Turvallinen messu

Kahdeksan Helsingin Vuosaaren seurakunnan luottamushenkilöä on julkaissut  facebook-sivulla Tulkaa kaikki Vuosaari  kannanoton, jossa edellytetään, että Vuosaaren seurakunnan messuun on aina turvallista tulla. Tähän kantaan on varmasti kaikkien helppo yhtyä.

Mutta mitä tarkoitetaan sillä, että messuun on turvallista tulla?  Meillä Espoossa laitettiin toukokuusta 2015 Espoonlahden kirkon kirkkosali käyttökieltoon  katon rakennevaurion takia. Tuolloin oli todellakin aihetta epäillä, ettei messuun olisi turvallista tulla. Tiedossa on myös kirkkotiloja, jotka ovat olleet käyttökiellossa sisäilmaongelmien vuoksi. Toiminnan jatkaminen olisi merkinnyt terveydellistä uhkaa tilojen käyttäjille.

Turvallisuutta voidaan toki tarkastella monelta kannalta, eikä uhka fyysiselle terveydelle ole suinkaan ainoa turvallisuutta vaarantava tekijä. Turvallisuuteen kuuluu myös mahdollisuus välttää kohtaamasta henkistä tai hengellistä väkivaltaa. Arjen epämiellyttävien kokemusten kohtaamista ei kuitenkaan tule katsoa turvallisuusuhaksi. Ihmisen osana on kokea pettymystä ja henkilökohtaista riittämättömyyttä sekä kohdata jyrkkiäkin näkemyseroja suhteessa omiin mielipiteisiinsä ja elämänkatsomukseensa.

Ristiriitojen kohtaaminen on väistämätöntä. Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti, eikä kenelläkään ole velvollisuutta kokea itseään kuten toiset hänet määrittelee, mutta ketään ei voida myöskään velvoittaa kokemaan toista ihmistä tai häneen liittyviä asioita kuten hän itse itsensä määrittelee. Ristiriitojen kohtaamista ei tule määritellä turvallisuusuhaksi.

Kirkkoherra Jussi Mäkelä kirjoitti:” "Elämäsi tärkein kysymys on: uskotko Jeesukseen vai et? Sillä jokaisen ihmisen on vastattava tähän kysymykseen ennemmin tai myöhemmin. Eikä kukaan voi vastata siihen sinun puolestasi. Jos et ole varma siitä, uskotko Jeesukseen, et voi olla myöskään varma siitä, pääsetkö taivaaseen."

Apostoli Paavali kirjoitti Rooman seurakunnalle: ”Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.” (Room. 3:22-24)

”Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva.” (Room. 10:9)

Kirkkoherra Jussi Mäkelän kirjoitus on havahduttava ja kenties ravisteleva, mutta ei mitenkään oppimme vastainen.  Emme siis pelastu omilla teoillamme, emme sillä, että olemme ”hyviä ihmisiä”.  Ehkäpä tekstiä olisi ollut syytä täydentää kertomalla, ettemme voi saada edes pelastavaa uskoamme omin teoin, omalla päätöksellämme.

Laki ja evankeliumi kuuluvat yhteen. Kristus ei tullut kumoamaan lakia vaan täyttämään sen. Onko turvallista kuulla lain ja evankeliumin saarnaa? Aivan varmasti. Evankeliumille voimme antaa turvallisuustakuut. Kristus on jo kuollut puolestamme.

 

https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/vuosaaren-kirkkoherran-jeesus-kirje-poiki-reaktion-luottamushenkiloilta-lahettivat-avoimen-kirjeen/

https://www.facebook.com/tulkaakaikkivuosaari/photos/a.1987626107964537/2181067578620388/?type=3&theater

https://www.facebook.com/vuosaarenseurakunta/posts/2284031228274191?__tn__=-R

19 kommenttia

  • Bror Osvald Nyman sanoo:

    Ymmärrän kyllä Jukan perimmäiset opit mutta tätä minä en ymmärrä:

    “Jos et ole varma siitä, uskotko Jeesukseen, et voi olla myöskään varma siitä, pääsetkö taivaaseen.”

