Uskonnonvapaus ja naisten oikeudet eivät ole vaihtoehtoisia

Uskonnollisin perustein naitettuja alaikäisiä tyttöjä. Kodin piiriin rajattuja naisia, joiden kapeaa roolia perustellaan uskonnollisin syin. Naisten äänen vaimentaminen uskonnollisissa yhteisöissä. Seksuaalinen häirintä uskonnollisissa yhteisöissä. Uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvien naisten kaksinkertainen syrjintä: vähemmistöuskontoon kuuluvina ja naisina. Naisiin kohdistuvan väkivallan perusteleminen uskonnolla.

Esimerkkejä uskonnonvapauden ja naisten oikeuksien rajapinnoista on paljon. Kumpi on tärkeämpi oikeus? Miten uskonnolliset perinteet ja naisten toimintamahdollisuudet liittyvät toisiinsa? Asiaa tarkasteltaessa on syytä huomioida, että sekä uskonnonvapaus että naisten ihmisoikeudet taataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa eivätkä ne ole vaihtoehtoisia tai toisilleen alisteisia.

Marraskuussa Suomessa vieraillut Oxfordin yliopiston apulaisprofessori Nazila Ghanea korosti naisten oikeuksia ja uskonnonvapautta käsittelevällä yleisöluennollaan kahta asiaa. Ensinnäkin on pidettävä mielessä, että ihmisoikeudet ovat aina henkilökohtaisia eivätkä yhden ihmisen oikeudet koskaan salli toisen ihmisen oikeuksien loukkaamista. Esimerkiksi uskonnolliseen yhteisöön kuuluvan miehen uskonnonvapaus ei anna hänelle oikeutta rajoittaa yhteisönsä naisten toimintaa, vaan hänen oikeutensa koskee vain häntä itseään. Toisaalta apulaisprofessori Ghanea totesi, ettei ihmisoikeuksia ja ihmisoikeusrikkomuksia tarkasteltaessa ole mustavalkoisia ratkaisuja, vaan jokaista tapausta on tarkasteltava yksitellen.

Yliopistotutkija Johanna Konttori puolestaan kertoi ulkoministeriössä järjestetyssä suljetussa koulutuksessa väitöstutkimuksestaan, jossa hän perehtyi Ranskassa käytyyn keskusteluun musliminaisten erilaisten huivien käytöstä. Hän havaitsi, että käydyssä keskustelussa oli muutamia tyypillisiä piirteitä. Ranskalaisille musliminaisille annettiin julkisessa keskustelussa hyvin kapea rooli, jossa heidät nähtiin avuttomina uhreina, jotka tulisi tavalla tai toisella pelastaa patriarkaaliselta uskonnolta ja miesten määräysvallalta. Julkisessa keskustelussa ei juuri kuultu naisten omaa ääntä tai nähty naisia toimijoina, joilla on myös omia mielipiteitä ja oma vakaumus. Kukaan ei tuntunut muistavan sitä, että keskustelun kohteena olevien naisten uskonnonvapauteen kuuluu oikeus tulkita uskonnollisia tekstejä ja perinteitä myös itsenäisesti ja toimia oman tulkintansa pohjalta – naiset valitsevat huivin myös itse, koska se on heidän oman vakaumuksensa mukaista.

Uskonnonvapaus ja naisten oikeudet nähdään vastakkaisiksi myös tilanteissa, joissa ne eivät sitä ole. Pakkoavioliitot, alaikäisten tyttöjen naittaminen tai tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan perustelu uskontoperinteellä tai opilla ovat ihmisoikeusloukkauksia niin naisten oikeuksien kuin uskonnonvapauden valossa. Uskonnonvapaus ei annan kenellekään vapautta loukata toisen ihmisen oikeuksia ja vapauksia. Ihmisoikeuksien puolustajiksi itseään kutsuvien, olivat ne sitten ihmisiä, järjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä tai valtioita, tulee sitoutua myös naisten oikeuksien ja uskonnonvapauden puolustamiseen.

Tytti Matsinen
ihmisoikeusasiantuntija, Suomen Lähetysseura

Voimaantuneita naisia Etiopian Sirinkassa. Kuva Ari Vitikainen

4 kommenttia

  • Jari Haukka sanoo:

    Kristinuskon ydin on vapaus. Jokainen on oikeutettu toimimaan niinkuin haluaa, ketään ei pakoteta uskomaan mihinkään. Toisaalta seurakunnalla on oikeus ja vapaus olla pitämättä yhteydessään ihmisiä jotka eivät tahdo elää hurskasta elämää. Esim. jumalankieltäjäpapille ei välttämättä pitäisi olla oikeutta opettaa ateismiaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “Kristinuskon ydin on vapaus.”

      Johan pomppas…luepa nyt vähän uskontosi historiaa ja niitä muuttajia,jotka vapautta tähän maahan ovat oikeasti aikaansaaneet.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Haukka: “Jokainen on oikeutettu toimimaan niinkuin haluaa, ketään ei pakoteta uskomaan mihinkään.”

      Tämä on totta – tosin ei ketään voisi vastoin tahtoaan uskomaan pakottaakaan. Se, että asiat noin hyvällä tolalla jo nykyään ovat, ei kuitenkaan ole kristinuskon, enempää kuin minkään muunkaan uskonnon ansiota. Päinvastoin, tiedon lisääntymisen ja kansan koulutustason nousun ansiota on, että uskontojen asema ja kirkon vaikutusvalta länsimaisissa sivistysvaltiolissa on vain murto-osa entisestään (kohta ei enää sitäkään).

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Hyvä kirjoitus. Jos kaikki musliminaiset käyttävät huiveja ym. perinteisiä asuja, ei ole kyseessä enää vapaus käyttää niitä vaan pakko. Vapaudessa on aina niitä jotka haluavat toimia toisin. Valitettavasti myös konservatiivisissa kristillisissä yhteisöissä, myös Suomessa, on paljon naisia alistavia ja eriarvoisuutta ja yksilön vapautta murentavia sääntöjä ja perinteitä. Häpeä niille.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Missioblogi
    Missioblogi

    Missioblogin kirjoittajat ovat Suomen Lähetysseurasta. He kertovat maailmanlaajan kirkon näkökulmasta globaaleista murroksista, kirkosta ja ihmisestä kaiken tämän keskellä. * Viron alueen nuorten Raamattu- ja lähetyskurssien vastaava Titta Hämäläinen * Viestintäjohtaja Iiris Kivimäki * Latinalaisen Amerikan kehitysyhteistyökoordinaattori Arja Koskinen * Nepalin kirkollisen työn koordinaattori Elina Lind * Lähi-idän alueen tiedottaja Sari Lehtelä * Mekongin alueen kirkollisen työn koordinaattori Tero Massa * Tansanian Makumiran yliopiston opettaja Katri Niiranen-Kilasi * Tansanian kummityön koordinaattori Pia Pyhtilä * Pohjois-Suomen seurakuntayhteyksien koordinaattori Juha Taanila * Latinalaisen Amerikan kirkollisen työn koordinaattori Riikka Leskinen * ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen