Tiistain kootut opetukset

Eräänä tiistaiaamuna sain monta hyvää opetusta (elämästä). Kaikki työmatkan varrella. Kootut opetukset olivat: elämä on tässä hetkessä, kielitaidolla on merkitystä, lähimmäisenrakkaus ei ole kuollut.

Olin sinä aamuna kotona stressannut lähestyvästä putkiremontista, pakkaamisesta ja pyykkäämisestä. Mieli oli ärtyisä, väsynyt ja turhautunut. Oma napa ja omat murheet kuitenkin unohtuivat, kun näin työmatkallani Helsingin Kalliossa naisen makaavan maassa kaatuneena. Pysähdyin muutaman muun ohikulkijan ohella auttamaan ranskalaisia turisteja, joiden seurueesta yksi oli liukastunut jäisessä mäessä ja murtanut kätensä. Tämä draama laannutti aamun angstin.


Opetus yksi:
Elämä voi muuttua sekunneissa ja suunnitelmat voivat mennä täysin uusiksi hetkessä. Älä stressaa tulevasta turhaan. Luoja pitää huolen huomisesta.


Opetus kaksi:
On eri asia kommunikoida vieraalla kielellä kuin äidinkielellään, jos vastaan tulee kriisi. Kaatunut henkilö ei puhunut englantia (seuralainen puhui), mutta onneksi ambulanssikuski puhui ranskaa. Tämä vahvisti uskoani johdatukseen, sillä turistien kansalaisuutta ei ollut kommunikoitu hätäkeskukseen etukäteen.

Lisäksi lähestyviä eduskuntavaaleja ajatellen: Koulutusleikkaukset hiiteen! Monipuolisella kielitaidolla on väliä, jotta voimme elää globaalisti kanssaihmisten kanssa toisiamme ymmärtäen. Kaikkia maailman kieliä ei voi osata, mutta enemmän kuin yhtä kannattaa opiskella (englanti ei aina riitä). Helpottaa toisten ihmisten kohtaamista ja lähimmäisten auttamista sekä heidän elämänsä, kulttuurinsa, ajatusmaailmansa ja arkensa ymmärtämistä.


Opetus kolme:
Ihmiset välittävät toisistaan, vaikka vallalla olevan yksilökeskeisyyden keskellä aina ei siltä tunnukaan. Kaatumispaikalle pysähtyi lukuisia ohikulkijoita ja auttajia löytyi. Itselle tuli hyvä mieli, kun saattoi auttaa ja apua tarvittiin. Olemme täällä toisiamme varten, minä on vain yksi meistä.

 

Pysähtyminen niin fyysisesti kuin stressaantuneen mielen osalta oli tarpeen. Näillä eväillä oli hyvä jatkaa matkaa uuteen päivään.

 

3 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Olisipa tuonkaltaisia blogeja täällä enemmän. Kiva kun piristit päivääni. Hammaslääkäriin kun olen menossa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Piristys tuli tarpeeseen. Olikin eka kerta kun suuhun piti ommella tikkejä. Joten tulikin isompi operaatio.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Laura Leipakka
    Laura Leipakka

    Pirskahteleva ja puhelias optimisti. Koulutukseltani olen teologian maisteri ja fil.yo. ranskan kielestä. Työkseni järjestän tapahtumia ja yritän elää hetkessä. Vapaa-aikanani harrastan viskiä, käyn elokuvissa, luen kirjoja, ylläpidän kielitaitoa, matkustelen, hoidan tuttujen ja tuntemattomien lemmikkejä sekä vietän aikani erilaisissa sosiaalisissa riennoissa mieluusti hyvän ruoan ja juoman parissa. Tässä blogissa kartoitan arkista elämääni kristittynä kirkossa ja sen ulkopuolella pääkaupunkilaisesta näkövinkkelistä käsin. Ajatusmaailmaltani olen liberaali, punavihreä, kosmopoliitti, feministi ja vankkumaton tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolestapuhuja. Ohjenuorani elämässä on: "Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus." (1.Kor.13:13)

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit