Tulevaisuususkoa ja hallintoturhaumaa

Nelivuotinen kirkolliskokouskausi on miltei päätöksessä: viimeinen istuntoviikko on takana, eivätkä valiokunnat enää lähtökohtaisesti kokoonnu sen jälkeen. Neljä vuotta on pitkä aika miltei missä tahansa, mutta kirkon hallinnossa se tuntuu lyhyeltä: järeässä hallintokoneistossamme valmistelu vie aikaa ja käsittely eri toimielimissä on välillä tempoilevaa. Mitä näistä vuosista jäi käteen? Mihin käytin aikani kaudella 2016-2020? 

 

Koko nelivuotiskausi alkoi tulevaisuususkolla: heti syksyllä 2016 ilmestyi kirkon tulevaisuuskomitean mietintö, joka teki merkittäviä ehdotuksia kirkon hallinnon keventämiseksi ja jäsenlähtöisyyden lisäämiseksi. Tulevaisuuskomitean pääajatus on siirtyminen kohti seurakuntalaislähtöistä, yhteisöllistä kirkkoa, jossa työntekijöiden rooli on enemmänkin avustaa ja tukea seurakuntalaisten työtä. Samalla komitealla oli takanaan selkeä säästöpaine, sillä näin moniportaista hallintoa ja suurta henkilöstömäärää ei pystytä ylläpitämään tulevaisuudessa. 

 

Komitean esitys tuli kirkolliskokouksen käsiteltäväksi syksyllä 2016 ja tulevaisuusvaliokunta antoi siitä mietinnön keväällä 2017. Puheenjohtamani tulevaisuusvaliokunta työskenteli tiiviisti talven ajan kuullen asiantuntijoita ja muokaten komitean ehdotuksia tiiviimmiksi toimeksiannoiksi. Kevään 2017 kirkolliskokous hyväksyi lopulta 17 pontta, jotka kirkkohallitus sai valmisteltavaksi. Nämä tulevaisuustoimeksiannot ovat olleet kirkolliskokouksen käsittelyssä koko nelivuotiskauden ajan ja selvityksiä niiden pohjalta on tehty satoja sivuja. Kuten kansliapäällikkö Huokuna viimeisellä istuntoviikolla kuitenkin muistutti, nämä selvitykset ja esitykset muuttuvat todeksi vasta seurakuntien arjessa. Siksi olo tulevaisuustoimenpiteitä nyt arvioitaessa on hieman halju: paljon on yritetty, mutta vielä ei kovastikaan näy konkretiaa. Toivottavasti tämä muuttuu pian. 

 

Kirkolliskokouskauden aikana Suomen avioliittolainsäädäntö muuttui, mikä kiihdytti kirkolliskokouksen avioliittokeskustelua entisestään. Keväällä 2017 jätetty edustaja-aloite avioliittokäsityksen laajentamisesta oli tärkeä avaus, vaikkei se mennytkään läpi. Äänestystulos 59-46 oli kuitenkin jo kohtuullinen. Mikäli onnistumme tulevan talven vaaleissa, muutos kirkossa on mahdollinen. Se vaatii kuitenkin kovaa yhteistä työtä niin vaalien eteen kuin erityisesti seuraavalla kaudella. 

 

Kirkkolain kodifiointi oli kautemme merkittävimpiä ponnistuksia, vaikkei lakitekstien modernisointi ollutkaan mediakiinnostavaa. Nyt koko kirkkolaki on uudistettu ja tällä hetkellä tehdään asetus- ja ohjesääntömuutoksia. Se, että sääntelymme on selkokielistä, on kuitenkin merkittävä saavutus. 

 

Itse iloitsen kauden päättyessä erityisesti lasten ja nuorten osallisuuden lisääntymisestä ja viimeisen istuntoviikon päätöksestä perustaa kaikkiin seurakuntiin nuorten vaikuttajaryhmät. Nuoren sukupolven mukanaolo kirkon työhön on kuitenkin keskeisin tekijä tulevaisuutemme kannalta. 

 

Talven vaalien ja keväällä aloittavan uuden kirkolliskokouksen pääasiana on eittämättä avioliitto. Myös kirkon resurssien jako tulevaisuudessa ei jätä meitä rauhaan. Siksi onkin tärkeää, että jokainen äänioikeutettu käyttää valtaansa ja äänestää helmikuussa avoimemman, tasa-arvoisemman ja keveämmän kirkon puolesta. 

 

Katri Korolainen

kirkolliskokousedustaja 2012-2020

Tulkaa kaikki -liikkeen kirkolliskokousvastaava

 

5 kommenttia

  • Hannu Paavola sanoo:

    Kiitos Katrille tästä raportista, joka muistutti kipeästi tulevaisuustyön kivisestä tiestä ja kompuroinnistä. Kaksi asiaa siitä. Vaikka mielestäni ymmärrän jonkin verran asioiden monimutkaisuutta, ja sitä että seurakuntien arjessa asiat varsinaisesti tapahtuvat, miksi viittaat kansliapäällikön selityksiin? Hänen ja kirkkohallituksen osuus uudistuksissa näyttää kuitenkin olleen muutosten jarruttaminen.

