The Church has left the building -Hengen Uudistus Ideaparkissa

Kuvan oikeudet omistaa Juha Yli-Jaakkola

 

 

Osallistuin viime viikon perjantaina ja lauantaina Hengen Uudistuksen  KesäSpirit-tapahtumaan Lempäälän Ideaparkissa. Jaan nyt joitakin positiivisia huomioita siitä.

  1. Tapahtumapaikka
  • Kuten otsikko asian ilmaisee, niin nyt ei oltu kirkossa tai rukoushuoneella. Mentiin ihmisten keskelle vilkkaaseen kauppakeskukseen. Tämä oli todella hyvä veto. Kokoushuoneet, judo ja jumppasalit sekä Sport-areena ajoivat asiansa niin Raamattuopetuksissa, kanavissa kuin ylistystapahtumissakin. Varmasti myös samalla saatiin tuoda Pyhän Hengen ilmapiiriä koko Ideaparkkiin. Lauantai-iltana  tällä hetkellä uskosta luopunut ystäväni vieraili kuuntelemassa hetken Marko Huhtalaa(kuvaili huumorimieheksi). Samalla oli juttua, että hän voisi tulla kuukauden päästä Ristirockiin The Rainia katsomaan. Täten kynnys oli erittäin matala kutsua kaveri mukaan ja takuulla tapahtumapaikkojen lähettyvillä oli muitakin, joilla usko Jumalaan ei ollut tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä. Erittäin kova veto ja Jeesuksen toimintamallin mukaista mennä markkinapaikoille.

 

2. Yhteisöpajat (pe-la)

  • Aamupäivisin ohjelmaan kuului Ralph Mooren(USA) Raamattuopetukset, talk showt ja ylistysmusiikki.
  • En käy tässä seikkaperäisesti läpi näitä, mutta teen joitakin nostoja. Moore opetti innostavalla ja elämänmakuisella tavalla. Kertoen niin onnistumisista kuin vaikeistakin hetkistä Jumalan palvelijana. Hippiliikkeen ajan nähneenä oli mielenkiintoista kuulla kuinka hän oli saanut olla rakentamassa toimivia yhteisöjä, joissa ihmiset pääsivät palvelemaan omilla lahjoillaan. Pienestä 12 hengen porukasta lähdettiin liikkeelle. Aikojen saatossa Moore oli saanut olla perustamassa useita eri seurakuntia, joihin kuulu useita tuhansia ihmisiä. Ei tule siis väheksyä pienten alkujen päiviä!
  • Talk showt toivat kaivattua vaihtelua. Niiden lyhyehköt puheenvuorot avasivat hyviä näkökulmia opetuslapseudesta. Ylistysmusiikki oli laadukkaasti soitettua ja siihen oli helppo tulla mukaan, vaikka kaikki laulut eivät olisikaan tuttuja. Mukana oli luontevasti monesti eri tunnustuskunnasta tulleiden kristittyjen tekemiä ylistyslauluja. Näin sen kuuluukin mennä. Ne ovat yhteistä pääomaa Jumalan kunniaksi.

3. Armolahjapolku (pe-la)

  • Tähän osuuteen kuuluivat Raamattuopetukset Johanna Sandbergilta "Jokaisella on jotakin annettavaa(pe) ja Timo Pöyhöseltä "Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla"(la). Näiden lisäksi molempina päivinä oli spotteja(kanavia) armolahjoista.
  • Pöyhönen luonnehti Raamattuopetusta linjapuheeksi. Tuon esiin siitä joitakin pointteja, koska olen itsekin viime aikoina miettynyt samoja asioita. Hän puhui 90-luvun karismaattisuuden tähdistä, jotka nostettiin epäterveellä tavalla jalustalle. No tiedämme kuinka siinä kävi enkä lähde sitä enempää purkamaan. Vastareaktiona ylilyönneille tuli kontrolloinnin tarve, jonka ilmeni myös terveenä hengellisenä paimenuutena. Samalla kuitenkin helposti sammutettiin myös "hyviä palavia hengellisiä nuotioita".  Vastaavaan puheeseen olen törmännyt ennenkin ja olen samaa mieltä. Terveelle karismaattisuudelle on huutava tarve luterilaisen kirkon sisällä. Ei ole aika nostaa uusia hengellisiä megastaroja, vaan varustaa koko Kristuksen ruumis valmiiksi palvelutyöhön.
  • Pyhä Henki etsii uusia tapoja toimia eikä sitä voi padota loputtomiin, vaan aina jostain se löytää uoman kulkea eteenpäin. Sanan ja rukousten aika alkaa olla ohi. Yhteisöjen ja messuyhteisöjen rakentaminen on yksi tärkeä väylä tasapainoisen karismaattisuuden ja kristittyjen oman paikan löytämisen kannalta.
  • Spoteista haluan nostaa esiin Kaisa Yrjölän Eroon hengellisistä siteistä ja Olli Viljakaisen Avara yhteisö. Yrjölä puhui rohkeasti ja oman työnsä näkökulmasta pimeyden voimien kohtaamisesta Jeesuksen kanssa. Vapauttamistyölle on tilausta ja siihen tarvitaan lisää koulutusta ja niiden kristittyjen varustamista kenellä on lahja sitä varten. Viljakainen kertoi mainiolla tavalla kuinka kohdataan ateisteja, agnostikkoja ja kirkkokriitikoita rakastavasti. Jokaisella meistä on tarve tulla kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään. Se tuli hyvin esille Jeesuksen evankeliumista tinkimättä.

