Tulisiko avioliittoasetuksella säädetystä vihkikaavasta luopua?

Suomen eduskunta muutti avioliittolakia perjantaina 12.12.2014 ja uusi laki astuu voimaan  1.3.2017. Nykyinen eduskunta ei asiaan enää palaa, mutta lakipakettiin jäi joukko säädöksiä joihin tulevan hallituksen ja eduskunnan tulisi ottaa kantaa. Näiden tarkistettavien säädösten joukossa on myös avioliittoasetus.

Lakimuutoksen perusteella ainoa asia, joka asetuksessa tulisi välttämättä muuttaa, on sen 2 luvun 9 §:n kirjattu vihkikaava. Nykyisen asetuksen mukainen vihkikaava soveltuu vai tilanteeseen jossa vihittävät ovat mies ja nainen.

Tulisiko asetuskohta ottaa samalla laajempaan tarkasteluun? Onko nykyaikaa säätää asetuksella ns. siviilivihkimisen vihkikaavasta? Eikö olennaisempaa ole se, että puolisot ovat todistajien läsnä ollessa luvanneet sitouta liittoonsa? Riittäisikö avioliittosopimuksen vahvistamisen välttämättömäksi ehdoksi  oikeaksi todistettu sopimusasiakirja? Tällöin varsinainen vihkiseremonia voisi jäädä pois tai se voisi olla vapaamuotoinen tai noudattaa vihkiparin omia kulttuurillisia tai uskonnollisia perinteitä.

Nykyisen asetuksen mukaan siviilivihkiminen toimitetaan vihkijän toimitiloissa, esimerkiksi maistraatissa. Vihkiminen voidaan toimittaa myös muualla jos vihkijä ja kihlakumppanit ovat siitä keskenään sopineet. Siviiliavioliitojen määrän lisääntyessä viranomaisen toimittamasta suullisesta käsittelystä on tullut myös maistraateissa henkilöstökysymys.

Suomessa on vihkioikeus myös uskonnonvapauslain tarkoittamilla rekisteröidyillä uskonnollisilla yhdyskunnilla sekä Suomen ev.lut. kirkolla ja ortodoksisella kirkolla, joilla on vihkioikeuden lisäksi myös oikeus toimia avioliiton esteiden tutkintaviranomaisena. Muutoin avioliiton esteet tutkii maistraatti.

Yhdistysmuotoisina toimivilla tai kokonaan rekisteröitymättömillä uskonnollisilla yhteisöillä ei ole vihkioikeutta. Nykytilanteessa näissä yhteisöissä toimivat kihlaparit käyvät läpi kaksi perättäistä suullista käsittelyä. Ensin on virallinen käsittely maistraatissa ja sen jälkeen uskontokunnan oppien mukainen epävirallinen käsittely uskonnollisessa yhteisössä. Järjestys voi toki olla myös toisin päin.

Virkavallankäytön kannalta vihkikaavaa olennaisempi asia avioliittoasetuksessa on avioliiton esteiden tutkinta. Sikäli kun avioliiton esteet on tutkittu, eikä niitä ole todettu, ei itse vihkitapahtumaan enää jää lainkaan viranomaisharkintaa. Vihkijän rooliksi jää virkavallan edustajana todistaa että kumpikin puoliso sanoit kysyttäessä ”tahdon”. Tarvitaanko tämän asian todistamiseen todellakin viranomainen, vai riittäisikö siihen kihlaparin valitsema oikeustoimikelpoinen siviilihenkilö?

Mikäli suullinen käsittely viranomaisessa kuitenkin halutaan säilyttää avioliittosopimuksen syntymisen ehtona, niin riittäisikö että asetuksella säädetään vain ne asiat, jotka suullisessa käsittelyssä on vähintään käsiteltävä. Itse vihkikaava jäisi kunkin vihkiviranomaisen ja kihlaparin yhteiseen harkintaan.

1 kommentti

  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Todettakoon vielä voimassaolevan avioliittoasetuksen 9 §:n sisältö:

    [Siviilivihkiminen toimitetaan siten, että vihkijä todistajien läsnä ollessa lausuu avioliittoon vihittäville:

    “”Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin.

    Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (miehen nimi): Tahdotteko ottaa tämän (naisen nimi) aviovaimoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?

    (Vastaus: Tahdon).

    Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (naisen nimi): Tahdotteko ottaa tämän (miehen nimi) aviomieheksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?

    (Vastaus: Tahdon).

    Vastattuanne näin kumpikin kohdaltanne myöntävästi Teille tehtyyn kysymykseen totean Teidät aviopuolisoiksi.

    Ottakaa (naisen nimi) liittonne merkiksi sormus mieheltänne. (Tämä lause jätetään pois, jos sormusta ei anneta).

    Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossa toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.””]

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jukka Kivimäki
    Jukka Kivimäki

    Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.