Tulevaisuus ja toivo

 

Kuka osaa ennustaa tulevaisuuden?

Moni mietti näin uuden vuoden kynnyksellä, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Itseään viisaina pitävät esittävät valistuneita arvauksiaan, uskonnollisemmin orientoituneet puolestaan jonkinlaisia profetian tapaisia. Maan hiljaiset ja nöyrät puolestaan tyytyvät huokaisemaan pikemmin toiveitaan ja rukouksiaan kuin varmoja väittämiä.

Mitä ryhmää sinä olet lähinnä?

Kristillisestä näkökulmasta katsoen on olemassa vain yksi taho, jonka käsissä on tulevaisuus. Raamattu kertoo hänestä, Israelin Jumalasta.

Eräs lempijakeitani tulevaisuuden pohdinnoissa on seuraava Raamatun teksti:

”Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer.29:11)

Kun luen edellä olevan kauniin tekstin, kysyn tarkoittaako tämä teksti minua ja meitä suomalaisia.

Alkujaan tämä teksti oli kirjoitettu pakkosiirtolaisuudessa oleville juutalaisille, jotka ikävöivät takaisin kotimaahansa. Kyseessä ei siten ollut mikään yleislupaus kaikille ja kaikkialla. Profeetta Jeremia sai Jumalalta tämän lupauksen sanan. Se oli tarkoitettu vahvistamaan pakkosiirtolaisuuteen joutunutta Juudan kansaa, jotta tämä jaksaisi odottaa ja uskoa vielä vuosikymmeniä, ennen kuin tämä kaunis ja armollinen sana täyttyisi. Kaikki tämä tapahtui Vanhan testamentin eli vanhan liiton aikana.

Jos tämä kaikki tapahtui kauan sitten, onko meillä Uuden testamentin ja uuden liiton kristityillä mahdollisuus lohduttautua tämän saman lupauksen hengessä?

Kyllä vain!

Raamattu sanoo toisaalla:

”Teidän vanhuuteenne asti minä olen sama, hamaan harmaantumiseenne saakka minä kannan; niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin minä nostan, minä kannan ja pelastan.” (Jes.46:4)

Kristittyinä me odotamme sitä lunastuksen päivää, jolloin uskomme Jeesukseen Kristukseen muuttuu näkemiseksi.

”Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.” (1Kor.13:12)

Ainakaan minä en juuri tiedä, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan, mutta iän myötä minulle on vähitellen kirkastumassa, mitä kannattaa odottaa ja mihin uskoa. – Jeesuksen Kristuksen ulkopuolella ei ole kestävää tulevaisuutta ja toivoa. Näin on asian laita, vaikka onnistuisimme tulevaisuudessa torjumaan ilmastonmuutoksen ja muut globaalit uhkakuvat. Meidän on kuitenkin kaikkien lopulta kohdattava oma rajallisuutemme, so. kuolevaisuutemme, vaikka onnistuisimmekin kääntämään maapallomme kestävämmän kehityksen urille.

Toivon, että onnistumme kansakuntana ja koko ihmiskuntana tulevana vuonna kaiken hyvän viljelemisessä ja varjelemisessa (1Moos.2:15) aiempaa vuotta paremmin. Vielä tätäkin tärkeämpänä kuitenkin pidän, että Jeesuksen Kristuksen veri on pessyt minun ja sinun sydämesi puhtaaksi, ja valmistanut meidät iankaikkista elämää varten.

”Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” (2Kor.5:20)

1 kommentti

  • Manu Ryösö sanoo:

    Hyvää Uutta Vuotta näissä merkeissä!

    Ilmoita asiaton kommentti