaalla 6000 kuolonuhrilla (väkiluku 83 milj). Liittokansleri Angela Merkel on todennut painokkaasti, että taistelu korona-pandemiaa vastaan on kestävyyslaji. Liian nopea rajoitteiden poistaminen voi kostautua uudella korona-aallolla.

Kuolemien jan sairaustapausten lisäksi pandemia on järisyttänyt maiden taloutta ja järisyttää vielä lisää. Terveys ja talous eivät ole toisistaan riippumattomia vaan monella tavalla toisiinsa kytköksissä olevia asioita. Tarttumisvaaran vuoksi säädetyt liikkumisrajoitukset ovat johtaneet lomautuksiin ja irtisanomisiin sekä sulkeneet ihmisiä koteihinsa. Nyt nousee julkisuuteen tietoja lastensuojelun ongelmien ja päihteiden käytön lisääntymisestä kodeissa.
_ _ _
Onko Suomessa valmistauduttu pitkään taisteluun? Jatkosotaan lähdettiin 22. kesäkuuta 1941 siinä uskossa, että kotiin päästään viljan puintiin. No, päästiin, mutta vasta kolmen vuoden päästä.

Tällä hetkellä (28.4.) suomalaisia on kuollut noin 200. Lisäksi 200 on sairaalahoidossa ja heistä 56 tehohoidossa. Suomi on päässyt koronan uhrien osalta tähän mennessä ennakkoarvioita vähemmällä.

Viruksen vaarallisuutta ei pidä kuitenkaan väheksyä. Hallituksen 16. maaliskuuta julistamilla liikkumisrajoituksilla on haluttu varmistaa se, ettei tehohoidon kapasiteetti ylikuormitu. Nyt kapasiteettiä on kuitenkin jäänyt paljon käyttämättä. Samalla monien muiden potilasryhmien kiireellinen hoito on voinut siirtyä myöhempään ajankohtaan.

Internetissä kiertää julkaisu, jossa korona-kuolemien määrää verrataan muiden kuolinsyiden 24.4. mennessä aiheuttamiin kuolemiin. Suomessa sydänkohtauksiin menehtyi 6154, syöpiin ja muihin kasvaimiin 4217, dementiaan ja alzheimerin tautiin 3308, tupakkaan 1635, pienhiukkasiin 588, alkoholiin 550, putoamalla tai kaatumalla 404, liikenteessä 67. Covid 19 -viruksen aiheuttama sairaus eroaa toki edellisistä siinä, että siihen ei ole toistaiseksi, ennen rokotteen kehittämistä, parannuskeinoa. Virusta ja sen kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta.
_ _ _

Joka tapauksessa yhteiskunnan monien toimintojen seisauttamisella on ollut jo tähän mennessä valtavia seurauksia. "Tuoreimpien mittareiden mukaan sekä kuluttajien että yritysten odotukset talouden tulevaisuudesta ovat nyt erittäin pessimistisiä" (HS pk 29.4.). Suomalaisten luottamus talouteen on romahtanut mittaushistorian alimmalle tasolle. Rahaa säästetään mahdollisen työttömyyden varalle ja hankintoja lykätään tulevaisuuteen. Tämä on ollut myrkkyä kotimaiselle kulutukselle. Vientiteollisuus kärsii niin ikään kysynnän puutteesta.

Samaan aikaan valtio ja kunnat tarvitsevat kipeästi verotuloja korona-pandemian seurausten, kuten työttömyyden hoitoon. Valtiolle poikkeusolot maksavat viikossa noin 1,2 mrd euroa, mikä tarkoittaa yli 5 mrd kuukaudessa. Jos rajoitustoimet jatkuvat esimerkiksi syyskuun loppuun, olisi niiden kustannus 30 mrd, saman verran kuin valtion ja kuntien perimien tuloverojen tuotto.
- - -
Osmo Soininvaara kirjoittaa blogissaan Kansallisena veteraanipäivänä: "Kun tukahduttamistoimet poistetaan, epidemia ryöpsähtää uudestaan... Yleinen mielipide tuomitsee kaikki, jotka yrittävät yhtään optimoida tilannetta talouden ja terveyden välillä. Terveys ensin tarkoittaa tällä kielellä, ettei taloutta saa julkisesti ajatella."

Soininvaara toteaa, että kun myös terveydenhoidossa toimitaan budjettirajoitusten alaisena, on taloudella suuri merkitys terveydenhoidon resurssien kautta terveydelle. Hän laskee, että koronarajoitusten jatkuminen esimerkiksi syksyyn 2021 maksaisi 90 mrd. Se merkitsisi hyvinvointiyhteiskunnan täydellistä tuhoa ja nuorten sukupolvien uhraamista, samalla kun työttömyys nousee yli puolen miljoonan.
_ _ _
Maan hallitus on voinut tähän mennessä reagoida monenlaiseen hätään erilaisilla apupaketeilla ja ottamalla niihin lisävelkaa. Se on ollut perusteltua erittäin välttämättömiin tarpeisiin ja vain lyhyen aikaa. Vaikka lainojen korot ovat nyt alhaisia, merkitsee velka kuitenkin lisäkuormaa tuleviin vuosiin. Nyt kuormaa on pieneneville ikäluokille enemmän kuin on kohtuullista.

Koko maan selviämisen kannalta on tarkkaan harkittava, mihin yhteisiä resursseja laitetaan. Panostusta tarvitaan mielestäni vientiteollisuuteen talouden perustan vahvistamiseksi, terveydenhuoltoon, ruoka- ja energiaomavaraisuuteen, kotien tukemiseen ja syntyvyyden kasvuun, työttömyyden hoitoon, kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Myöskään ilmastonmuutoksen torjuntaa ei pidä unohtaa. Sen kestämättömät vaikutukset kaatuvat kaiken aikaa raskaampina ihmiskunnan ja koko luomakunnan päälle.

