Vähän on tarpeen

Vuosia sitten luin professori Seppo A. Teinosen haastattelun, jota nyt siteeraan muistinvaraisesti.

  • Mihin te, herra professori uskotte?
  •  Luenko teille apostolisen, nikealais-konstantinopolilaisen vai Athanasioksen uskontunnustuksen?

Siinä oli lyhyt ja yksinkertainen vastaus. Oppinut mies oli varmasti perehtynyt syvältä uskon kysymyksiin, julkilausumiin, näkemyksiin ja oppirakennelmiin. Varmasti myös itse pohtien. Kuitenkin vastaus löytyi teemoilla lyhyestä virsi kaunis ja vanhassa vara parempi.

Martti Lutherilla oli myös varsin pelkistetty näkemys. Kun häneltä kysyttiin, minkä arvoisia hänen monet kirjansa ovat, hän sanoi muiden joutavan poltettaviksi, jos säästetään katekismukset ja Sidottu ratkaisuvalta.

En rohkene verrata itseäni kristikunnan pylväisiin. Huomaan kuitenkin elämän opettavan pelkistämiseen. Luen Raamattua, rukoilen, käyn kirkossa ja varsinkin ehtoollisella. Opettelen lähimmäisenrakkautta.  Iloitsen toisten niin tekevien kanssa. Korona asettaa nyt rajoituksensa, mutta yritän "kestää tämän hetken kestävän kevyen ahdistuksen".

Yhä vähemmän on tarvetta kiivailla lillukanvarsista.

Isommat asiat olkoot kirkkaina mielessä. Vaikkapa "yksin uskosta, armosta, Kristuksen tähden."

Tällä en mitenkään väheksy teologisia sen enempää kuin muitakaan tieteitä. Mietin vain sitä, mitä itse eniten tarvitsen.

4 kommenttia

  • Reino Suni sanoo:

    Elämämme on rikkaus. Miten sinulla. Olit aikaisemmin mies, muistaakseni lapsimeem, miten nyt, nautitko seksuaalisesta elämästä naisena samalla tavalla ?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Teologiaa voi tieteen harjoittamisena katsoa sen yksittäisistä tutkimuskohteista, esimerkkinä hermeneutiikka ajassa suhteessa luettuun, alkuperäiset käytetyt kielet ymmärtämisen kohteena, ja uskontotiede mikä yleisellä tasolla katsoo uskonnon harjoittamisen tiedossa olevaa historiaa. Toki Raamatun malli ja muoto historiassaan voi olla tiedettä samoin kuin kirjoittajien taustojen ymmärtäminen historiassa. Sama koskee myös tunnustuskirjoja.

    Teologian harjoittamisen asiaa ei saisi sekoittaa tiedekunnan opetukseen koska sehän ei ota kantaa kirkkomme missioon. Papiksi pääsee edelleen tunnustamalla, tahtomalla, lupaamalla, suorittamalla kirjallista ja suullista kapituleissa, sekä kaffittelemalla edellisissä paikoissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Sitten on kysymys mistä mainitsitte bloginne alussa uskomisen asiana.

      Henkilökohtaisena ulostulona varmasti totta professorilta mutta yhdenlaisena tulkintakysymyksenä teogisen tiedekunnan oppialaan helposti asiaa sekoittava tunnustuksellisena yksityiskohtana tiedekunnan periaatteissa olla tunnustamaton yhteisö tiedettä harjoitettaessa.

      Näin ei Emeritus Piispa Salmikaan hartauttaan päässyt pitämään hyvästä yrityksestä huolimata.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Marja-Sisko Aalto
    Marja-Sisko Aalto

    Pappi, rovasti, kirjailija, entinen kirkkoherra Imatralla ja sitten tuomiokapitulin notaari Kuopiossa, nyt eläkemuorina. Ihmisen ja uskon puolesta. Sattuneesta syystä sydämellä monet asiat, vaikkapa eri tavoin siipeensä saaneet ihmiset. Vapauteen Kristus vapautti meidät!