Uskonpuhdistus ja minä

Kymmenen vuotta sitten masennuin. Kaikki tuntui turhalta. Jumala ja koko maailma tuntuivat tuomitsevan minut tai ainakin näin käänsin kaiken päässäni.

Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi. (Ps. 51:6)

Sillä ei sinulle kelpaa teurasuhri, sen minä kyllä antaisin; polttouhri ei ole sinulle mieleen. Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää. (Ps. 51:18-19)

Pro Fide: Ristin luona

Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. (Room. 3:23-24)

Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo. (Room. 5:1-2)

Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. (Room. 8:1)

Miten voimme päästä rauhaan Jumalan kanssa?

Miksi on tärkeää, että meillä on rauha Jumalan kanssa?

Koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä! (Gal. 4:6)" Miksi on tärkeää tuntea rakastava Isä oikealla tavalla?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

. . . . .

Seuraavat blogit:

Katolinen ja luterilainen (3.3.2017)

Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja minä  (10.4.2017)

118 kommenttia

  • Ari Pasanen sanoo:

    Ismo Malinen ihminen ilman Pyhää Henkeä elää pimeydessä eli sokeana paatuneella sydämellä, on pimeyden valtojen vietävissä.

    Ajatteleppa israelilaisia, Jumala monen ihmeen kautta vapautti egyptin orjuudesta palvelemaan Jumalaa, kuinkas kävi, napina ja epäusko valtasi heidät, miksi, olivatko he vajavaisempia kuin pakanat, eivät olleet vaan näin Jumala näytti ihmisen luonnollisen sydämen kyvyn palvella Jumalaa, siis koko israelin historia sen näyttää Jeesukseen asti.

    Mikä on tilanne tänäpäivänä, mistä “näkee” ihmisen luonnollisen kyvyn palvella Jumalaa? Ihminen seuraa johtajiaan (uskonnollisiakin) vaikka vainoamaan ja sotimaan uskon nimissä, kuten varmaan “näet” isisin talebanien jne kohdalla, mutta mitä et “näe” on oman “oikean kristin uskosi” historiaa joka todistaa juuri ihmisten sokeudesta seuratessaan johtajiaan ja tehdessään kauheuksia, tänäpäivänä luterilaisuudessa “näkyy” tämä sokeus ja paatuneisuus selkeimmin kuinka ns “kristittyjä” ohjataan seksuaallisella asialla Jumalan tahdon vastaisuuteen ja suuri osa menee mukana ja loput tuomitsee ja kaikki pitää kuitenkin itseään “oikeassa uskossa” olevina vaikka kaikilla on täysin sama perusta “olen kastettu, olen siis pelastuva”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Juu, ei voi ihminen nähdä, jos on peite silmillään, olen samaa mieltä. Kirkkokunnissa on monia, jotka uskovat ja monia jotka eivät. Ei ole sellaista kirkkokuntaa olemassa, jossa pelastuu vain sillä että kuuluu kyseiseen kirkkokuntaan. Ei vaikka olisi kastettu. Kyllä usko on se joka ratkaisee.

    Ketkä sitten uskovat? Ne jotka uskovat. Ei meidän ole mahdollista nähdä kenekään sydämmeen. Riittää kun tiedämme, että Jumala kyllä tuntee omansa. Onhan meillä kuitenkin Sana, jonka varassa usko lepää. Se ei siis lepää minkään piispan tai kirkkokunnan sanomisten varassa. Tämä avioliittokysymys on sellainen joka tulee hajottamaan Suomen evl.kirkon ja nykyiset piispat ovat siitä paljolti vastuussa. Tekeekö usko näin? Ei tee, kyllä tuossa on muusta kysymys.

    Hyvä onkin jokaisen kysyä mielessään, miksi näin tapahtuu. Onko Jumalla jokin tarkoitus Suomen varalle? Olemme kansana jo pahasti eksyksissä, kun olemme antaneet ahneudelle ja oman edun tavoittelulle vallan. Nykyään ei monikaan paheksu ahneutta, vaan pitää taloudelliseen vaurauteen pyrkimistä hyveenä.

