Vanhurskaiden opillinen sumutus ja vanhoillislestadiolaisuus

Vanhurskaiden opillinen ydin on pienoisessa kriisissä, kun uudessa kirkollisessa Ut:n suomennoksessa korvataan vanhurskaus oikeamielisyydellä. Monelta konservatiiviltä on saattanut mennä sormi suuhun, kun vanhurskauden pohja osoittautuukin pettäväksi. Mikä ihmeen oikeamielisyys?

En ole huomannut, että kukaan kirjanoppinut olisi kiinnittänyt huomiota siihen, että vanhurskaus on könttäkäännös kahdesta kreikan sanasta, joilla on selkeä merkitysero: dikaiosyne, oikeamielisyys, oikeudenmukaisuus sekä dikaioō, julistaa syyttömäksi, jota Septuagintassa käytetään heprean sadag’in vastineena, vapauttaa syyllisyydestä. Samankaltainen merkitys sanalla dikaioō on Ut:kirjoituksissa. En ole sortunut halpahintaiseen könttäkääntämiseen pimittääkseni apostolien oppia, vaan kääntänyt sanat niiden merkityksessään.

Jämsän kristillisen kansanopiston rehtori Jukka Palola, joka edustaa vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen arvoja, on myös ottanut keskusteluun kantaa blogissaan. Hänkään ei muista, että vanhurskaus käsitteenä muodostuu kahdesta erillisestä sanasta, joita ei pitäisi missään teksiyhteydessä niputtaa yhteen, koska se on Paavalin opin vesittämistä. Kun kuitenkin on tehty kielellistä väkivaltaa vuosisatoja, niin eipä kukaan kirjanoppinut näytä ymmärtävän Paavalin teologian alkeitakaan.

Mielelläni kuulisin, kuten huomioideni mukaan moni muukin, mikä uudissana on Jukka Palolan ehdotus vanhurskauden korvaamiseksi? Siitä saisi samalla suuntaa vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen tämän hetkisestä tilasta.

Yleisesti ottaen keskustelu vanhurskaudesta on myrsky vesilasissa. Tärkeämpää olisi keskustella luterilaisen kirkon ja vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen helvetillisestä kadotusopista, joka perustuu samaan tekstimanipulaatioon kuin vanhurskaus. Kansa kutsuu sellaista toimintaa kusetukseksi.

Toki ei pidä halveksia pienten alkujen päivää, joten keskustelu vanhurskaudesta on enemmän kuin tervetullutta. Mutta siten ei ole  enää mitään syytä keskustella vanhurskauttamisopista, vaan oikeamielistämisopista, joka on Paavalin teologian keskiössä. Eikö olisi luontevaa puhua samoilla käsitteillä kuin apostolit?

Entä mikä on oikeamielistämisoppi? Jos ei osaa vastata, niin on satavarmasti ulkona apostolien opista eikä ymmärrä Roomalaiskirjeen sanomaa. Kristuksen tuomioistuimen hämmennys lampaiden ja vuohien kesken kuvaa osuvasti sitä pommia, joka osuu lampaina itseään pitävien vuohien aitaukseen (Mat.25). Vuohi on nimittäin laumaeläin, joka mustasukkaisesti puskee ulos aitauksestaan toisuskoiset. Sopii vanhoillislestadiolaisuuteen, mutta tosi huonosti kansankirkkoon.

Vuohien opin tarkoitus on sitoa ja alistaa. Totuus sen sijaan vapauttaa ja se vapauttaa ensimmäiseksi vuohien piikkalanka aitauksesta, uskonnoista uskoon, johon toki kuuluu seurakunta, mutta ei aivopesulana. Vuohet pelkäävät eniten valoa, koska se paljastaa piikkilangat lampaille, jotka ovat harhautuneet vuohien aitaukseeen. Valonarat vuohet vaikenevat, kun heiltä kysyy uskonsa perusteista, vaikka apostoli Pietari käskee vastaamaan jokaiselle kysyjälle.

