Vahva henki – spirit(us) forti(s)

Jeesus sanoo: ”Pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat.” (Luuk. 21:34-35) 

Viini on pilkkaaja, väkijuoma remunpitäjä; eikä ole viisas kenkään, joka siitä hoipertelee. (Sananl. 20:1)
b2ap3_thumbnail_Vahva-henki.jpg

Minkälainen suhde meillä on miestä väkevämpään, vahvaan henkeen, alkoholiin? 

Mitä ihminen pelkää kun hän ajautuu tämän vahvan hengen, alkoholin orjaksi?

Millä tätä vahvaa henkeä voi vastustaa?

Miksi alkoholilla ei kannata (tai kannattaa) yrittää ratkaista ongelmiamme?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Suuresti epäröiden osallistun tähän kommenttiketjuun, sillä taidan joutua tässä itselleni outoon seuraan. Silti rohkenen sanoa seuraavaa: Kristityllä on kaksi hyväksytäävää tapaa suhtautua alkoholiin: täysraittius ja kohtuukäyttö. Humaltuminen ei sovi kristiltylle ja se on muutoinkin sopimatonta ja huonotapaista käytöstä. Sen, joka ei pysty juomaan niin vähän kerrallaan, että välttyy humaltumiselta, on parasta pysyä täysin raittiina, mutta täysraittius ei voi olla mikään kristillisyyden aitouden mittari. Vain täällä kylmässä pohjolassa on kristillisyys ja raittius tulleet kytketyiksi toisiinsa, suurimmassa osassa kristikuntaa viinin ja oluen kohtuukäyttö on itsestään selvyys hurskaimmillekin. Islamin valtapiirissä kristityt erottuvat muslimeista nimenomaan juomalla viiniä. Ja niinhän Jeesuskin teki, kotimaansa kulttuurin tapoja noudattaen.

  2. @ Juha Heinilä

    ja jos on paikalla sellainen henkilö jolle ei sovi alkoholi ollenkaan, niin silloin ei sovi kenenkään käyttää.

    Tästä olen täysin samaa mieltä.Sehän kuuluu jo ihan normaaliin, korrektiin käytökseen. Mutta hyvä viini, olut tai joskus jopa tippa kunnollista konjakkia silloin tällöin hyvässä seurassa nautittuna ei todellakaan ole mielestäni mitään herra alkoholin demonien herättelyä. Enkä todellakaan tarkoita mitään kännäämistä.

  3. Kohtuukäyttö on siitä huono juttu, että siinä voi antaa huonon esikuvan jollekin heikommalle veljelle tai sisarelle. Sekin käytää, kuinka se käytää, vaikka on uskovainen….

    Tämä on ollut vähän laimea blogin aihe, vaikka todistaa kyllä blogistin hurskaasta mielestä.

    Jatkan tänään maanantaina:
    Kyllä oli hauska vastaus tähän viestiin, en voinut muuta kuin nauraa hyväntahtoisesti. Pitää olla ajokunnossa,,,,, etc. Totta tuo on ja hauskasti kirjoitettu!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Kirjoittaja

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.