Tynkävirka ei kelpaa

Parin viimepäivän keskustelunaiheena Kotimaa24:ssa on ollut lehtorinvirka. Toiset näkevät sen edelleen tarpeellisena, toiset eivät kaipaa tynkävirkaa kirkkoon. Tästä aiheesta tehdään nyt pieni sivupolku toisaalle.

Parhaillaan koolla oleva kirkolliskokous ottaa jossain vaiheessa käsittelyyn esityksen diakonivirasta. Edellisessä istunnossa esitys sai takapakkia ja esityksen laatijoille meni herne nenään. Nyt yritetään uudelleen ja on mielenkiintoista nähdä mitä on tulossa.

Asian tiimoilta on esitetty yhtä jos toista. Tässä on oma (ja vain oma) ehdotukseni eri esitysten pohjalta.

1. Kirkossa on yksi virka ja diakonivirka on osa tätä virkaa. Tämän voisi viimein todeta niin selvästi ettei sitä tarvitse jälkikäteen arvuutella.
2. Diakonivirkaan voidaan vihkiä piispainkokouksen hyväksymien kelpoisuuksien mukaan diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä, joilla on kutsu työhön seurakuntaan, kirkon hallintoon tai kristilliseen järjestöön. Vihkimys on edellytys virkaan.
3. Seurakunnissa ei ole diakonivirkoja, vaan edelleen diakonian virkoja ja nuorisotyönohjaajan virkoja. Eihän seurakunnissa ole pappisvirkojakaan, vaan kappalaisen tai seurakuntapapin virkoja tai muita tehtäviä, joihin pappisvirkaan vihityt hakeutuvat töihin.
4. Kun nyt kymmenien vuosien jahkaamisen jälkeen uudistetaan, niin ei tehdä tästä tynkävirkaa, jollaiseksi lehtorinvirka koetaan. Diakonivirkaan vihityt voivat aivan hyvin kastaa, vihkiä avioliittoon, siunata vainajan tai toimittaa kotiehtoollisen. Tässä olisi sitä uudistusta muuttuvan kirkon työntekijätarpeisiin. Ja koulutuksella tästä selvitään, osaamista pitäisi löytyä joka paikallisseurakunnasta vähintään yhden kirkkoherran verran.

Jos näillä lähdettäisiin...

 

 

11 kommenttia

  • Mirja Rautkoski sanoo:

    Tässä on toisaalta uutta näköalaa, mutta käytännössä tässä mallissa taitaisivat mennä entistä enemmän “puurot ja vellit sekaisin”. Perinteiden muuttaminen näin radikaalisti voi tuoda uusia identiteettivaikeuksia työntekijöille ja hämmennystä seurakuntalaisille. En usko myöskään, että kaikki diakonian virkaa edustavat haluavat ottaa muutenkin haasteellisen työnsä lisäksi toimituksia kalenteriinsa ja menettää viikonloppuvapaataan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Mielestäni tässä ei mene vellit ja puurot sekaisin vaan tässä on tehty yhsi monista mahdollisista ratkaisuista käytännöllisen elämänläheinen sovellutus ikivanhasta yhden viran kolmijaosta piispat, papin ja diakonit.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Marko Pasma ehdottaa, että diakonivirkaan vihityt voisivat kastaa, vihkiä avioliittoon, siunata vainajan tai toimittaa kotiehtoollisen.

    Toisaalta hän kuitenkin ehdottaan, ettei seurakunnissa ole diakonivirkoja, vaan edelleen diakonian virkoja ja nuorisotyönohjaajan virkoja.

    Miksi esimerkiksi vainajan siunaamiseen tarvittaisiin DIAKn monopoliasemassaan antama sosiaalityöntekijän tai nuoriso-ohjaajan AMK koulutus? Eikö esimerkisi yliopistossa välitutkinnon suorittanut teologian kandidaatti soveltuisi tehtävään vallan mainiosti?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kimmo Jaatila sanoo:

      Teologian kandi ei ole suorittanut kirkon virkaan edellytettäviä soveltavia opintoja. Tämä siksi, että kirkko edellyttää maisterin tutkintoa. Toisen alan kandit tai maisterit pääsevät ns. siltaopintojen kautta suoraan teologian maisteriopintoihin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo Jaatila sanoo:

    En pidä hyvänä, että diakoniksi vihitty saisi oikeuden kastaa ja toimittaa ehtoollisen. Se on pappisviran tehtävä. Hautaan siunaaminen ja avioliiton siunaaminen on asia erikseen.

    Toisaalta en lähtisi tekemään diakonian virasta toimitusautomaatin virkaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Teemu Kakkuri sanoo:

      Marko pasman listauksesta puuttuvat varsinaiset jumalanpalvelustehtävät, mutta siinä on hautaan siunaaminen, joka on jumalanpalvelus. Mielenkiintoinen valinta. Hautaan siunaaminen kaikkinensa on paljon vaativampi tehtävä kuin jumalanpalvelussaarna. Se on sitä ihmisten kohtaamisen kannalta, teologisesti, puheen valmistamisen osalta ja vielä sielunhoidollisesti. Tällä en tarkoita diakonien ja pappien lahjakkuuksia noin keskimäärin vaan tehtävien luonnetta. Hautaan siunaamisen monivaiheisessa prosessissa pappi on pappeimmillaan. Tai sitten on mahdollisimman väärällä alalla.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Teemu Kakkuri sanoo:

      Anteeksi sukunimen pieni alkukirjain.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Marko Pasma sanoo:

      Teemu, jätin ne pois, koska ovat pääosin mahdollisia jo nyt. Hautaan siunaaminen omaisten tapaamisesta mahdolliseen jälkitapaamiseen sakka on varmasti haastava tehtävä ja vaatii keskittymistä ja osaamista. Diakoniatyöntekijöidemme osalta en ole tästä lainkaan huolissaan, jos tehtävä eteen joskus tulisi. Mitä enemmän olen oppinut tuntemaan kollegoita ympäri Suomea, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut heidän osaamisestaan ja taidoistaan kohdata sielunhoidollisesti kriiseissä olevia ihmisiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Teemu Kakkuri sanoo:

      Mitä vanhemmaksi tulen ja myös virkaiältäni vanhemmaksi, sen vähemmän olen vakuuttunut juuri kenenkään valmiuksista kohdata vainajan omaisia ja varsinkaan pitää ruumissaarna. Samalla olen huomannut, että kysymys on paljon muustakin kuin vain jostain “osaamisesta” tai opitusta sielunhoidollisesta asenteesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Marko Pasma sanoo:

      Tuo nyt on kai selviö että surevan kohtaaminen ei ole vain tekniikkaa ja pedagogina tiedät kyllä, että osaaminen on laajempi asia, kuin lainausmerkeillä annat ymmärtää.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Pasma sanoo:

    Jos diakonivirka on osa kirkon virkaa ei liene mitään estettä sille, että tehtävänkuva laajenee ja siinä olisi uudistus joka palvelee myös pieniä seurakuntia, joilla on vaikeuksia palkata työntekijöitä. Mitä tulee perinteen muuttamiseen, niin en näkisi tätä kovin dramaattisena, kaikkea tuota jo aika pitkälle tehdään (sairaan ehtoollisen vieminen, muistohetki tuhkauurnan laskemisessa, avioliittoon vihkimisen muistopäivän rukoushetken johtaminen jne.). En myöskään näe todellisena uhkana, että diakonian virka muuttuisi toimitusautomaatiksi, varsinkin kun elämme aikaa, jolloin toimitusten määrä kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Marko Pasma
    Marko Pasma

    Ajatuksia diakonian näkökulmasta...