Hamstraamisestako turvaa?

Korona-viruksen leviäminen pandemiaksi muuttaa maailmaa arvaamattomalla tavalla. Eri maat ovat ryhtyneet jyrkkiin toimiin viruksen leviämisen hidastamiseksi sulkemalla rajat ja eri julkiset tilat sekä rajoittamalla ihmisten liikkumista.

Suomeen 17.3. säädetty poikkeustila on ensimmäinen Talvisodan jälkeen. Hallituksella on kykyä ja tahtoa puuttua liberaaleissa yhteiskunnissa pyhäksi koettuun yksilön vapauteen, kun tilanne sitä vaatii henkien pelastamiseksi.
_ _ _
Parhaillaan kuivuus, nälkä sekä muut kuumenevan ilmaston aiheuttamat katastrofit surmaavat ihmisiä monin verroin enemmän kuin korona. Mikä mullistus saisi eri maiden hallitukset yhdessä päättämään riittävistä toimista ympäristölle ja samalla ihmisille tuhoisan suunnan kääntämiseksi?

Kirjoitin blogissani 29.12.2019 käynnissä olevasta ekokatastrofista otsikolla Kymmenes vitsaus - vastako sitten käänne? seuraavasti:

”Raamatun kertomuksessa (2 Moos 7-12) heprealaiset haluavat päästä pois Egyptistä vapauteen. Egypti edustaa tyranniaa, orjuutta ja jumalattomuutta. Egyptin päämies on lujasti vastaan orjien vapauttamista.

Maata kohtaavat monenlaiset vitsaukset: joen vesi muuttuu vereksi ja juomakelvottomaksi, sammakot nousevat joesta ihmisten vaivaksi, samoin ilmaantuvat syöpäläiset, paarmat, karjarutto ja paiseet vaivaamaan ihmisiä sekä eläimiä. Rakeet ja heinäsirkat tuhoavat sadon. Aurinko pimenee.

Edelliset yhdeksän vitsausta eivät liikauta maan johtajaa. Mutta kymmenes vitsaus totisesti liikauttaa: kaikki esikoiset kuolevat faraon pojasta alkaen. Vasta silloin maan johtaja on valmis nöyrtymään ja antamaan kunnian Jumalalle.

…Kun ympäristön saastuminen ja ihmisten sairastuminen aiheuttavat levottomuuksia, on (Kiinan) hallituksen edettävä myös ympäristöinvestoinneissa, kuten aurinko- ja tuulivoiman lisäämisessä.”
_ _ _
Viimeisen vuoden aikana eri puolilta maailmaa tulleet uutiset kuivuudesta, maastopaloista, myrskyistä sekä tulvista ja heinäsirkoista ovat herättäneet monet ajattelemaan, että maapallolla ei kaikki ole kunnossa. Viimeksi kotimaan lauha talvi ja lopulta koronavirus ovat vahvistaneet tunnetta: jotakin täytyy tehdä.

Ihmiset ovat halunneet turvata tulevaisuuttaan hamstraamalla tavaraa. Tässä on maakohtaisia eroja, kuten päivän Hesari kertoo (19.3.): Ruotsalaiset hamstraavat riisiä, pastaa ja nuuskaa. Virolaiset hakevat kaupasta perunaa, valkosipulia ja viinaa (ulkoisesti desinfiointiin), saksalaiset puolestaan purkkiruokaa ja pastaa sekä desinfiointiaineita. Hollantilaiset hamstraavat kannabista, yhdysvaltalaiset aseita ja ammuksia. Venäläiset ostavat varastoon liha- ja kalasäilykkeitä sekä suolakurkkuja.

Suomalaiset hakevat kaupasta säilykkeitä, pastaa ja jauhelihaa - sekä tietysti vessapaperia.
_ _ _
Voisiko tulevaisuuden turvaaminen olla hamstraamisen sijasta pitkäjänteisempää, kuten raaka-aineiden kulutuksen - öljy mukaan lukien - teollisuuden, energiantuotannon, matkustamisen ja maailmankaupan muuttamista niin, että maapallo säilyisi elinkelpoisena eri ekosysteemeille, eläimille ja myös ihmisille?
- - -
Nyt turvataan tulevaisuutta kuitenkin parhaiten huolehtimalla käsihygieniasta ja riittävän etäisyyden säilyttämisestä kanssaihmisiin sekä jäämällä flunssaisina kotiin. Henkistä läheisyyttä on tarpeen lisätä, kuten Tasavallan presidentti Niinistö on kehottanut, ja unohtaa erimielisyydet. Talvisodan henki voi ilmentyä seuraavina kuukausina koronan henkenä.

Vielä on avoinna, kuinka pitkään Koronaviruksen aiheuttama epidemia kestää. Päästäänkö Juhannukseen mennessä normaaliin aikaan? Voi olla hyvinkin, että jotain muuttuu peruuttamattomasti. Ainakin oivallus nykyisen globaalin talouden ja siitä riippuvan yhteiskunnan haavoittuvuudesta. Yhteiskunnan kriisiensietokykyä ja omavaraisuutta kannattaa vaalia.
---
Jälkikirjoitus 20.3.
Otsikon kysymykseen: tuoko hamstraaminen turvaa? Jokaisella on varmasti huolta tulevaisuudestaan. Ruokavarojen hankkiminen seuraaville viikoille tuo turvaa ja mielenrauhaa, sekä ennen kaikkea tunteen, että on varautunut - samalla kun itse kriisin syy, virus,on näkymätön ja salakavala. Joskus hamstraaminen menee liiallisuuksiin ja aiheuttaa tavaran loppumista sekä lisää paniikkia. Viimekätinen turva on kuitenkin muualla.

2 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Nyt on hyvä syy olla poissa ihmisten ilmoilta. Minulla se onnistuu kyllä. Eikä elämäntahtia ole tarvis juuri muutella. Kotivarasta on jo vuosia puhuttu, mutta harva sitä on viitsinyt kunnolla hoitaa kuntoon. Nyt se näkyi hamstraamisena. Ei oikein tiedetty mitä kannattaa hankkia ja minkä verran. Harva kai osasi varata tavaraa kuukaudeksi. Sellainen varasto olisi nyt ollutkin tarpeen. Ehkäpä sekään ei riitä.

    Kassajonossa yksi mies kertoi pitävänsä hansikkaita, koska oli tullut juuri ulkomailta. Huh. Hänenhän pitäisi olla karanteenissa kaksi viikkoa, eikä tänään ostoksilla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Näille ihmisille, jotka eivät noudata sääntöjä, voi huomauttaa asiasta. Jos ei välitä omasta tai muiden ihmisten terveydestä, pitää ajatella sairaanhoidon resursseja. Jos ei noudata sääntöjä, ei pidä hakeutua hoitoonkaan.

    Ilmoita asiaton kommentti