Tutkija Sarah Cornell toteaa Hesarin haastattelussa (28.4.): "Ilmastonmuutoksen ja koronaviruksen kohdalla keskitytään helposti oireisiin, ei juurisyihin... Koronavirusuutisoinnissa listataan tartunta- ja kuolinlukuja. Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa raportoidaan esimerkiksi ympäristössä näkyviä merkkejä. Molemmat ovat vain oireita sairauksista, jotka sijaitsevat järjestelmissämme. Oikeasti pitäisi tarkkailla valta-asemia, hierarkioita, arvoja ja piiloutuneita rakenteita, jotka ovat jämähtäneet tosiasioiksi."

"Valta-asemia ja hieraktioita"? Onko siis kyse politiikasta ja joidenkin asioiden tekemisestä näkyväksi? Korona-pandemiankin aikana joitakin ihmisryhmiä on nimetty muita enemmän kärsineiksi. Opettajien ammattijärjestö ei haluaisi avata kouluja vielä tänä keväänä, koska se altistaa opettajat tartunnoille.

Entä hoitajat tai kauppojen myyjät, jotka ovat koko ajan olleet alttiina vielä paljon suuremmalle tartuntavaaralle? Puolustusvoimat huolehtii myös pandemian aikana perustehtävistään. Varusmieskoulutus on jatkunut keskeytyksettä.
- - -

Huomasin muutamia päiviä sitten Hesarin artikkelin yli 55-vuotiaiden, miespuolisten lääkäreiden todetusta, naispuolisia lääkäreitä huomattavasti suuremmasta tartunta-alttiudesta ja sairastuvuudesta korona-pandemian aikana.

Yli 55-vuotiaat miehet, etenkään korkeasti koulutetut, eivät ole kuitenkaan tähän mennessä nousseet yhteiskunnallisessa keskustelussa uhrin asemaan, ja siten erityisen soolidaarisuuden kohteiksi. Onko siihen juuri nyt erityisiä syitä muidenkaan, aiemmin uhrin asemaan positioitujen kohdalla?

Covid 19 -pandemia muuttanee yhteiskuntaa niin paljon, että eri tavoin kärsiviä ja tuen tarpeessa olevia on paljon: sairaudessa omaisensa menettäneitä, konkurssin tehneitä, ylivelkaisia, työttömiä, lomautettuja, pitenevien leipäjonojen asiakkaita, alkoholismista tai huumeista kärsiviä perheitä.

Ihmisillä on myös tulevaisuuden toivoa sekä voimavaroja auttaa itseään ja muita nousemaan. Tähän pitää rohkaista!
_ _ _
Täydennän vappuaattona 30.4.
Sirakin kirja yli 2000 vuoden takaa kuvaa hallitsijan toimia:
"Hallitsija on kansansa kasvattaja, viisaan hallinto on hyvässä järjestyksessä. Millainen on kansan hallitsija, sellaisia virkamiehet, millainen on kaupungin johtaja, sellaisia sen asukkaat. Holtiton kuningas vie kaupungin tuhoon, kaupunkia vie eteenpäin sen johtajien viisaus. Jumalan kädessä on maanpiirin herruus, määräajaksi hän nostaa jonkin ihmisen valtaan. Jumalan kädessä on kaikkien valta, hän antaa oikeuden jakajalle kirkkauttaan. ..."

Edelleen Sirak jatkaa:
"Miksi kerskailee tomu ja tuhka, jonka ruumis mätänee jo ennen kuolemaa? Vähäinenkin sairaus pitää lääkäriä pilkkanaan: tänään kuningas, huomenna poissa! Kun ihminen kuolee, hänet ottavat vastaan madot, toukat, käärmeet ja kärpäset."
(Siir 10:1-5, 9-11).

3 kommenttia

  • Markku Hirn sanoo:

    Vertailu muihin sairauksiin on harhaanjohtavaa. Korona kuolleisuus on lisänä kuolintilastoon eikä suinkaan kuolemista jonkun muun sairauden sijasta. Kaikki muut sairaudet ovat edelleenkin niin tappavia kun ne ovat aina olleet-

    Suomi on selvinnyt toistaiseksi todella hyvin. Jos verrataan lähimaahan Ruotsiin jossa on n 2500 kuollutta siis yli kymmenkertainen määrä, vaikka Ruotsin väkiluku on vain kaksinkertainen Suomen väkilukuun nähden. Juuri Ruotsin tilanne on esimerkkinä siitä miten vaarallinen korona olisi myös Suomessa jos se pääsisi valloille.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Rajoitukset ovat voimassa 13.5. asti. Jos niitä halutaan jatkaa, pitää antaa valmiuslain nojalla uusi asetus, jonka eduskunta hyväksyy tai hylkää. Muussa tapauksessa ne lakkaaavat olemasta voimassa.

    Kaikki muut annetut rajoitukset perustuvat lakiin tai muuhun säädökseen paitsi yli 70-vuotiaille annettu “suositus”, jolla “velvoitetaan” ensisijaisesti pysymään kotona.

    Tartuntatautilain nojalla henkilö voidaan määrätä eristykseen, jos hän on sairastunut yleisvaaralliseen tartuntatautiin ja on vaarassa tartuttaa muita. Ei ole olemassa laillista perustetta velvoittaaa ketää eristätymään iän perusteella ja siksi että hän saattaa sairastua.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö
    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.