    Sama koskee haureudesta aiheutunutta vääryyttä, joka ilmenee kaiken kattavana vastuuttomuutena. Puhutaan suvaitsevaisuudesta, mutta se on lopulta suurta välinpitämättömyyttä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Jep juuri näin ja oma sydänkin on ailahteleva kuin haavan lehti. Ja sen me tunnemme ja tunnustamme yhdessä seurakunnan kanssa syntimme. Onneksi pelastuksemme ei ole oman sydämmen varassa, vaan sen Kallion, joka ei sorru ja murene maailman tuulissa. Uskomme on luja toivon ankkuri, joka on heitetty läpi taivasten ja pysyy lujasti kiinni Jumalan lupauksissa. Jumala on sitonut meidät itseensä.

    “Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni” Joh.10:28

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Pyhä Martti Luther kirjoittaa päivähartauskirjassa Mannaa Jumalan lapsille Jesajassa olevasta hienosta paikasta, jossa on puhdasta Evankeliumia Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta ilman Lakia.

    Totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. (Jes. 53:4a)

    Tässä profeetta perustelee syvällistä ja välttämätöntä vanhurskauttamista koskevaa kohtaa. Uskomme, että Jeesus kärsi tuskan ja surmattiin meidän tähtemme. Paavali opettaakin, että Kristus tuli kiroukseksi meidän edestämme. Ei näet riitä, että tiedät Kristuksen kärsineen, vaan sinun on myös tiedettävä sen hyöty. Toisin sanoen sinun tulee uskoa, niin kuin profeetta tässä vakuuttaa, että hän on kantanut meidän sairautemme. Hän ei kärsinyt itsensä tai omien syntiensä tähden, vaan meidän tähtemme. Hän on siis kantanut kaiken sen vaivan ja sairauden sekä koonnut ja päällensä sälyttänyt kaiken sen kivun, joka meidän, kurjien syntisten, olisi pitänyt kärsiä ja kantaa.

    Ken siis oikein ymmärtää ja tietää nämä Raamatun sanat, hän on jo oppinut kristillisyytemme ja uskomme sisällön ytimen. Katso, tästä rikkaasta ja täydestä lähteestä apostoli Paavali on saanut nuo monet armorikkaat kirjeensä ja ammentanut koko ylenpalttisen virran autuaallisia ja lohdullisia lauseita. Niinpä perkeleellä ei olekaan minkään muun kohdan kumoamisesssa niin paljon tekemistä kuin tämän, sillä hän tietää, että kaikki riippuu siitä.

    Tohtori Martti Luther – Mannaa Jumalan lapsille / 9.2.2017

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Juha Heinilä 09.02.2017 16:32 “”Me tunnemme ainoastaan oman sydämemme. Muista ihmisistä näemme ainoastaan jotain ulkoista. Omaa uskoamme Jumalaan ja sydämemme halua tehdä Jumalan tahto voimme arvioida, emme muiden.””

    Siis kun ihminen uudestisyntyy ja Jeesus parantaa “kuurot korvat ja sokeat silmät” niin ensimmäisenä “näkee” missä saastaisuudessa ja pimeydessä itse eli ja vasta senjälkeen miten pimeys hallitsee maailmassa ja toisissa ihmisissä, kun “hirsi” on omasta silmästä pois niin todella näkee myös ottaa lähimmäisen silmästä rikan, siis tässä on se kuka julistaa puhdasta evankeliumia, joka itse on nöyrtyny ja tehnyt parannuksen ja saanut Pyhän Hengen.

    1 “Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; 2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. 3 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? 4 Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: ‘Annas, minä otan rikan silmästäsi’, ja katso, malka on omassa silmässäsi? 5 Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.(Matt.7)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Ari, ainakaan minulle Jumala ei ole antanut viisautta olla mestari, joka ottaa toisten silmästä tikkuja. Ei edes sellaiselta, jota usein tapaan ja tunnen aika hyvin. Me emme tiedä toisista ihmisistä paljoa mitään. Monesti näkökykymme ja tuomiohenkemme pettää kuten pyhällä Daavidilla. Hirsi silmässä tikkuja metsästetään toisten silmistä ja omasta päästä keksityillä ajatteluketjuilla. Meillä kaikilla on jokin sokeapiste.

