Uskon käsittämättömän suuri salaisuus

Ystävältäni oli tivattu sitä; “uskoiko hän”. Kummallista, uskosta yritettiin tehdä teko, josta riippuu kaikki. Jos uskot, olet oikea kristitty, jollet, niin, huonompi juttu.

Joudun pohtimaan tuota uskon salaisuutta ja juuri tuon ystäväni näkökulmasta. Sillä hän lupautui saarnaani kuuntelemaan ja tuli myös. Olikin hienoa, kun sain valmistaa sanani, juuri hänen korvilleen sopiviksi.Valmistusprosessin aikana sain sydämelleni sanat: ” älä yritä olla pappi”.

Niinpä jätin pois kaikki viittaukset, siihen ja siihen kohtaan. Samoin kaiken teologian ja pyrin niin yksinkertaiseen sanoitukseen kuin mahdollista. Oivalsin miten vaikeaa on evankeliumin julistaminen yksinkertaisin ja selkein sanoin. Sillä Jumalan tiet ovat suoria, mutta me teemme niihin paljon mutkia.

Jumalan evankeliumi on niin yksikertainen, että sen julistaminen sellaisena, kuin se oikeasti on, lienee meille madotonta. Haluaisimme niin kovasti tehdä jotakin, sen eteen että voisimme hyväksyä Jumalan hyväksyvän meidät. Saarnoihimme, pyrkii tuo ajatus mukaan, että jokin oma osuus olisi kuitenkin. Pikkuhiljaa alan tajuta sitä mitä Erkki Leminen sanoi: “meidän tehtävämme on vastaan hangottelu.”

Jumalan työn vastustaminen on ainoa mihin me kykenemme. Jotkut jopa sitten siihenkin, että lopettaa Jumalan työn vastustamisen ja ottaa evankeliumin sanoman vastaan. Saarnatessamme ristiin naulittua Kristusta ja pelastusta ainoastaan Hänessä, me joudumme kuolemaan aina itsellemme.
Vain silloin evankeliumi voi tulla oikeasti ilosanomaksi kuulijalle, Jos vapahtajamme saa tulla hänelle kaikeksi, kaikessa.

Pohdintani lähti tuosta ystäväni kertomasta ja siitä mitä se usko oikein on, jonka Jumala yksin vaikuttaa ? Sanan ja sakramenttien kautta. Onko se sitä, että kun vastaan hangottelun lopettaa, niin silloin juuri Jumala voi antaa uskon?

56 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Se miten uskoon johdattaminen tapahtuu riippuu aina tapauksesta. Olennaista kait on se että hän saa uskoa syntinsä anteeksi annetuiksi. Siinä on vain seurattava tarkoin Hengen johdatusta, miten kunkin kanssa tulee menetellä. Harvinaistahan sellainen minun elämässä on , että jonkun saa uskoon johtaa.

    Kysyit sitä miten nuori joka ensin todistaa innokkaasti valitsee rentun puolison. Olen kai monesti siihenkin vastannut. Kuka tahansa uskova voi langeta mihin tahansa ja koska tahansa. Sen kun pitää mielessä ni on aika hyvässä turvassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Veli Pesonen
    Pekka Veli Pesonen

    En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit