Vaalikone kertoo: Ei kirkon ja valtion eroa

Uskonnonvapaus.fi-sivun vaalikoneessa kysytään mm. tulisiko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa. Vaihtoehtoja on hieman yksinkertaistaen kolme: Kyllä pitää, ei pidä, ja päinvastoin pitää laajentaa muillekin uskontokunnille.

Nykyisistä eduskuntapuolueista nykytilanteen jatkamista kannattaa suuri enemmistö. Linjasta poikkeavat Vasemmistoliitto ja Vihreät, mutta näissäkään ei aivan puolet kaikista vastaajista (kun huomioidan myös en osaa sanoa -kannat) ollut poistamassa verotusoikeutta. Kannattajia on Keskustassa yli 70 %, Kokoomuksessa 60 % ja SDP:ssä noin 65 %. Perussuomalaiset ovat kirkolle aavistuksen nihkeämpiä, mutta yli 55 % heistäkin haluaa nykytilanteen säilyttää.

Verotusoikeuden laajemista kannattavat eniten Kristillisdemokraatit ja Vihreä liitto, kummassakin silti alle neljännes ehdokkaista.

Kannattaa tutustua myös siihen, miltä tulokset vaikuttavat kun niitä painotetaan viime vaalien edustajamäärillä:

https://uskonnonvapaus.fi/vaalit/eduskunta2019/painotettu.html

Voinee turvallisesti olettaa, että vaalikoneeseen vastasivat enemmän vapaa-ajattelijoiden tavoitteiden kannalla olevat. Niinpä todellinen enemmistö verotusoikeuden puolella lienee vielä selkeämpi.

Se missä muutos näyttää kaikin puolin realistiselta on elämänkatsomustiedon opetuksen avaaminen kaikille. Nythän se on kielletty evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta oppilailta.

2 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Nykyisellään verotusoikeus tukee järjestystä yhteiskunnallisessa yhdessäelämisessä. Kun liittymisen aste ja jäsenyys laskee 50.een prosenttiin Luterilaisilla, on kysymys ehkä toinen.

    Perusarvojen arvostaminen ja kunnioittaminen ovat näin tärkeitä asioita. Näitähän kirkko sanoo arvostavansa, ja kuitenkin toisella suunpielellä ymmärtää, ettei kirkon asia ole poliittisessa toimeliaisuudessa tuoda julki mielipiteitään asioita valmisteltaessa, ja nimenomaan silloin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kirkkomme vielä mielellään siunaa ruumiimme ja tämä asia vaikkei vainaja olisi ollut kirkon jäsen. Asiaa perustellaan sielunhoitoasialla kun saattoväessä hyvin on kirkon jäseniä. Tämä on hyvä kanta ja asia huomata ja ymmärtää.

      Kirkon viimeisenä palveluksena hoitamattoman sielumme lähettäminen elämämme antajalle on kuitenkin mielenkiintoinen, ja asian voisi huomata kun kirkkomme edes olisi yrittänyt antaa Meille sielun hoito·opetusta. Teologiselle huomaamiselle edellinen ei ole tässä kommentissa asiaa fiilistellä ruumiin ja sielun asian aikaan sidottuja merkityksiä kuolemassamme.

      Lupaamaansa sielunhoitoa kirkko ei edes halua tehdä julkisesksi jotta Ihmiset sitä osaisivat kysyä .

      Miksi kirkkomme ei seurakuntajäsenyyden harjoittamisesta puhu enemmän Uskontunnustuksemme mukaan. “Pyhän Hengen, Pyhän Yhteisen Seurakunnan,..”

      Onko joku erityinen syy ettei kirkon maksavia rivijäseniä haluta loukata.

      Ilmoita asiaton kommentti