    Tämä tarkoittaa mielestäni siis sitä, että jos ihminen EI usko Jeesukseen niin hän voi silti päästä taivaaseen. Tämä olikin oikein lohduttava tieto. Näin se kristinuskokin näköjään muuttuu kuten kaikki muukin tässä maailmassa… oikeampaan suuntaan… sanoisin…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Mielenkiintoinen pointti on “uskotko Jeesukseen?” vai “uskotko Jeesusta?”

    Jeesuksen puhumat Sanat ovat iankaikkisen elämän Sanat, ei se että joku on opettanut “uskomaan Jeesukseen”.

    Luuk. 6:46 Miksi te huudatte minulle: ‘Herra, Herra!’ ettekä tee, mitä minä sanon?

    Joh. 12:48 Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Harri Ahdesmäki sanoo:

    “Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Harri Ahdesmäki sanoo:

    Millainen on turvallinen messu? Se on sellainen, missä syntiä ei saarnata synniksi eikä siitä kehoiteta tekemään myöskään parannusta. Ja kun syntiä ei ole, niin evankeliumiakaan ei silloin tarvita. Kukaan ei myöskään herää, vaan kaikki jatkavat nukkumistaan synnin syvässä unessa. Kukaan ei myöskään pahoita mieltään. Sellainen on turvallinen messu.

    Mutta kuka jaksaa tulla kirkkkoon nukkumaan? Eipä juuri kukaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Harri Ahdesmäki sanoo:

    Jos kristitty ei tunnista itsessään taistelua lihan ja hengen välillä, mitä myös pyhitykseksi kutsutaan, on perusteltua kysyä asuuko Kristus hänessä, 2.Kor. 13:5. Ilman pyhitystä ei kukaan tule näkemään Herraa, Hepr. 12:14. Silloin kristitty on joko luopunut uskostaan tai hän ei ole koskaan uskossa ollutkaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Kiitos hyvästä puheenvuorosta niille kahdeksalle luottamushenkilölle, jotka toivovat turvallisia messuja Vuosaareen. Todennäköisesti jo tämäntyyppiset julkiset puheenvuorot lisäävät seurakuntalaisten turvallisuuden tunnetta koska ne kertovat siitä, että kaikki Vuosaaren seurakunnan päättäjät ei ole yksimielisenä rintamana edellyttämässä seurakuntalaisilta uskonratkaisua – selkeää henkilökohtaista päätöstä uskoa – ja pelottelemassa helvetillä siinä tapauksessa jos tälläistä selkeää päätöstä ei kykene, voi yms. tehdä.

    Muistan omat kipuiluni tämän asian kanssa niiltä ajoilta jolloin kuuluin Helluntaiseurakuntaan. Ahdistuneena kadehdin niitä jotka näyttivät uskovan täydestä sydämestään ilman epäilyn häivää ja huolta huomisesta, olivathan he antaneet kaikki huolensa ja ongelmansa Jeesukselle. Tämä oli yksi niistä syistä miksi ajauduin ulos helluntaipiireistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Kuten varmasti huomasit, kirjoitukseni kärki kohdistui turvallisuus käsitteen uusiokäyttöön. Käsiteellä turvallisuus tarkoitetaan yleensä vaarojen ja uhkien (riskin) taikka niiden kokemusten poissaolosta. Turvallisuuden käsitettä voidaan tarkastella kysymällä ketä/ mitä turvataan, keneltä/ miltä turvataan ja miten turvataan. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74107/StratL3_10.pdf

      Tässä yhteydessä voimme siis kysyä millaisia turvallisuusuhkia taikka niiden kokemuksia kirkkoherra Jussi Mäkelän kirjoituksesta aiheutui. Miten uskonratkaisu taikka siihen kehottaminen edustaa turvallisuusuhkaan tai millä tavoin se koetaan turvallisuusuhaksi.

      Yleisesti uskonratkaisulla tarkoitetaan sitä että tunnustaa ylös nousseen Jeesuksen Kristuksen Herraksi. Paavali kirjoitti Rooman seurakunnalle: ” Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva.” (Room. 10:9) Onko siis niin, että raamatunluku on seurakunnassa turvallisuusuhka? Entä sitten julistustyö turuilla ja toreilla?

      Olemme saaneet käskyn suoraan Jeesukselta: “Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:19-20)

      Jos ja kun noudatamme Herramme käskyä täällä Suomessa, olemmeko siis turvallisuusuhka?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Raamatunluku seurakunnassa voi olla turvallisuusuhka. Raamatusta löytyy kohtia joita lukemalla ja joiden ” valtuuttamana” on tehty enemmän tai vähemmän kamalia tekoja

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Kerrotko vielä joitakin esimerkkejä karsittavista Raamatunkohdista.

      Kuuluuko jokin näistä teksteistä karsittavien listalle: http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0022#Ivsk1

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Raamatusta ei mielestäni tarvitse karsia mitään pois. Tottakai sitä ja ja pitääkin lukea mutta kun lukee niin kannattaa ottaa tilanne huomioon sekä miettiä mitä ja millä tavalla tulee samalla tulkinneeksi Raamatun sanaa. On nimittäin varsin helppoa paeta vastuutaan menemällä Raamatun selän taakse piiloon, tyyliin: enhän minä muuten saarnaisi että lapsia on kuritettava ruumiillisesti mutta kun Raamatussa sanotaan että ” ken vitsaa säästää se lastaan vihaa”. Tai että “enhän minä muuten saarnaisi orjuuden kaltaisissa olosuhteissa eläville työläisille, että heidän pitää alistua mukisematta niin hyvien kuin pahojen pomojen tahtoon, mutta kun Raamatussani ihan selvästi sanotaan että:” palvelijat, kunnioittakaa isäntiänne ja olkaa heille kuuliaisia, ei ainostaan hyville ja lempeille vaan myös epäoikeudenmukaisille” (1 Piet. 2: 18)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      ” ken vitsaa säästää se lastaan vihaa”.

      ” palvelijat, kunnioittakaa isäntiänne ja olkaa heille kuuliaisia, ei ainostaan hyville ja lempeille vaan myös epäoikeudenmukaisille” (1 Piet. 2: 18)” —–

      -Raamatun, kuten minkä tahansa tekstin tulkitsemisessa on järjen käyttö paitsi sallittua, myös suotavaa. Tarvitaan myös viisautta, logiikkaa ja halua löytää kohdan varsinainen sanoma. Usein täytyy jopa olla erityisen halukas löytämään tekstistä jotain epäeettistä ja vastustettavaa, jotta sitä siellä näkisi.

      En tiedä onko yhtään sellaista tekstiä, jonka syvin ydinasia löytyy tulkitsemalla tekstiä mahdollisimman kirjaimellisesti. Juuri kirjaimellisuuteen sortuivat ja juuttuivat fariseukset Jeesuksen aikana. Ja kadottivat käskyjen varsinaisen pointin, sanoman ja viisauden.

      Sari R-L, mitä näet jos katsot noita raamatunkohtia etsimällä niistä sitä varsinaista sanomaa. Sitä joka on se pysyvä ydinasia. Se mikä pätee kaikkina aikoina ja kaikissa tilanteissa ja aikakausissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Eli pakenemista voi tapahtua niinkin päin. Esitetään kohta siten ,että sieltä olisi poimittava se epäolennaisin yksityiskohta ja jätetään varsinainen pointti huomiotta.

      Eli paetaan juurikin kirjaimellisen raamatuntulkinnan taakse, olettaen että joku siten varmaan jossain ajattelee, vaikkei niin sanokaan, ja aloitetaan kiista, joka olisi täysin tarpeeton, ainakin juuri käsillä olevassa keskustelussa.

      Tämä on helppo tapa väistää varsinaisesta asiasta keskustelemista. Ja usein käytetty.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      On huomioitava aina myös kuka sanoo, kenelle, missä tilanteessa ja missä merkityksessä ja mitä muuta kohdan yhteydessä tai toisaalla Raamatussa sanotaan.

      Yhteen kohtaan tuijottaminen ei auta kun etsitään koko totuutta, eikä vain osaa siitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Teologiset totuudet, uskonsisällöt, ovat mysteerioita eli uskomme kohteena olevia ideoita.

    Miten sitten pelastuu Ihminen joka sairauden, vajavuuden tahi muun vastaavan syyn takia on kykenemätön ottamaan vastaan ja henkilökohtaisesti tunnustautumaan aina kulloisenkin idean omistajaksi. Löytyisikö edellisestä harkinnan pohjaa ja näkemystä pelastusasiassa kirkkomme jäseninä.

    Kaunista teologinen pohtiminen on kovinki usein ja näin tyydyttää ennenkaikkea tekijäänsä ja toisia samalla asialla olevia. Kuitenkin Jeesuksen kolme Uuden Testamentin opetusta ja käyttäytymisemme ohjetta riittävät hyvin elämämme ohjeeksi sen säällistä elämistä varten.

    Lopuksi voi huomata meidän kaikkien olevan vajaita osassa näköpisteitämme ja näin yhdellä tavalla olemme Ihmisiä joille runsaskaan teologinen tieto saati ymmärrys ei tuo minkäänlaista helpotusta eikä vastausta elämämme mysteeriin, ja siitähän viime kädessä kysymys onkin. Tavoittamattoman tavoittelusta. Sillä on kuitenkin arvonsa.

    Näin turvallinen Jumalanpalvelus olisi yhdellä tavalla sellainen missä Ihminen huomaisi Ehtoollisvuorolaulun “Ylentäkää Sydämenne Jumalan puoleen“ ja siihen vastauksen suuren merkityksen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Raamattua tulee lukea kannesta kanteen Sen lisäksi sitä on rukoillen tutkittava ja mietiskeltävä. Tulkintaakin tarvitaan, mutta tukinnasta ei saa tehdä pääasiaa. Silloin alkuperäinen teksti voi menettää merkityksensä ja tilalle nousee tulkinta. Siitä Sarikin käsittääkseni tuossa kirjoitti. Monet “raamatunopettajat” puhuvat vain tulkinnan tärkeydestä. Ikään kuin oikea tulkinta olisi vain heidän näpeissään. Eikä siihen mitä Raamatussa lukee voisi olenkaan luottaa. Tuo väite vieraannuttaa tavallisia tallaajia Raamatun lukemisesta. Jolloin kaikenlainen pallottaminen tulee mahdolliseksi. Tavallinen tallaaja kun ei tunne Raamatun sisältöä, niin hän on altis omaksumaan miltei mitä tahansa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ilmari Karimies sanoo:

    Kirkossa onkin aika vähän puhuttu seurakuntalaisen oikeudesta edellyttää palveluilta tiettyä laatua ja sisältöä. Kirkossa on onneksi olemassa mekanismi niiden takaamiseksi.

    Jumalanpalveluksessa käytettävien kirjojen on oltava tunnustuksen mukaisia. Ne hyväksyy kirkolliskokous. Jumalanpalvelus on toimitettava käsikirjan mukaan. Saarnan on oltava tunnustuksen mukainen. Näissä pysymistä valvoo tuomiokapituli. Kirkon tehtävän (“tunnustuksensa mukaan”) KL §3 toteuttaminen ja kirkon toiminta perustuu kirkon tunnustukseen.

    Kirkolla on julkinen selvästi ilmaistu identiteetti eli tunnustus, jonka pohjalta toiminta tapahtuu.

    Turvallisinta on, että jokainen kirkon tilaisuuksiin tuleva voi ennakoiden tietää mitä odottaa, nimittäin tunnustuksen mukaista julistusta ja jumalanpalvelusta.

    Jos odottaa jotain muuta sitä kannattanee hakea joltain toiselta palveluntarjoajalta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jukka Kivimäki
    Jukka Kivimäki

    Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.