Uskonnotkin ovat monikulttuurisuutta

Päivän Hesarin aukeamalla oli uutinen väkivallasta Jyväskylässä ja Oulussa. Jyväskylän äärinationalistinen mellakka ja siihen liittynyt pahoinpitely saivat syystäkin paljon palstatilaa. Tämänkaltaiset vielä onneksi harvinaiset monikulttuurisuutta vastaan suunnatut väkivallanteot on sammutettava alkuunsa. Muista Euroopan maista on varoittavia esimerkkejä niiden laajenemisesta.

Hesarin toinen väkivaltauutinen liittyy edellisen uutisen aihepiiriin. Oulussa oli kaksi raiskauksen yritystä, joissa molemmissa tekijät olivat tummaihoisia. Maahanmuuttajien kotouttamisessa on suuria haasteita alkaen kieliopinnoista.

Kulttuureissa on myös tuhoavia piirteitä, mikä näkyy esimerkiksi suhtautumisessa naisiin. Nämä kulttuurien piirteet eivät ole yhteiskuntaa rikastavaa monikulttuurisuutta ja siksi maahanmuuttajat on saatava luopumaan niistä. Ne sysäävät liikkeelle maahanmuuttajavihamielisyyttä, joka lisäksi kumpuaa usein alhaisesta koulutuksesta ja työttömyydestä.

Maahanmuuttajilla on kuitenkin paljon annettavaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kantaväestön alhainen syntyvyys johtaa väestön vanhenemiseen. Työt jäävät tekemättä ilman tekijöitä. Korkeasta työttömyydestä huolimatta kantasuomalaisia näyttää olevan vaikea saada joihinkin raskaisiin töihin. Pääkaupunkiseudun bussivuorot taitaisivat jäädä ajamatta ilman maahanmuuttajia. He ovat siksi välttämättömiä työvoimaksi.
_ _ _
Toinen näkökulma on humanitaarinen. Päiväntasaajan molemmin puolin ihmisen pahentama ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja sodat ovat sysänneet liikkeelle pakolaisaallon, joka osittain vajoaa konkreettisesti Välimeren aaltoihin. Tämän katastrofin lievittämiseksi Euroopan maat ja Suomi muiden mukana ottavat vastaan pakolaisia. Suomessa on sekä tilaa että voimavaroja nykyistä suuremmalle määrälle maahanmuuttajia, vaikka Afrikan kaikkia hädänalaisia ei voidakaan tuoda Eurooppaan.

Toinen asia on, että monet tulijoista kuuluvat maanosansa varakkaisiin, joilla on varaa maksaa ihmissalakuljettajille. Tämän elintasopakolaisuuden kitkemiseksi Suomikin on lähettänyt sotilaita operaatioon, jonka tarkoituksena on estää ihmissalakuljetus ja monien joutuminen vaaraan Välimerellä.
_ _ _
Uskonnot ovat osa myönteistä monikulttuurisuutta antaessaan elämälle merkitystä ja arvopohjaa. En puhu radikalisoituneesta uskonnollisuudesta, jossa terve uskonnollisuus on vääristynyt esimerkiksi väkivaltaisuudeksi. Usein unohtuu, että suurin osa maahanmuuttajista on kristittyjä.

Monikulttuurisuuden ja suvaitsemisen trendistä on vaikea tunnistaa, että se koskisi myös uskontoja. Kesän hiljaisena aikana ateistit ovat levittäneet lehdistön avustuksella uskonnottomuuden sanomaansa uskonnollista monikulttuurisuutta vastaan.
_ _ _
Piispa Kaarlo Kalliala kirjoitti osuvasti päivän kolumnissaan (HS 4.8.) tästä. Hänen mukaansa luteronormatiivisuus on leimannut Suomea niin pitkään, että herää kysymys, onko luterilaisuus ollenkaan sellainen uskonto, jota on tarkoitus harjoittaa. ”Suomessa on viime vuosina kehittynyt omaperäinen tulkinta, jonka mukaan kysymys ei suinkaan ole (uskonnon harjoittamisen) laiskuudesta vaan vakaumuksesta. Uskonnollistyyppiseksi vakaumukseksi on oltu tunnistavinaan ”luterilaisuus, jota vakaumuksellisesti ei harjoiteta.” - Kalliala toteaa, ettei luterilaisuuden harjoittamista pidä varoa. Se on yksi monikulttuuristuneen yhteiskunnan uskonnoista.

”Uskonnottoman tai uskonnot yksityisen piiriin tunkevan uuden yhtenäiskulttuurin rakentaminen on ”so last century”. Joka sitä yrittää, on koko ratakierroksen jäljessä. Meidänkään yhteiskunnassamme ei ole tähdellistä tuumia, kuinka painaa uskonnonharjoitusta piiloon, vaan kuinka eri uskonnot ja kulttuurit eläisivät rauhassa ja kuinka niiden edustajille tehtäisiin oikeutta.”
_ _ _
Pidin viime viikolla Kainuun prikaatissa kenttähartauden, jossa nykyisen käytännön mukaisesti annettiin mahdollisuus poistumiseen ennen hartautta. Tämä ei tuonut pitkää katkosta tilaisuuteen. Uskonnonharjoituksesta väistyviä oli alle kymmenen prosentin luokkaa. Sama kokemus on yleensä muistakin joukko-osastoista. Eivät varusmiehet niin uskontoallergisia ole. Jos papin puhe koskettaa, on sitä hyvä kuulla. Omaa mieltäni lämmitti, että eturivissä kantoi pataljoonan lippua tummaihoinen varusmies.

8 kommenttia

  • Tuula Hölttä sanoo:

    Pekka Särkiö :”Kesän hiljaisena aikana ateistit ovat levittäneet lehdistön avustuksella uskonnottomuuden sanomaansa uskonnollista monikulttuurisuutta vastaan.”

    En kyllä sanoisi, että vain “kesän hiljaisena aikana”, vaan tuota sanomaa on levitetty jo ainakin yli sata vuotta. Se tuli hyvin näkyviin 90-luvulla, jolloin tappelimme kahdeksan vuotta, että edes yksi eteläiseltä pallonpuoliskolta suomalaisten stipendiaattina Suomeen opiskelemaan tullut kristitty nuori sai jäädä Suomeen, kun hänen kotimaassaan oli puhjennut sisällissota ja hän oli “vihollinen” molempien keskenään taistelevien klaanien näkökulmasta.

    Ei voi muuta kuin olla kiitollinen tälle meitä isäksi ja äidiksi kutsuvalle “lapsellemme”, jonka oikeuden jäädä Suomeen lunastimme antamalla tälle “oikeaoppiselle” valtiolle omavelkaisen takauksen hänen valtiolle mahdollisesti aiheuttamiensa kulujen maksamiseksi, joita hän ei koskaan aiheuttanut.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Oikeassa olet Tuula, ettei uskonnottomuuden sanomaa edistetä vain kesäaikana. Esimerkkisi osoittaa, että yksilön oikeudet eivät välttämättä painakaan, jos oikeuksia korostavan aatteen muut intressit ovat toisessa vaakakupissa. Ehkä samasta syystä uskonnot ja esimerkiksi luterilaiset kristityt tahtovat unohtua puhuttaessa monikulttuurisuuden puolesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seija Rantanen sanoo:

    Suomessa ymmärtääkseni suurin osa raiskauksista tehdään ihan perisuomalaisessa parisuhteessa. Tai siis ainakin raiskaaja tuntee uhrinsa ja on samasta perhepiiristä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Seija, tämä on valitettavan totta. Parisuhteissa tapahtuu paljon raiskauksia, eikä niistä aina tehdä edes rikosilmoituksia. Samaan aikaan näyttää siltä, että tuntemattoman henkilön tekemissä raiskauksissa tai niiden yrityksissä maahanmuuttajataustaiset ovat yliedustettuina.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Joskus (melko usein) saa vaikutelman, että monikulttuuriuus on oiva ase kotimaisessa politikoinnissa. Heikommassa asemassa olevat pakolaiset/maahanmuuttajat ovat oiva ryhmä, jonka avulla voidaan käydä poliittista taistelua eri puolueiden kesken. Voidaankin kysyä, kumpi on tärkeämpää: Maahanpyrkivien pakolaisten hyvinvointi vai oman puolueen kannatuksen lisääminen?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Pekka

    Kiitos tekstistäsi

    Koska tiedotusvälineet valitettavasti vaikenevat tai jättävät liian vähälle näkökohdan, jonka otit esille tekstissäsi, haluan nostaa sen vielä esille:

    Useimmat maahanmuuttajamme ovat kristittyjä.

    Kirkollemme tämä on haaste nimenomaan olla sillä tavoin avoin ja selkeästi kristillinen yhteisö että nämä kristityt maahanmuuttajamme kokevat olevansa tervetulleita meidän mukaamme.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Tilli sanoo:

    Kiitos Pekka, tämä on oikein hyvä teksti. Uskonnot esiin -näkökulman kautta päästäisiin tosiaan kaiketi nykyistä paremmin kiinni tuohon kirjoituksesti alkuosaan eli siihen, että joissakin kulttuureissa (joissa uskonnoilla puolestaan on suuri rooli) on tapoja ja käytänteitä, joita ei yksinkertaisesti voi hyväksyä. Samalla luterilaisuuttakin osattaisiin tarkastella uusin silmin, kriittisesti mutta arvostaen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seija Rantanen sanoo:

    No nyt sitten selvisi, että Oulun raiskaajat olivat ihan kantasuomalaisia, eivät siis maahanmuuttajataustaisia: http://www.hs.fi/kotimaa/a1438914069402 . Vihapuheita on netissä levitetty väärin perustein.

    Ilmoita asiaton kommentti