Ut:n viralliset käännösvirheet

Olli Seppälä kirjoituksessaan "Kommentti: UT2020-käännös herättää tunteita ja ostaa lisäaikaa virallisen kirkkoraamatun kääntämiselle" kirjoittaa: "Kyse ei siis ole virallisesta raamatunkäännöksestä vaan tavallaan yksityisestä hankkeesta, olkoonkin, että Pipliaseura on kirkon lähetysjärjestö eli tärkeä vastuullinen toimija eikä mikään oppisyyhystä sairastunut kuppikunta."

Kirkon virallinen käännös tarkoittaa selkosuomeksi sitä, että kirkon virallisen teologian mukaisen käännöksen on hyväksynyt mahdollisimman arvovaltainen joukko. Siten kirkon virallisen käännöksen ei tarvitse olla tekstiuskollinen alkuteksteille, vaan uskollinen kirkon katolisluterilaiselle teologialle. Jotta päästäisiin kirkon teologian mukaiseen lopputulokseen kääntämisessä, niin se tarkoittaa laajamittaista tekstimanipulaatiota ja röyhkeää väärentämistä, joka siunataan auktoriteettien nimillä.

Otan esimerkin, jolla on ollut ja on edelleen syvällinen merkitys kirkon oppipetoksessa.

Virallinen käännös -38 Mar.16:16: "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."

Selittäminen pidentyy, mutta väärennös pysyy edelleen virallisessa väärennöksessä mallia -92:

"Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."

DigiMarkuksessa tekstin paisuttaminen on saanut kirkollisen omanapaisuuden muotoja, mutta se on silti tekstiuskollinen alkutekstien teologialla.

DigiMarkus: “Kaikki, jotka uskovat sanomanne ja kastetaan, pelastuvat. Muut saavat tuomion.”

Alkuteksteissä ei ole sanaa kadotus, jota kirkko on viljellyt lusteena virallisiin käännöksiinsä kaikella kirkollisella ja virallisella arvovallallaan.

Rauhan julistuksen käännös samasta jakeesta: “Uskova ja kastettu pelastuu, mutta joka ei usko, tuomitaan.”

Miksi otan tämän vakavasti ja hyvin henkilökohtaisesti? Koska uskoin kirkon virallista käännöstä nuoruudessani ja ajattelin, että Jumala on julma, kun heittää ei-uskovan maailman eli noin 99% menneistä ja nykyisistä ja tulevista ihmisistä tylysti helvettiin.  Viralliset teologiat myrkyttävät lapsenmielisen uskon ja korvaavat sen tämän maailman viisaiden teologialla. Olisiko ollut Augustinukselle ja Lutherille parempi, että olisivat sitoneet myllynkiven kaulaansa ja hypänneet mereen kuin että eksyttivät lapsenmielisiä?

Kapinoin Jumalasta tehtyä alttarimaalausta vastaan. En voinut uskoa maalauksen sanomaan julmasta ja sadistisesta Jumalasta. Luin kirkon virallisen käännöksen lävitse moneen kertaan pohtien kokonaisilmoitusta. Lopulta huokaisin helpotuksesta. Olin varma, ettei alkuteksteissä, Mar.16:16, voinut olla sanaa kadotus/helvetti, vaan kirkko on ne julmasti tekstiin lisännyt. Kun Toivo Koilon Ut:n suomennos Suuri ilosanoma ilmestyi, olin riemuissani. Siitä ei löytynyt sanaa kadotus.

Siitä alkoi tie, joka on jatkunut yli 40 vuotta. Tutkia, mitä kaikkea kirkko on väärentänyt tukeakseen isiensä helvetillistä teologiaa. Toki luterilainen väärennös on osa laajempaa Jumalan nimen pilkkaamista, kun saatanasta tehtiin Jumalaa ja Jumalasta saatanaa.

UT2020-käännös on huima edistysaskel virallisiin käännöksiin, jo yksin Markuksen evankeliumin osalta. Tosin itseäni häiritsee se, miten julkisuudessa siivilöidään hyttysiä keitosta, mutta niellään kameli karvoineen. Ut:n sanoman ymmärtämisen kannalta vähämerkityksellisintä on se, sanotaanko hapatusta taikinajuureksi tai leiliä pussiksi. Suurta kusetusta edustaa tuhoa tarkoittavan sanan väärentäminen kadotukseksi eli helvetiksi.

Tarkoitus on blogin kommenteissa käydä lävitse kirkon virallisten käännösten ja alkutekstien välisiä eroja ja samalla syventyä erojen teologiseen merkittävyyteen kokonaisymmärryksen kannalta. Myöhemmin vertailutekstien joukkoon on tarkoitus lisätä vastaavat kohdat UT2020:sta. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten ja millä tavalla UT2020:n käännöstyön taustalla oleva ohjausryhmä on vaikuttanut kääntämiseen? Onko UT2020 kirkon helvetillisen opin uudelleen sanoitusta nykylukijalle vai pyritäänkö tekstiuskollisuuteen, joka tarkoittaisi irtaantumista kirkon virallisesta ohjausteologiasta.

Kun käänsin Rauhan julistuksen, niin jouduin monesti ikään pimeään huoneeseen, kun en ymmärtänyt, mikä teologia on Paavalin sanojen takana. En kuitenkaan kääntänyt oman korvasyyhyni tai kirkon mukaan, vaan tekstin ehdoilla. Kymmenen vuoden aikana, jona Rauhan julistus on ollut valmis, aina paremmin olen alkanut ymmärtää Paavalin tekstin sisäistä logiikkaa, joka on johdonmukainen ja hyvin selkeä, lapsen ymmärrettävä, kun vain pystyy unohtamamaan kirkollisen teologian ja hylkäämään sen paskana, kuten Saulus Tarsolainen joutui tekemään isiltä perittyjen oppien kanssa. Tärkeintä itselle on ollut uudelleen syntyä, löytää Jumala, johon lapsena uskoi, Luoja, jonka kirkko- ja helluntailainen teologia on sanoittanut sadistiseksi hirviöksi.

Kaikki Luojan ihmiset armahdetaan ja kaikki Luojan ihmiset tehdään eläviksi Vapahtajassa. Toiset eläviksi tässä ajassa, toiset tulevassa.

.

76 kommenttia

  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Enkeli on käännös viestinviejä, tarkoittavasta sanasta. Tekstiyhteys paljastaa, milloin kysymys on ihmisestä, milloin taivaallisesta lähettiläästä.

    Ihmisestä:

    Ilm.2:12 “Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo hän, jolla on se kaksiteräinen, terävä miekka.”

    Rauhan julistus: “Ja Pergamon seurakunnan sanansaattajalle kirjoita: ‘Näin sanoo kaksiteräistä, terävää miekkaa pitävä:”

    Paavali käyttää Johanneksen tavoin Jumalan sanasta käsitettä kaksiteräinen miekka, kuten -92 käännös. Joskus niinkin päin, että uudempi kirkon käännös on tarkempi.

    Hankalampi:

    -38 käännös,1Kor.11:10 “Sentähden vaimon tulee pitää päässään vallanalaisuuden merkki enkelien tähden.”

    Rauhan julistus: “minkä vuoksi pitää valta olla naisen pään päällä, sanansaattajien vuoksi.”

    Enkeli tässä tekstiyhteydessä saattaa viitata ihmiseen, sanansaattajiin, jotka kuljettivat seurakuntien viestejä. Oli tärkeää, ettei seurakuntiin leviäisi eripuraa, kun seurakunnilla oli erilaisia tapoja naisten hiuksista. Ehkä tästäkin asiasta oli apostolilta pyydetty selväsanaista ohjetta.

    Anne Mikkolan loistava gradu naisten pään peittämisestä:

    “Miksi Paavali kielsi miehiä peittämästä päätään ja käski naisia peittämään päänsä? : Tulkinta jaksosta 1. Kor. 11:2-16”

    https://helda.helsinki.fi/handle/10138/177327?show=full

    Ilmoita asiaton kommentti