Miten on? Uskaltaako teologian tohtori Jukka Palola vastata ja puolustaa vanhoillislestadiolaisia pelastusoppejaan, joihin vihjaa blogissaan? Vai ottaako hän muuten vain etunojaa keksiäkseen opillisia takaportteja, pystyäkseen siten pävittämään lestadiolalaisuutta oikeamielisyyden nostamaa haastetta vastaan?

.

44 kommenttia

  • Erkko Järvinen sanoo:

    Tapio. Pelastus on yksin armosta. Pelastukseen ei tarvita yhtään mitään muuta kuin uskoa. Raamatun kiistaton todistus on että pelastua on yksin armosta ilman mitään omia tekoja. “Sentähden vanhurskaus on uskosta, että se olisi armosta” “Room.4:16 RK)

    “Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhurskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut” (Room.9:31)

    ” Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyyt olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen.” (Room.10: 9, 10) — ei sanaakaan lain teoista!

    Luulisi, että näillä todisteilla asia olisi taputeltu, mutta ei, näillä veljillä on ässä hihassa, Raamatussa sanotaan, että lain teoilla tullaan vanhurskaaksi: “sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä vaan lain noudattajat vanhurskautetaan” (Room2: 13)

    Jos tarkkaan luetaan, tässä sanotaan, että lain noudattajat vanhurskautetaan , mutta tässä ei sanota, että heidät vanhurskautetaan omien tekojensa perurteella.

    Sitten löytyy yksi ja Jaakopin kirjeestä: ” Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.( Jaak.2:24)

    Jos pelastus on armosta ja omista teoista, kuinka paljon omia tekoja tarvitaan? 100%? 95%? 50%? Kaikki me olemme syntisiä, joten jos pelastukseen vaaditaan lain täydellistä noudattamista joudumme kaikki kadotukseen. Toivoisin että veljet keskuudessamme pohtisivat tätä asiaa vakavasti.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Erkko Järvinen mitä on usko, siis onko se “oma teko”?

      Mitä on parannus ja syntien anteeksi saaminen Jeesuksen nimessä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Erkko Järvinen sanoo:

      Ari Pasanen. Usko Jeesukseen Kristukseen on sydämen uskoa, jossa Pyhä Henki tekee työtään meissä. Lue Room.10: 9–10.

      Ari tiedustelee: “mitä on parannus ja syntien anteeksi saaminen Jeesuksen nimessä?

      Parannus on sitä, että pyrit pääsemään jostakin paheesta eroon jonka koet synniksi. Vaikeissa asioissa sinä voit rukouksessa pyytää Herralta Jeesukselta apua syntien anteeksi saamiseksi. Herra on sinua kuuleva, eikä Hän apuansa kiellä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Mielenkiintoisia kommentteja ja Raamatun kohtia. Tapio on monessa oikeilla jäljillä tuon ”oikeamielisyyden” kanssa, mutta kompuroi myös monessa kohdin.

    Kysymys on myös Jumalan lahjoittamasta uskosta, jolla Jumala tekee ihmisen kelvolliseksi, eli Jumalan mielenmukaiseksi. (Tämä on myös ”vanhurskaus” termin funktio)

    Jumala siis tekee ihmisestä kelvollisen lahjoittamalla ihmiselle uskon Kristuksen Evankeliumin kautta, sovittamalla ihmisen synnin. Näin siis tapahtuu teologiassa ihmisen vanhurskauttaminen, eli Jumalan edessä Kelvolliseksi ja syyttömäksi julistaminen Kristuksen tähden.

    Kansanomaisesti ihminen saa siis Kristuksessa Lahjaksi kaiken mitä jumalisuuteen vaaditaan.

    (”Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään.” 2.Piet.1:3)

    Tämä Lahja vanhurskaus on tai jos halutaan käyttää Tapion ilmaisua: Jumala tekee ihmisestä kelvollisen ja antaa ihmiselle oikean mielenlaadun Jumalan edessä Kristuksen kautta. Tämä Kristityn oikeamielisyys ilmenee Armollisuutena ja Laupeutena toisia ihmisiä kohtaan.

    Lopuksi täytyy askaroida ajatuksella, joka nousee mieleen näitä Tapion kirjoituksia lukiessa: Onko Tapion tarkoitus tuoda esiin Kristus, joka vapauttaa lain kirouksen alla elävät uskovaiset Armon alle, vai onko Tapion ajatus tuoda esiin Kristus, joka ajaa Uskovat ihmiset takaisin Mooseksen luo ja tekojen oppiin? Tätä välillä aprikoin.

    Elämä Kristuksessa on elämistä Jumalan Vanhurskaudessa ja siitä taas puuttuvat kaikki ihmisen omat tekemiset. Kun Jumala tekee ihmisestä oikeamielisen, niin se ei tarkoita, että ihmisestä tulisi synnitön, vaan se tarkoittaa sitä, että ihminen tunnustaa ja tuntee syntinsä Jumalan ja ihmisten edessä. Näin on ihmisestä myös tullut Jumalan mielenmukainen, eli vanhurskas. (Tuo käsite: ”Jumalan mielenmukainen” On myös Vanhurskauden yksi funktio )

    Ihmisen oma oikeudenmukaisuus (Hurskaus) ei tee ihmistä kelvolliseksi Jumalan edessä, vaan se, että ihminen tulee Jumalan lahjan ja tahdon, eli Kristuksen kautta kelvolliseksi Jumalalle. Tämä on se usko, joka luetaan ihmiselle tuomiolla vapautukseksi. Eli vanhurskaudeksi.

    Totuus tekee ihmisen vapaaksi. Ihminen ei voi tulla synnistä vapaaksi omasta tahdosta, vaan Jumalan tahdosta, katoamattoman Jumalan Sanan kautta. Kukaan Ihminen ei voi tulla sisälle Taivasten Valtakuntaan, kuin Kristuksen kautta.

    ”Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä, te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta. Sillä: “kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee, mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti”. Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu. 1.Piet.1:22-25

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Erkko Järvinen: “Pelastus on yksin armosta. Pelastukseen ei tarvita yhtään mitään muuta kuin uskoa.”

    Toki pelastus on yksin armosta. Mutta usko ei voi ketään pelastaa sen enempää kuin paroni von Münchhausen pystyi nostamaan itsensä suosta hiuksistaan nostamalla.

    Jaakob sanoo asian selvästi:

    2:14 Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa.

    Sama Rauhan julistuksesta:

    Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Eihän usko voi häntä pelastaa?

    Miksi näin? Koska kukaan ei voi pelastua, ellei Jeesus häntä pelasta. Eikä kukaan ole voinut pelastua, koska Jeesus ei ole tullut takaisin eli tempausta ei ole tapahtunut. Toki voi olla pelastunut tästä pahasta maailmanajasta paremman moraalin maailmaan, josta Jeesus sanoo, että Jumalan valtakunta on sisäisesti ihmisessä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Erkko Järvinen sanoo:

      Tapio. Jaakopin kirje2:14 mielestäni kertoo siitä, ettemme haveksiko köyhää (jak. 1–13).

      (14–26) Uskoa ja tekoja. (14) (Raamattu Kansalle) “Veljeni , mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo, että hänellä on usko, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kai usko voi pelastaa häntä”?

      Minun mielestäni jakeessa todistetaan sitä ellei usko synnyttää tekoja (lähimmäisen rakkautta) niin usko ei ole jumalasta eikä pelasta.

      Minun mielestäni Raamatun kohta (2: 14) ei liity mitenkään Jeesuksen takaisin tuloon, (tempaukseen).