      Herra lähetti Naatanin Daavidin tykö. Kun hän tuli hänen tykönsä, sanoi hän hänelle: “Kaksi miestä oli samassa kaupungissa, toinen rikas ja toinen köyhä. Rikkaalla oli lampaita ja raavaita hyvin paljon. Mutta köyhällä ei ollut muuta kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti sitä, ja se kasvoi hänen luonansa yhdessä hänen lastensa kanssa: se söi hänen leipäpalastansa, joi hänen maljastansa, makasi hänen sylissään ja oli hänelle niinkuin tytär. Niin rikkaalle miehelle tuli vieras. Mutta hän ei raskinut ottaa omia lampaitansa eikä raavaitansa valmistaakseen ruokaa matkamiehelle, joka oli tullut hänen luoksensa; vaan hän otti köyhän miehen karitsan ja valmisti sen miehelle, joka oli tullut hänen luoksensa.”

      Niin Daavid vihastui kovin siihen mieheen ja sanoi Naatanille: “Niin totta kuin Herra elää: mies, joka tämän on tehnyt, on kuoleman oma. Ja karitsa hänen on korvattava nelinkertaisesti, koska hän teki näin ja koska hän ei sääliä tuntenut.”

      Mutta Naatan sanoi Daavidille: “Sinä olet se mies. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ‘Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi ja pelastanut sinut Saulin käsistä. Minä olen antanut sinulle herrasi linnan ja antanut herrasi vaimot sinun syliisi; ja minä olen antanut sinulle Israelin ja Juudan heimot. Ja jos tämä olisi vähän, niin minä antaisin sinulle vielä sekä sitä että tätä. Miksi sinä olet pitänyt halpana Herran sanan ja tehnyt sitä, mikä on pahaa hänen silmissään? Heettiläisen Uurian sinä olet surmannut miekalla, olet tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa sinä olet ottanut vaimoksesi. Sentähden ei miekka ole milloinkaan väistyvä sinun suvustasi, koska olet pitänyt halpana minut ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Uurian vaimon. Näin sanoo Herra: Katso, minä nostatan sinulle onnettomuuden sinun omasta perheestäsi, ja silmiesi edessä minä otan sinun vaimosi ja annan heidät toiselle, ja hän on makaava sinun vaimojesi kanssa tämän auringon nähden. Sillä sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän koko Israelin ja auringon nähden.'” Niin Daavid sanoi Naatanille: “Minä olen tehnyt syntiä Herraa vastaan”. Naatan sanoi Daavidille: “Niin on myös Herra antanut sinun syntisi anteeksi; sinä et kuole. Mutta koska sinä tällä teolla olet saattanut Herran viholliset pilkkaamaan häntä, niin se poika, joka sinulle on syntynyt, on kuoleva.” (2. Sam. 12:1-14)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Ari, ihmeellinen kommentti. Voit ajatella niin kuin haluat. Hienosti rakentelet omia olkinukkeja. Kirjoita oma blogi, jossa kerrot uskostasi ja maailmankuvastasi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Ari, ei ole meidän asia tuomita ketään. Jumalan vallassa on kaikki. Miksi siis emme huolehtisi jokainen vain omalta osaltamme, että pitäydymme siinä uskossa jonka olemme Jumalalta saaneet.

    Jos me koko ajan tarkkailemme muiden uskoa ja kuinka väärää tai oikeaa se on, niin meistä on tullut lain tuomareita, eikä sen noudattajia. Jos emme tunne omaa syntiämme, niin kuinka voisimme armahtaa veljeämme jonka synnin me näemme? On parempi sanoa Jumala yksin tietää, kuin antaa väärä tuomio läheisestä, jonka sydäntä emme edes näe. Jos näemme jonkun tekevän syntiä, niin itsekkö emme sitten tee? Pois se meistä, että tekisimme Jumalasta valehtelijan. Heikot ovat lähellä Kristusta, sillä he tuntevat syntinsä.

    “Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa. Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain; mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari. Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?” Jaak.9-12

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille; Jumalan armoa ja rauhaa!

    Tämä kommenttiketju on hyvä päättää Psalmi 51:llä, joka on jatkoa Daavidin synnintunnustukselle Jumalalle, kun profeetta Naatan oli häntä nuhdellut.

    Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.

    Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi. Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt. Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden. Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin. Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet. Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi. Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.

    Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle niin kuin oli alussa nyt on ja aina ijankaikkisesta ijankaikkiseen. Aamen.

    Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Heinilä
    Juha Heinilä

    Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit