Uskonnollista toimintaako koululaisille?

Paikallislehdestä luin tänään Rami Lehdon oivalluksen: ”Joulu on uskonnollinen juhla, mutta kouluissa joulua ei saa juhlia uskonnollisena juhlana.”

Joulun merkitys on näköjään lain tulkitsijoilta hiukan hämärtynyt. Onhan se ymmärrettävää, koska hekin elävät keskellä kristillistä kulttuuria, eivätkä siksi tunnista joulun syvällistä uskonnollista merkitystä. Kulttuurin keskellä elämä kun on yhtä rauhallista, kuin pyörremyrskyn silmässä. Oman kulttuurin keskeistä sisältöä ei tunnisteta. Huomio kiinnittyy liikaa oman kulttuurin ulkopuolelle. Jostain toisesta kulttuurista käsin asia nähtäisiin selkeästi.

Kouvolassa ei osattu ottaa huomioon, ettei kristillistä uskonnollista juhlaa ei voi missään tapauksessa järjestää uskonnollisessa tilassa. Eikä uskonnollisessa tilaisuudessa saa olla tietenkään uskonnollista puhetta. Muutoin se on tietysti uskonnollista toimintaa. No miten muuten asia voisi olla ? Kokonaan näyttää unohtuneen se, ettei koko joulua olisi ilman sen uskonnollista sisältöä.

13 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Muistaakseni ristin poistamista lipustamme on takavuosina jo ehdotettu.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Pesonen
    Pekka Pesonen

    En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.