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Usko voidaan kääntää englanniksi kahdella tavalla, joiden merkitykset poikkeavat toisistaan. ’Faith’ ja ’belief’ eivät ole synonyymejä. Edellinen on yleensä toimintanakin näkyvä vakaumus, jälkimmäinen jonkin pitämistä totena. Esimerkiksi Raamatun pitäminen sanasta sanaan kirjaimellisesti totena ei pelasta ketään. Itsensä uskominen hyvän Jumalan käsiin Pelastaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Tapio. Pelastus on myös kuolemasta, eli synnin seurauksesta. Synnin palkka on kuolema. Pelastus on synnin ja kuoleman alta iankaikkiseen elämään. Jokaisen ihmisen osa on kuolema synnin tähden, mutta KristukseSSA ihminen pelastuu, nyt toivossa, ja kerran ylösnousemuksessa, joka on varma Kristuksessa.

    ”Mutta me halajamme sitä, että kukin teistä osoittaa samaa intoa, säilyttääkseen toivon varmuuden loppuun asti, ettette kävisi veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu on. Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa, ja sanoi: “Totisesti, siunaamalla minä sinut siunaan, ja enentämällä minä sinut enennän”; ja näin Aabraham, kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli. Sillä ihmiset vannovat suurempansa kautta, ja vala on heille asian vahvistus ja tekee lopun kaikista vastaväitteistä. Sentähden, kun Jumala lupauksen perillisille vielä tehokkaammin tahtoi osoittaa, että hänen päätöksensä on muuttumaton, vakuutti hän sen valalla, että me näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta, joissa Jumala ei ole voinut valhetella, saisimme voimallisen kehoituksen, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta. Se toivo meille on ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti, jonne Jeesus edelläjuoksijana meidän puolestamme on mennyt, tultuaan ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti. Hebr.6:11-20

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kristityllä on usko joka vaikuttaa tekojen mukana, kuten Aabrahamilla. Jumalan mielenmukainen ihminen on elävä uskosta. Ilman uskoa ei ole myöskään tekoja, se kannattaa muistaa. Ihmisen omat teot ilman uskoa ovat varjon kaltaisia, eikä niistä ole hyötyä Jumalan edessä, vaikka ne olisivat kuinka hienoja ja hyviä.

    ”Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: “Älä tartu, älä maista, älä koske!” -sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta-ihmisten käskyjen ja oppien mukaan? Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.” Kol2:20-23

    Kaikki mikä ei ole uskosta on syntiä. Joka rikkoo yhdessä kohdin, on rikkonut kaikissa kohdin. Miten siis on? Voiko kukaan tulla täydelliseksi omilla tekemisillään? Jos minulla on usko, niin sen mukaan myös toimin. Jos minulla ei ole uskoa, niin sen mukaan myös toimin. Ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen Jumalalle, koska omat työ eivät kelpaa.

    Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa, mutta ei näe veljensä hätää, niin hänen uskonsa on käynyt turhaksi. Näin on siis usko ilman tekoja kuollut. Mutta ilman uskoa ei kukaan ole otollinen, vaikka tekonsa olisivat täydelliset lihan mukaan.

    Jumala on näet alistanut kaikki synnin alle, että Hän voisi kaikkia Armahtaa. Tuon synnin ja kuoleman alta ei siis pääse omin teoin pois, vaikka teot olisivat kultaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Lisää vanhurskaudesta Toivo Loikkasen blogissa

    Vanhurskaus-sanalle korvaava sana tai korvaavat sanat?

    https://www.kotimaa24.fi/blogit/vanhurskaus-sanalle-korvaava-sana-tai-korvaavat-sanat/

    Kenttäpiispa Pekka Särkiön blogiin

    Raamatun kääntämisestä

    https://www.kotimaa24.fi/blogit/raamatun-kaantamisesta/

    Pekka Särkiö on liittynyt siihen alati laajenevaan joukkoon, joka ei vastaa yksinkertaiseen kysymykseen. Hiljaisuus on piispallista kultaa, jolla suojellaan kirkollista oppipetosta.

    Ut kertoo. että Jumala lähettää väkevän eksytyksen niille, jotka valhetta rakastavat. Se oli noussut idulle jo apostolien aikana. Nyt siitä on kasvanut mega suuri puu, jonka oksilla linnut pesivät. Pesintä kertoo suvusta sukuun jatkuvasta perinteestä, joita voi kutsua isien perinnäissäännöiksi.

    Juutalaisessa vertausperinteessä linnut kuvaavat demonisia voimia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pauli Kannisto sanoo:

    Kyllä on Tapio sedällä nyt epätoivoinen yritys päästä pätemään ja julistamaan pelastusoppia omien ajatusten mukaan. Pyydä ylhäältä voimia käydä parannuksen tielle ja jätä riitaisat haastot pois. Usko on Jumalan lahja. Sitä ei väkisin ryöstetä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      “julistamaan pelastusoppia”

      Kirkkojen ja vapaiden suuntien pelastusoppi on osoitettavissa harhaan johtavaksi pelkällä sisäluvulla, kuten Mat.25 osoittaa. Uskallatko ottaa lukuhaasteen vastaan? Aloitetetaan siitä tosiasiasta, etteivät lampaat voi pelastua.

      Miksi?

      Entä miksi lampaita on turha pelastaa? Siksikö, että he saavat hyvän osansa ilman sitä pelastusta, josta apostolit kertovat?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Jatkan monologina.

      Jeesus palaa takaisin maan päälle, kuten apostolit odottivat ja kuten hän lupasi, mutta mikä ei ole vielä toteutunut.

      Silloin:

      “Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.”

      Luterilaisessa teologiassa, ja varmaan lestadiolaisessa, sotketaan viimeinen tuomio Kristuksen tuomioistuimeen.

      Kun Jeesus tulee takaisin, niin kaikkien silmät näkevät hänet, niin myös lampaat ja vuohet. Koska Ut:n pelastusopin mukaan Jeesuksen omat, valitut, temmataan pilvissä Herraa vastaan, niin siten lampaat eivät voi olla valittuja, kun kerran maan päällä näkevät Herran eivätkä ole hänen seurassaan.

      Valitut seisovat Herran vieressä ja hän kutsuu valittuja vähimmiksi veljikseen. Lampaat, oikeamieliset eivätkä suinkaan vanhurskaat, sekä vuohet, tuomitaan tekojen mukaan eli miten ovat suhtautuneet Jeesuksen vähimpiin veljiin ja siskoihin ja äiteihin.

      Koska valituksi ei voi tulla, kun heidät kerran on arvottu ennen maailman perustamista, niin mitä se merkitsee vanhoillislestadiolaisen liikkeen kannalta? Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin lestadiolaisuudessa pätevät samat karttamissäännöt liikkeestä lähteneille ja erotetuille kuin Jehovan todistajissa. Mitä jos onkin niin, että pois potkittu lestadiolainen onkin Jeesuksen vähin veli tai sisko tai äiti?

      Jeesus kertoo olleensa outo. Se on käännös kreikan sanasta, joka tarkoittaa muukalaista, vihollista, toisuskoista, joka koetaan oikea uskoisten vuohien aitauksessa vääräoppiseksi ja väärän hengen valtaamaksi.

      Suurimmassa vaarassa Kristuksen tuomioistuimessa ovat oikeauskoiset karttamissääntöineen. He joutuvat kokemaan vähintään sen, mitä ovat lähimmäisilleen tehneet. Tuli odottaa, mutta ei melkoisella todennäköisyydellä niitä, jotka on ajettu ulos liikkeestä.

      Jumala on oikeamielinen eikä katso kasvoihin. Lestadiolaisen kasvot eivät eroa muslimin tai hindun tai ateistien kasvoista. Mutta voivat oikeauskoisen kasvot olla kauhusta kalpeat, kun hän huomaa liikkeestä ulos heitetyn veljen seisovan Jeesuksen vieressä, turvassa ja parannettuna lestadiolaisen ruoskan haavoista.

      Ilmoita asiaton kommentti