Vaatimustason noston kyseenalainen ilosanoma

Laista voidaan tehdä evankeliumi kätevästi. Asettamalla Kristuksen sovitustyön lisäksi jokin muu vaatimus. Mikä tahansa. Vaikkapa kaste, parannus, tai jotain muuta. Ajatuksena on silloin se että, Kristuksen uhri ei ole täydellinen pelastusteko, vaan meidän on tehtävä oma osuutemme. Ikään kuin Jumalan työ olisi jäänyt kesken ja meidän pitää hoitaa se loppuun.

Toisaalta evankeliumiksi voidaan käsittää myös koko Mat, Mark, Luk ja Joh. Sisältö, Siellähän on vuorisaarna ja paljon muuta vaatimusta ja lakia joukossa.

Jopa 5Mos 28: 15-16 sanoo että Jos ette tarkoin noudata kaikkea hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka minä teille tänä päivänä annan, niin teitä kohtaavat nämä kiroukset: Te olette kirottuja kaikkialla minne menettekin….

Gal 3. 20 Näyttää sanovan päinvastaisesti: ”Ne jotka luottavat lakiin ovat kirouksen alaisia.”

Ristiriita näiden kahden välillä on kuitenkin näennäinen. Lain tehtävä on ainoastaan osoittaa meille synti. Sen noudattamisesta ei saa tehdä pelastuksentietä. Niinpä vuorisaarnan jokaisen kohdan kirjaimellinen noudattaminenkaan ei meitä pelasta. Meille jää yksin usko.
Usko siihen, ettei mitään ponnistelumme riitä. Olemme vailla Jumalan kirkkautta, joten en omilla teoillani voi asiaa yhtään auttaa. Joten olemme kadotettuja syntisiä, jollemme luota yksin Kristuksen sovitustyöhön.

Joten jäämme uskossa jatkuvasti kadotetuiksi syntisiksi, jotka ovat täysin armon varassa. Laki osoittaa se päivittäin ja hetkittäin täysin selväksi. Sen täyttäminen jää meiltä aina vajaaksi.
Tällainen usko tuottaa silti, juuri sen valtavan ilon, jonka Raamattu lupaa. Koska se vapauttaa meidät kokonaan lain vaatimuksesta. Pyhä Henki sen sijaan ohjaa meitä oikeaan. Hänet on meille annettu oppaaksi ja avustajaksi uskon vaikealla matkalla.

Lain tarkka noudattaminen voi saada meissä myös iloa aikaan, koska huomaamme kykenevämme parantamaan elämäämme omilla ponnisteluillamme. Tämä ilo ei tule ristin sovituksesta. Vaan oman onnistumisen kokemuksesta.
Näin lyhykäisesti olen asiaa vasta tässä pohtinut. Ari tuskin tähän tyytyy. Minulle tuottaa kuitenkin suurta iloa, jo pelkkä asian pohdiskelu. Lain ja evankeliumin erottaminen on kristityn suurin haaste ja vaikein taito.

145 kommenttia

  • Ari Pasanen sanoo:

    Pekka olet käsittänyt oikein, Jeesuksen Sanat evankeliumissa ovat iankaikkisen elämän Sanat.

    Alkaen kutsusta parannukseen ja seuraamaan Häntä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Kiitos Ari , rehellisestä vastauksesta. Tämän jälkeen en näe enää mitään tarvetta jatkaa keskustelua. Huomaan että uskosta ja evankeliumista, on meillä aivan eri käsitykset. Tästä seuraa se ettemme voi missään muissakaan uskon keskeisissä asioissa voi päästä mihinkään yhteisymmärrykseen. Joten keskustelu ei voi johtaa yhtään mihinkään.

    Hyvää kesän jatkoa Arille.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Pekka on meillä mahdollista päästä yksimielisyyteen kaikesta, siis kun kuule Jeesuksen äänen ja seuraavat Häntä, niin silloin heitä hallitsee Jeesuksen mieli.

    Olen aina valmis tulemaan ja julistamaan evankeliumia ja rukoilemaan puolestasi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Minun Vapahtajani ääni on täynnä rakkautta ja hyväksyntää. Se ääni joka sinun teksteissäsi, nousee on aivan erilainen. Siitä on helppo tunnistaa väärän paimenen ääni. Sellaista ei lampaat seuraa. vaan pakenee.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Pekka seuraavat ovat evankeliumin Sanaa, uskotko ne?

    Joh. 8:47 Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta.”

    Joh. 9:31 Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Voin jatkossa alkaa järjestelmällisesti poistamaan kommenttisi, mikäli jatkat tuota jänkkäämistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Pesonen
    Pekka Pesonen

    Olen onnesta soikea ukkomies. En siitä pullistele paljoakaan, sillä tavantakaa paljastuu, jokin uusi syy, mistä itse innostuu. Jos joku pohditaani takertuu ja siitä uutta potkua saa, ni mikä sen mukavanpaa. Ertyisesti minua innostaa miten yhteishengen luotua saa. Sen jälkeen kaikki on aina paljon helpompaa. Oli kysymys ilmapiiristä, toiminnan rakenteesta, tai tuloksellisuudesta, niin varmasti niistä kaikista pohdinnan sarkaa riittää ja lukijaa tahdon jo nyt lämpimästi kiittää. Mua pubikaaniksikin kutsutaan. On lähetys sydäntä lahellä ja nuoriso myös. Kukin niistä tehtävistä on leipäpuuna ollut joskus. Nyt ukko Pesosena lastenlasten iloksi vain keinutolissani kiikun.