Valtakunnallinen pääjuhla Kuopiossa

Tapahtumia on riittänyt. Koulutuksesta on puhuttu Maailman opettajien päivänä, joka pidettiin 5.10.2018. Koulutuspalvelut ovat merkittävä tekijä yhteiskunnassa. Pisa-tutkimusten avulla  selvitetään kouluaineiden osaamisen laatua. ja saadaan välillistä tietoa yhteiskunnan koulutuksen arvostuksesta. Koulutuspalvelut on aikansa tuote, jonka kehittäminen on tapahtunut vaiheittain. Tutkimuksissa on pohdittu maamme koulutuksen kehitystä ja  lainsäädännön hallinnollisia ratkaisuja  ja tuloksia.

Monia kiinnostaa historiaan kuuluva  asia, kun maassamme siirryttiin 1970-luvulla keskustelua aiheuttaneeseen peruskoulujärjestelmään. Poliittisen  päätöksenteon vastuulliset henkilöt huomasivat, että koulutuksen rinnakkais- ja umpiperistä on päästävä eroon. Asian kohdalla on todettava, että suuri uudistus toteutettiin monen vuoden aikana eli vuosina 1972 - 1978. Olisiko kyseisestä suuren uudistuksen menettelystä opittavaa?

Ajankohtainen ja puhutteleva  tilaisuus on ollut myös Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla, joka pidettiin Kuopion kaupunginteatterin tiloissa 7.10.2018.  Minna-näyttämö oli esiintymispaikkana, jossa tapahtuvia ohjelmia seurattiin. Vanhustenpäivää on vietetty vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina.

Vanhustenpäivä ja -viikko, jotka Vanhustyön keskusliitto on käynnistänyt, ovat maassamme monina vuosina juhlittuja valtakunnallisia tapahtumia. Vanhustenviikkoa vietetään 7.10.-14.10.2018: "Iloa toimeliaisuudesta - Aktivitet ger glädje." Vanhustenviikon suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jonka lähettämä viesti luettiin Kuopion kaupunginteatterin osallistujille. Tässä kohdassa muistuu hyvin mieleen liikunnallinen ja toiminnallinen Kuopio Jukola 2014 -suunnistustapahtuma.

Minna-näyttämön ohjelmien seuraajat tietävät elämänkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella, mitä tapahtumia Suomi on kohdannut historian kuluessa. Maamme jälleenrakennus vil­kastutti sodan jälkeen kulttuu­ri- ja sivistystoimintaa. Esimerkiksi perusrakenteiden suunnittelu ja päätöksenteko ovat olleet tärkeitä koulutuspalveluja kehitettäessä.  Ratkaisuja tehtäessä on pohdittu muun muassa, millaiseksi muodostuu koulukasvatuksen ja kouluopetuksen alueellinen saatavuus.

Koulutuspolitiikassa avainsana on ollut muutos, jonka kanssa koulutoimen vastuulliset henkilöt ovat olleet tekemisissä. Toiminnassa on tähdentynyt vuorovaikutuksen merkitys. Taloudelliset voimavarat ovat vaihdelleet niinä aikoina, jolloin koulutuspalveluja on pyritty kehittämään.

Koulutuspalvelujen laadun ymmärtämistä ja sisäistämistä auttaa tutkimus, jonka avulla selvitetään koulutuspolitiikan hyvinvointitavoitteiden toteutumista. Koulutuksen avulla saavutettu ammatillinen osaaminen edistää yhteiskunnan tavoitteiden toteutumista.

Koulutuspalveluja koskevien tutkimusten tarkoituksena on saada vastauksia, miten päätöksenteon ja palvelujen käyttäjien näkemykset vastaavat toisiaan.  Kysymystä voidaan pohtia yhteiskunnan tuottamien ja rahoittamien  palvelurakenteiden laadukkuuden kannalta. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta ollaan huolestuneita, kun koulutuspalveluja supistetaan.

Palvelujen uudistamista ohjaa huolellisesti ja kiireettömästi laadittu lainsäädäntö, jonka varmistaa perustuslaki. Säädetyt lait sisältävät esimerkiksi koulutuksen suunnitteluperiaatteita, jotka tyydyttävät yhteiskunnan koulutustarpeita. Opetusta ja koulukasvatusta varten säädetyt lait kattavat yliopistoissa ja korkeakouluissa järjestettävän koulutuksen ohella myös opetusministeriön alaisen muun tarvittavan koulutuksen.

Koululainuudistusten yhteydessä puhutaan kulttuurisista uudisteista, jotka sisältävät koululainsäädännön arvolähtökohtia. Koulutuksesta vastuussa olevat suunnittelijat ja päättävät henkilöt joutuvat miettimään tarkoin lainsäädännön sisältämiä koulutuspoliittisia velvoitteita, miten ne toteutuisivat parhaiten käytännön tasolla.

Koulutuspoliittisia menettelyjä lähestytään koulutuksellisen tasa-arvon käsitteen pohjalta. Koulutuksellista yhdenvertaisuutta arvioitaessa priorisointinäkökulma on yhteydessä opiskelijoiden koulutukseen valikoitumiseen, opinnoissa menestymiseen, työelämään sijoittumiseen ja työelämässä menestymiseen. Yksilötason hyvinvointitavoitteet  toteutuvat parhaiten, jos henkilöllä on mahdollisuudet jatkuvaan koulutukseen, jota hän tarvitsee eri elämäntilanteissa.

Koulutuksen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota mietinnöissä, joissa otetaan kantaa koulutettavien mahdollisuuteen integroitua järjestettyihin koulutuspalveluihin. Tavoitteen onnistunut toteutuminen on silloin riippumaton iästä, sukupuolesta, varallisuudesta ja asuinpaikasta. Elinikäisen koulutuksen periaate on myös ollut esillä julkisuudessa. Muun muassa tieto- ja viestintätekniikan kysymysten ratkaisuissa yhteiskunnan  on otettava huomioon eri väestöryhmien tarpeet.

 

Hyvää Maailman opettajien päivää, joka oli  5.10.2018.

Hyvää Vanhustenviikkoa, joka on 7.10. - 14.10.2018.

 

Vuoden 2018 terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Kirjoittaja

Veikko Vilmi
Veikko Vilmi

VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL- OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys- MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

Kirjoittajan luetuimmat blogit

Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit