Turvallisuus

Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: ”En minä sinua hylkää enkä sinua jätä”; niin että me turvallisin mielin sanomme: ”Herra on minun auttajani, en minä pelkää; mitä voi ihminen minulle tehdä?” (Hepr. 13: 5-6)
b2ap3_thumbnail_Turvallisuus.jpg
Miten huolehdit omasta ja perheesi turvallisuudesta?

Entä jos huomenna olisi viimeinen päivä; miten olet varautunut siihen?

Katekismuksessa opetetaan, että ihmisen jumala on se, jonka varaan hän rakentaa elämänsä; mikä on jumalasi (työ, raha, terveys, urheilu, auto tai muu omaisuus, vai elävä Jumala)?

Miksi on (tai ei ole) oikein varautua pahan päivän varaan?

Mitä mieltä olet päivän tekstistä (näetkö siinä mahdottomia vaatimuksia vai tärkeitä lupauksia); miksi Jumalaan on helpompi (tai vaikeampi) luottaa kuin omaan epäjumalaan?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Jorma, kiitos hyvästä kommentista.
    Tuomas sanoi Jeesukselle: ”Minun Herrani ja minun Jumalani”. (Joh. 20:28)

    Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Niinkuin kirjoitettu on: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina.” Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Room. 8: 31-39)

  2. Jokaiselle ihmiselle on turva evankeliumissa, niin tämän maan päällisen vaelluksen ajaksi kuin iankaikkisen elämänkin.

    Jeesus julisti ”tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”.

    Mitä tämä evankeliumi saa aikaan ihmisessä?

    Tekointa vaikkuttavan rakkauden, siis evankeliumi tuottaa hyvää hedelmää ihmisessä Jumalan voimalla Pyhän Hengen kautta.

    Voiko tämän puhtaan evankeliumin uskonut ihminen tehdä MITÄÄN pahaa lähimmäiselle, väkivaltaa?? EI VOI, vaan hänessä vaikuttaa Jumalan rakkaus niin uskon veljiä kuin vihollisiakin kohtaan, niin kuin Jeesus itse esimerkillään näytti ja Hänen seuraajiaan on puhtaan evankeliumin vastaan ottaneet.

    Entä kirkko joka väittää julistavansa puhdasta evankeliumia ja jonka historiasta näemme väkivaltaa,miekalla on puolustettu omaa uskoa ja jopa levitetty sitä, maiden hallitsijat ovat pakottaneet kansalaisensa samaan uskoon kuoleman tai maasta karkoituksen uhalla, entä kun saman kansan ja kirkon jäsenet ovat nousseet toisiaan vastaan ja tappaneet ”uskonveljiä”, VOIKO tällainen kirkko julistaa puhdasta evankeliumia??? Voiko kirkko ”unohtaa” historiansa??

    Vielä jokaiselle henkilö kohtaisesti, voitko turvata tällaisen kirkon julistukseen iankaikkisen elämäsi??

    Jos sait piston sydämeesi niin Raamatun Sanassa on selkeä ohje kuinka toimia

    37 Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?”
    38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
    39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”
    40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: ”Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta”.
    (ap.t.2)

  3. Ari, kiitos kommenteista. Oikeaa uskoa seuraa Jumalan tahdon mukaiset teot. Mutta koskaan meidän teot eivät ole täydelliset, emmekä tiedä jokaisen tekomme vaikutusta lähimmäisellemme. On tilanteita, joissa oikein toimiessa voi jokin lähimmäisemme kokea että teemme väärin; tärkeintä ettei tahallisesti toimi rakkaudettomasti. Pelastus on lahjaa, jonka voi kadottaa jos luotamme tekoihimme ja luulemme niiden ansiosta pelastuvan; tällöin uskomme itseemme Jeesuksen Kristuksen sijasta.

  4. Voiko tämän puhtaan evankeliumin uskonut ihminen tehdä MITÄÄN pahaa lähimmäiselle, väkivaltaa??
    Miksi Jeesus on opettanut meillekin Isä meidän rukouksen joka päiväiseksi rukouksemme, jossa joudumme pyytämään syntejämme anteeksi ? Vieläpä uskossa eläessämme.
    Kuitenkin Raamattu jaTunnustuskirjamme opettavat asiaa toisella tavalla, kuin Ari miten edellä Raamattua tulkitsee: ”Me myös uskomme, opetamme ja tunnustamme, että vaikka oikein uskoviin ja todella uudestisyntyneisiin vielä jatkuvasti – hautaan saakka – on piintyneenä paljon heikkoutta ja vajavuutta, he älkööt kuitenkaan silti epäilkö vanhurskauttaan, joka heille uskon kautta luetaan, eikä sielujensa autuutta, vaan pitäkööt varmana sen, että heillä Kristuksen tähden, pyhän evankeliumin lupauksen ja sanan voimasta on armollinen Jumala.”
    Me emme siis perusta uskoamme siihen, että ihminen muuttuu täydelliseksi tai edes paremmaksi. Emme perusta uskoamme myöskään omiin tunteisiimme, omaan kilvoitukseemme emmekä edes omaan uskoomme. Omasta sydämestämme ei löydy kestävää perustaa. Täytyy oppia rakentamaan Jumalan teoille. Silloin seisomme kalliolla. Pelastumme yksin Kristuksen tähden ilman minkäänlaista omaa osuuttamme ennen uskoon tuloamme, sen aikana tai sen jälkeen.

  5. Martti, kiitos hyvästä kommentista. Näinhän se on. Jos meidän itsestämme pitäisi löytää se hyvä täydellinen uskova ihminen, joka ei kompastelisi ollenkaan, niin sellaista emme löydä. Sen sijaan meidän pitää elämämme rakentaa Kristus-kalliolle, jolloin rakennuksemme kestäisi kaikki tsunamit ja myrskyt.

    Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme. (Gal. 3:13)

Kirjoittaja

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.