Turvallinen kirkko

Historiaa

Englannin kirkko on viime vuosina joutunut kohtaamaan sen tosiasian, että kirkon piirissä – erityisesti papistossa – on ihmisiä, jotka ovat syyllistyneet hyväksikäyttöön. Historiallisissa tapauksissa, joissa joko tekoon syyllistynyt tai uhri tai molemmat ovat jo kuolleet, on ollut kysymys seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Näissä tapauksissa on tullut ilmi, että kirkon johdolle on usein kerrottu epäilyistä. Joissakin tapauksissa epäilty on hakeutunut töihin eri paikkakunnalle tai jopa eri maahan.

Viime aikaisista tapahtumista kirkon herätti piispa Peter Ballin tapaus, jossa hän oli ahdistellut ja käyttänyt hyväkseen useita henkilöitä. Hänet tuomittiin lopulta vuonna 2012 seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Vaikka tapauksista tiedettiin niistä vaiettiin. Koska tapauksista oli kulunut pitkä aika, uhrien motiiveja kyseltiin: ”miksi ette tulette esiin aikaisemmin?” Eräs uhreista, tekoaikaan kolmetoistavuotias poika, totesikin, että kirkon ja syyttäjäviranomaisen välillä tuntuu olevan sopimus, jonka tarkoitus on suojella meritoituneita yhteiskunnan eliitin jäseniä. Näytti siltä, että toimintakulttuuri loi mahdollisuuden seksuaaliselle hyväksi käytölle.

Hyväksikäyttötapauksista ekumeenisille piireille tunnetuin lienee edesmenneen Chichesterin piispan, George Bell’iin postuumisti kohdistuneet syytökset hyväksikäytöstä. Ensimmäinen valitus Bellistä (sekin postuumisti) tehtiin vuonna 1995 silloiselle Chisesterin piispalle, Eric Kemp’lle. Tämä ei johtanut toimenpiteisiin. Vasta toinen valitus vuonna 2013, Peter Ballin tuomion jälkeen, Canterburyn arkkipiispalle johti tutkintaan. Poliisin mukaan esitetyt syytökset olisivat johtaneet Bell’n pidätykseen tutkinnan ajaksi, jos hän olisi ollut elossa. Ehkä hienoisena vastareaktiona aikaisempien valitusten vähättelyihin, kirkko hyvin nopeasti itse tuomitsi Bellin syylliseksi ja maksoi uhrille korvauksia sekä esitti julkisen anteeksipyynnön. Kriitikot huomauttivat, että esitetyt syytökset olivat vakavia ja pidättäminen tutkinnan ajaksi olisi luultavasti ollut paikallaan. Tämä ei kuitenkaan vastaan asian käsittelyä ja tuomiota. Monien mielestä Bell ’tuomittiin’ liian nopeasti, ilman asian kunnollista tutkimista. Tästä syystä Carlisle’n lordi nimitettiin suorittamaan riippumaton tutkinta Bell’n tapauksen käsittelystä.

Säännosten tiukkeneminen

Kun hyväksikäytön laajuus myönnettiin, jouduttiin myös tunnustamaan, etteivät voimassa olleet säännökset pystyneet estämään hyväksikäyttöä ja tapausten peittelyä. Myös brittiläinen yhteiskunta laajemmin joutui huomaamaan, että hyväksikäyttö ja ahdistelu on erittäin yleistä, vaikka siitä ei julkisuudessa puhuttukaan. Tästä syystä viranomaiset alkoivat vaatia kirkkoa, muiden lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien kanssa työskenteleviä, puuttumaan asiaan tiukemmin. ’Safeguarding’ kääntyy tai selittyy huonosti yhdellä sanalla. Kyse on siis kaikenlaisesta, aikuisiin tai lapsiin kohdistuvan, hyväksikäytön torjunnasta ja siihen puuttumisesta. Seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi se kattaa henkisen hyväksikäytön, heitteillejätön, väkivallan, taloudellisen hyväksikäytön, syrjinnän, rakenteellisen hyväksikäytön, orjuuden, lähisuhdeväkivallan ja hengellisen hyväksikäytön.

Tähän hyväksikäytön torjuntaohjelmaan kuuluu tiettyjen standardien asettaminen jokaiselle kirkon tiloissa tai kirkon nimissä toimivalle ryhmälle. Tähän kuuluu esimerkiksi riittävä määrä ohjaajia lapsiryhmässä. Kaikki kirkon työntekijät ja vastuunkantajat käyvät läpi vähintään internetkoulutuksen, jossa pääpaino on eri hyväksikäytön muotojen tunnistaminen. Lisäksi työntekijät, myös esimerkiksi pyhäkoulua pitävät seurakuntalaiset, osallistuvat päivän mittaiselle kurssille, jossa keskitytään eri hyväksikäytön tapojen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen ja niistä raportointiin. Tässä työskentelyssä

Kaikki rekisteriin merkityt työntekijät ja vapaaehtoiset joutuvat myös esittämään rikosrekisteritaustan aukottomasti siitä lähtien, kun he ovat täyttäneet kuusitoista vuotta. Selvitys tulee esittää jokaisesta maasta, jossa henkilö on asunut kauemmin kuin kuusi kuukautta. Uusi todistus pitää esittää viiden vuoden välein (tämä saattaa kiristyä kolmeen vuoteen) niistä maista, joissa on asunut yli kuusi kuukautta edellisen tarkistuksen jälkeen. Johtavilla papeilla on velvollisuus valvoa näiden sääntöjen noudattamista virkansa menettämisen uhalla.