4. Täyty Hengellä-iltajuhla (pe)

Olin mukana kuuntelemassa Pekka Simojoen ja Häikäisevän kirkkaan kokoonpanon ylistyskonserttia. Siitä on 20 vuotta, kun kerroin isosena omaa tarinaani, niin Pekka soitti Särkyneiden majataloa. On hämmästyttävää, miten hän yhä jaksaa vetää innolla ja tuntuu, että myös siltä, että "ylistysmusan" teko on tuonut uutta virtaa tähän gospelveteraaniin. Pääosassa oli kuitenkin Jeesus ja siitä piti huolta laulujen tekstit. Oli ylistää Herraa yhdessä suurella kristittyjen joukolla. Kenties esimakua taivaasta...

5. Kokonaisuus

Perheen pienemmät olivat huomioitu leikkipisteillä, tuoleja saatiin lisää, ystävällistä&palvelevaa väkeä, ystävien kohtaamisia, hyvät ruokapaikat, sopivat tauot ja ennen kaikkea laadukasta hengellistä ruokaa.

ISO KIITOS TEILLE KAIKILLE, JOTKA OLITTE JÄRJESTÄMÄSSÄ TAPAHTUMAA:)

T:Juha

"Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.
Henkeä älkää sammuttako,  profetoimista älkää halveksuko,
mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on" (1.Tess.5:18–21)

29 kommenttia

  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Toivoisin, että tuo Anita Ojalan viittaama ylistysmusiikki olisi tullut tiensä päähän. Keuruun konferenssin amerikkalainen puhuja pyysi yhden saarnansa lopuksi, ettei ylistysbändit, esiintyisi lopputilaisuudessa, koska se voi viedä mielet pois siitä mistä Jumala puhui saarnan kautta, eli halu parannukseen korvaantuisi hengettömillä toistoilla, joissa oli musiikkia.

    Olen seurannut Brasilian helluntaiseurakuntien kokoustoimintaa. Siellä on koko ajan solistit kuin kuorotkin laulaneet lauluja joissa on kertova sanoma, vailla jankutusta. Suurimpaan osaan ottaa yleisö osaa ja ne ovat kaikille tuttuja ja mahdolistaa osallistumisen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Yli-Jaakkola sanoo:

    Näkisin, että Hengen uudistuksella on tärkeä paikka ev.lut.kirkossa tasapainoisen karismaattisuuden esillä pitämisessä ja opettamisessa. Toki herätysliikkeillä ja yksittäisillä seurakunnilla on oma paikkansa myös tässä kentässä. En näkisi vaaraa helluntalaisten tapojen tuomisessa. Sitä paitsi armolahjat ja karismaattiset ilmiöt ovat tuttuja jo Raamatun lehdiltä. Ei niitä kukaan yksittäinen kirkkokunta voi omia. Enemmän olisin huolissani pienistä karismaattisista seurakunnissa, jotka voivat saada lahkomaisia ja lakihenkisiä piirteitä. Kysyn kerran yhdeltä henkilöltä, joka tuli uskoon Nokia Mission alkuvuosina, milloin liike alkoi vinoutua. Vastaus oli vuonna 1995, kun alettiin tuoda Amerikasta “hengellisiä” tuliaisina juttuja, jotka Suomen kentässä eivät toimineet samalla lailla(ainakaan pitkällä tähtäimellä).

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Yli-Jaakkola

    Maaseudulla kasvanut ja urbaaneissa ympyröissä asunut mies. Valmistuin keväällä 2020 teologian maisteriksi. Ensimmäinen ammattini on lastentarhanopettaja. Pidän luovasta kirjoittamisesta, luonnossa liikkumisesta ja musiikin kuuntelemisesta. Vakaumukseltani olen maltillinen luterilainen karismaatikko, joka haluaa rakentaa siltoja eri tavalla ajattelevin ihmisten kesken.