    Toiseksi, tulevaisuuskomitean esitykset itse kirkolliskokouksen ja sen työskentelyn keventämiseksi näyttivät pysähtyneen jo tulevaisuusvaliokuntaan. Oliko se asiassa yksimielinen? Oliko mietinnössänne edes mainintaa siitä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Werner Janhonen sanoo:

    Tulkaa kaikki liikkeen, Setan ja sateenkaari väen pitäisi perustaa oma järjestö saman sukupuolisten siunaamista varten.

    Tämä nykyinen kapinointi pilaa ja häiritsee koko Kirkon yhteistä hyvää kohtuuttoman paljon. Tuottaa paljon enemmän vahinkoa kuin hyvää. Oma järjestö on oikea ratkaisu.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “Tulkaa kaikki liikkeen, Setan ja sateenkaari väen pitäisi perustaa oma järjestö saman sukupuolisten siunaamista varten.”

      Pitäsikö ilman Raamatussa hyväksyttyä syytä avioliitostaan eronneiden ja uudelleen vihkimistä haluavien tehdä sama? Heidän kirkollinen vihkimisensähän on selvästi raamatunvastaista ja kaiketi raaka synti?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Se periaate, jonka Hannu, esitit aiemmin, että ” kirkko ei luovu mistään, jollei ole pakko”. Näyttää toteutuvan tulevaisuuskomitean mietinnöissä. Rakenteita ei ryhdytä miksikään muuttamaan, eikä toimintaa uudistamaan. Kaikki kulkee samaa rataa eteenpäin. Muutos tulee vasta silloin, kun jatkamisen mahdollisuutta ei enää ole.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Niin. Mitä jäi Turusta kirkon elämään? Omalla kohdallani kysymys Raamatusta. Olen ollut pitkään kirkon työssä mutta on silti havahduttavaa, miten erilaisia käsityksiä raamatullisuudesta onkaan ja miten kärkkäästi toistemme kimppuun käymmekään. Tämä vaikuttaa kirkon asioita seuraaviin todella luotan työntävästi. Emme anna hyvää todistusta sanomastamme. Olen useasti miettinyt, puhunut ja kirjoittanut siitä, että olisi jotenkin asiallisempaa esimerkiksi avioliittoon vihkimisen yhteydessä puhua kirkkomme perinteestä ja siunaamisen teologiasta. Se olisi kuitenkin monta astetta Raamattua kevyempi taso. Keskusteluja seuratessa tuntuu siltä kuin Jeesus olisi puhunut Suomen avioliittolaista ja sanonut, että kenen puolesta nyt ainakaan ei sitten uuden lain voimaan tulon jälkeen Suomen kirkoissa saa rukoilla. Eivätkä varsinkaan kirkon papit. Jatkossa toivoisin selkeämpää puhetta kirkosta ja kirkkomme perinteistä ja selkeämpää puhetta myös siitä, mitä Raamattu sanoo avioliittoon vihkimisistä ja mitä se ei sano. Surullisinta tässä ehkä on, että raamatuntulkintaa käytetään nyt pelkästään kirkkopoliittisena välineenä. En esimerkiksi itse halua valita mitään kirkkopoliittista puolta, koska ajattelen, ettei kirkolla ei ole minun mielestäni tarvetta muuttaa kirkon avioliittokäsitystä mutta ei myöskään syytä lähteä rankaisemaan Suomen lain mukaan vihkijäviranomaisena toimivia pappeja. Punoittavien niskojen sijaan tarvittaisiin hiukan happea ja ystävällisyyttä. Onneksemme Sana lupaa tulevaisuuden ja toivon (Jer. 29:11). Ehdotin aikoinaan Turussa myös sitä, että vihkijä voisi samasukupuolisia vihkiessään merkitä vihkimislomakkeessa rastin kirkollisen vihkimisen vieressä olevaan ruutuun ja todeta, että rukoiltiin ja luettiin Sanaa mutta virallisessa mielessä toimitettiin siviilivihkiminen. Toivon tässä nyt menneitä muistellen vain, että tuleva kirkolliskokous ottaa vakavammin ja asiallisemmin sekä Raamatun että vihkimistoimitukset. Ja varsinkin rukouksen hyvän Jumalan puoleen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Tulkaa Kaikki
    Tulkaa Kaikki

    Blogiin kirjoittavat Tulkaa kaikki -henkiset seurakuntavaikuttajat eri puolilta Suomea, kukin omissa nimissään. Yhteistä meille on pyrkimys toimia kirkossa avarakatseisesti lähimmäisyyden hengessä. Tulkaa kaikki -liikkeen perusajatuksen mukaisesti haluamme herättää rehellistä keskustelua kirkon perustehtävästä, lisätä kirkollisen päätöksenteon avoimuutta ja luoda siltoja eri tavoin ajattelevien välille.