Myös seurakuntalaisilla on velvollisuus toimia niin, että heidän toimintansa ei aseta toisia vaaraan tai alttiiksi hyväksikäytölle.

Suomen Anglikaaninen kirkko

Suomen Anglikaaninen kirkko kuuluu Englannin kirkkoon ja on osa Gibraltarin Euroopan kattavaa hiippakuntaa (Diocese of Gibraltar in Europe). Hiippakunta käyttää noin 200 000 puntaa vuodessa tämän hyväksikäytön estämiseen tarkoitetun ohjelman tukemiseen. Hiippakunnan talousvaliokunta, joka koostuu pääasiassa seurakuntien valitsemista edustajista, hyväksyi juuri taloussuunnitelman, jossa seuraavan kolmen vuoden aikana seurakuntien maksama maksu hiippakuntarahastoon kaksinkertaistuu. Tähän asti maksu on ollut viisi prosenttia seurakunnan nettotuloista. Kolmen vuoden päästä maksu on kymmenen prosenttia. Iso osa tästä menee nimenomaan puheena olevaan ohjelmaan.

Suomen Anglikaaninen kirkko kouluttaa omia työntekijöitään, luottamustehtävissä olevia ja vapaaehtoista työtä tekeviä seurakuntalaisia tämän ohjelman mukaisesti. Kirkkon on Suomessa rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta. Tästä syystä nämä säännökset ovat osa kirkon säädöksiä myös Suomessa. Nämä säännöt koskevat muun muassa niitä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappeja, jotka haluavat auttaa anglikaanisten jumalanpalvelusten vietossa ja pyytävät siksi anglikaaniselta piispalta lupaa. Tähän kuuluu myös rikosrekisteritaustojen selvittäminen, joka tapahtuu tämän ohjelman puitteissa. Samoin yhteistyössä luterilaisten seurakuntien kanssa meidän tulisi sopia tarkasti vastuunjaosta.

Aina välillä törmään harmikseni ajatukseen, että ”nyt olemme Suomessa ja menemme Suomen sääntöjen mukaan.” Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä tuli voimaan vuonna 2014. Tämän lain mukaan toiminnan järjestäjän on arvioitava ne tehtäväkuvat, joissa taustan selvittäminen on tarpeen. Lisäksi toiminnan järjestäjän on laadittava ohje tai menettelytapa, jolla pyritään turvaamaan lasten henkilökohtainen koskemattomuus. Piispan virkamääräyksellä toimivia koskee Suomen Anglikaanisen kirkon yhdyskuntajärjestyksen kohdat, jotka viittaavat Englannin kirkon säädöskokoelmiin. Toimimme siis niiden ehtojen ja mahdollisuuksien puitteissa, joita Suomen lainsäädäntö asettaa.

Turvallisuus on asia, jota nykymaailmassa kaivataan. Meille hyväksikäytön ehkäiseminen on ennen kaikkea kirkon missiosta nouseva asia: kaikilla on oikeus osallistua kirkon toimintaan pelkäämättä. Tähän liittyy myös se, että millaisesta tahansa hyväksikäytöstä voi ilmoittaa turvallisesti niin että tulee kuulluksi ja suojelluksi.

Lisää suojeluohjelmasta voi lukea esimerkiksi täältä (englanniksi): http://europe.anglican.org/safeguarding/safeguarding

Kirjoittaja

Mäkipää Tuomas
Mäkipää Tuomas
Olen Helsingin St Nicholas'n anglikaanisen seurakunnan pappi, apulaislääninrovasti sekä Englannin kirkon kirkolliskokousedustaja. Vastaan Englannin kirkon työn kehittämisestä Suomessa (Suomen Anglikaanisen kirkon kautta) ja kansallisella tasolla Porvoon sopimuksen mukaisista suhteista Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Olen myös hiippakuntasynodin jäsen ja hiippakunnan papiston puheenjohtaja. Tässä ominaisuudessa edustan papistoa piispan neuvostossa (vastaa lähinnä tuomiokapitulin istuntoa). Suomen Anglikaaninen kirkko on osa Englannin kirkkoa ja seurakuntana olemme inklusiivinen sanan ja sakramentin yhteisö. Ilolla saamme seurata, kuinka Jumala kutsuu yhteyteensä ja ylösnousseen Kristuksen seuraajiksi. Seurakuntamme ovat hyvin erilaisia, korkeakirkollisesta Helsingin St Nicholaksesta hyvin yksinkertaiseen jumalanpalvelukseen Espoon Tapiolassa. Tampereen Christ the King on jotain tältä väliltä. Käytetyimmät kielet ovat tällä hetkellä arabia, englanti, swahili, Nigerian kansalliset kielet ja suomi