Vanhurskauden kylvö ja kasvun siunaava sade

Miljoonakaupungin katu sateen jälkeen. Doualassa on Kamerunin talouden ja liike-elämän keskus.

Sunnuntai 16.02.2020
2. sunnuntai ennen paastonaikaa eli Sexagesima
Jumalan sanan kylvö
1. lukukappale: Hoos. 10:12-13

Kirkkovuoteemme kuuluu kolme sunnuntaita ennen paastonaikaa. Sexagesima on niistä keskimmäinen. Paastoon laskeudutaan tuhkakeskiviikkona.

Lukukappaleessamme kehotetaan kylvämään vanhurskauden kylvö. Vanhurskauden kylvöä seuraa vanhurskauden sade, siunauksen sade. Vanhan testamentin alkukielisessä tekstissä on viisikin eri vanhurskaus -sanueen sanaa. Kaksi niistä esiintyy lukukappaleessamme, korostan tässä:

Kylväkää oikeudenmukaisuutta,
korjatkaa uskollisuutta!
Raivatkaa itsellenne uudispelto!
Nyt on aika etsiä minua, Herraa,
minä tulen varmasti
ja annan teille siunauksen sateen.

Usko tulee kuulemisesta, joten evankeliumin julistuksessa vanhurskauttamisen on oltava keskeisesti esillä. Pyhän kasteen pisaroiden välityksellä saamme osallisuuden Jeesuksen tekemään pelastukseen, joten kasteemme on pelastuksen saamisen siunaava sade.

Vanhurskauttaminen on kirkkomme keskeinen opinkohta.

Martti Simojoki kirjoittaa:

”Sana ”vanhurskas” merkitsee samaa kuin ”Jumalalle otollinen”. Kun meidän kallein asiamme on päästä takaisin Jumalan yhteyteen, kysymys vanhurskaaksi tulemisesta on tärkein kohta pelastuksen tiellä. Oppi vanhurskauttamisesta on luterilaisen kirkon keskeisin opinkappale, jonka mukaan kirkko ”seisoo ja kaatuu”.
Huomiota on kiinnitettävä siihen, että Raamattu puhuu tästä asiasta käyttäen passiivia eikä aktiivia. Ihminen tehdään vanhurskaaksi, vanhurskautetaan; hän ei itse tee itseään vanhurskaaksi. Jo tämä viittaa siihen, mikä tässä asiassa on tärkeintä: Jumala vanhurskauttaa ihmisen.

Martti Haavio käyttää tuhlaajapoika -vertausta esimerkkinä, kun hän kirjoittaa vanhurskauttamisesta:

”Tämä viheliäinen kulkija (tuhlaajapoika) otettiin lapseksi jälleen. Kun talossa iloiten vietettiin tulojuhlaa, kuultiin isän useasti sanovan onnellisena: ”Tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on löytynyt.”
Näin Jeesus sanoo taivaassakin tapahtuvan, kun syntinen armoa anoo. Jumala antaa hänelle synnit anteeksi kaikesta sydämestään ja ottaa lapsekseen. Kun syntinen nöyrtyneenä jo on tuominnut itsensä, ei häntä enää tuomita.”

Haavio käyttää myös toista Jeesuksen vertausta esimerkkinään. Suuri velallinen oli tehnyt väärin eikä hän voinut maksaa lainaansa takaisin:

”Se on ihmeellinen asia. Suurelle syntiselle, joka Herran armoon turvautuu, Herra vastaa: ”Koko sinun suuri syntivelkasi on annettu anteeksi.” Hän on rikoksen tekijänä tullut tuomarin eteen, katuen tunnustanut sen ja odottanut ansaitsevansa rangaistusta, mutta hän saakin vapauttavan tuomion. Velallinen on nyt velaton Jumalan edessä, syntinen on synnitön hänen edessään. Kuka voisi uskoa sitä! Syytöntä, kelvollista ihmistä Jumalan edessä sanotaan Raamatussa ”vanhurskaaksi”. Kun Jumala kurjalle palvelijalle antaa velan anteeksi ja julistaa kelvottoman kelvolliseksi, sanotaan sitä ”vanhurskauttamiseksi”.

Meidän vanhurskautemme on lahjaksi saatua. Jumala julistaa meidät vanhurskaiksi Kristuksen sovintotyön tähden.

Axel Fredrik Granfelt kirjoittaa:

”Ihminen tarvitsee ulkopuolisen lujan tuen, jonka varassa hän voi turvallisesti levätä. Tämä tuki on Kristuksen ansio, hänen joka on ottanut kantaakseen meidän syntimme ja velkamme, ja joka on toiminut, kärsinyt ja kuollut meidän pelastuksemme tähden.
Niinpä yksin Kristus on meidän vanhurskautemme. Voidaksemme päästä sovintoon Jumalan kanssa, ainoa tie tähän on, että Jeesuksen vanhurskaus luetaan meidän hyväksemme.

Carl Fr. Wislöff kirjoittaa:

Vanhurskauttaminen merkitsee, että Jumala antaa meille anteeksi kaikki syntimme ja sen sijaan lukee meille Jeesuksen täydellisen vanhurskauden. Ihminen ei voi tulla pyhemmäksi kuin hän on vanhurskauttamisen perusteella.

* * *
Martti Simojoki. Kristinopin opetus. Helsinki 1950.
Martti Haavio. Kristinopin opetustuntien rakennusaineksia. Jyväskylä 1931.
Axel Fredrik Granfelt. Kristlig Dogmatik. Suomennus tähän minun. Helsingors 1880.
Carl Fr. Wislöff. Minä tiedän keneen uskon. Kristillinen uskonoppi. Suomentanut Kai Selinheimo. Helsinki 1966.

28 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias “Jeesus ilmoitti ennakolta kuolemansa ja ylösnousemuksensa eli siis pääsiäisen pyhien uuden sisällön, Kristuksen täytetyn sovintotyön Golgatan ristillä ja riemullisella ylösnousemuksen voittosanomalla. ”

    Mutta kerroppa minulle, miten juutalaisten pääsiäislammas, jonka luita ei saanut rikkoa, ( Egyptistä lähtö ) ja lampaan veri siveltynä oven pieliin, joka sai Jumalan vihan kulkemaan ohi. Lammasta myös syötiin, lähtöateria.

    Muuttuukin evankeliumissa juutalaiseksi nuorukaiseksi, ( Jeesus) jonka luita ei saanut rikkoa, ja jonka veren sanotaan olevan pelastukseksi. Ja jota myös syödään ehtoollisella. Sentään ihminen.

    Ja taas ilmestyskirjassa se onkin karitsa joka näyttää teurastetulta, ja tällä karitsalla on oikeus avata kirja. Tässä ei ole niin sanotusti mitään tolkkua.

    Ja miksi tästä syytetään Juudasta ja juutalaisia Kristuksen murhaajiksi ja Jeesuksen tappajiksi, kun oli ennaltamäärätty tehtävä hänellä, jonka hän halukkaasti suoritti. Ja mitä siinä voitettiin. ( Voittosanoma )

    Ja asiayhteydestä Irrotettu lause: Jesaja 7, jossa sanotaan kuuluisat sanat: ” Katso neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ” Lause, Joka on siirretty evankeliumiin tarkoittamaan Jeesusta.

    Kuitenkin omassa yhteydessään, kun lukee myös Jesajan luvun 8. sanotaan: ” Niin minä lähestyin profeetta vaimoani ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan ” Lapsi siis syntyi jo siellä, eikä vasta 700-vuoden kuluttua toisessa uskonnossa. Lapsesta tuli kuningas Hiskia, joka oli Jumalan mieleinen mies. Hän hävitti kaikki epäjumalien alttarit ja muut asera-karsikot ja vaskikäärmeet pois maasta.

    Syntymäkin on näin epäselvä, joten miten sen muun laita sitten mahtaa olla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Männyn taimi ja täysikasvuinen mänty ovat mitoiltaan erilaisia, ei vain senttien määrässä vaan myös oksien lukumäärässä ja jykevyydessä. Pienessä taimessa ei myöskään ole käpyjä, kuten vanhassa hongassa.

      Samalla tavalla Jumalan kansa on saman Jumalan työtä niin Aabrahamin kuin Mooseksen, kuin profeettojen, kuin Jeesuksen, kuin apostolien, kuin meidänkin aikamme kristikunnan aikana. Sama kansa on saman Pyhän Hengen työtä kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa.

      Näin myös ilmoituksen erilaiset ilmaukset ovat vaihdelleet sen mukaisesti, kuin Jumala on työtänsä vienyt eteenpäin aina täyttymykseensä asti eli siis Jeesuksen täytettyyn pelastustyöhön asti.

      Mikään monoliittinen, muuttumaton, staattinen ajattelu ei siis kuvaa Hänen, alati toimivan Jumalan dynaamista, voimallista, koko ajan uutta luovaa työtään.

      Johanneksen evankeliumi:

      5:17 Mutta Jeesus vastasi heille: “Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä.”

      17:4 Minä olen kirkastanut sinut maan päällä: minä olen täyttänyt sen työn, jonka sinä annoit minun tehtäväkseni.

      Puheenvuorosi sisältää useampia kysymyksiä. Tämä vastaukseni yrittää sanoa, että monissa kysymyksissä Jumalan ilmoitus on Raamatun aikakauden sisällä tuonut esiin näkökohtia, joita ei sanallisesti ole aikaisemmin ilmaistu, vaikka niiden sisällöllinen aines: Jumalan työ, onkin ilmausta saman Jumalan alati jatkuvasta samasta työstä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Minun mielestäni Jumala loi maailman ja kaiken mitä siinä on, ja ihmisen, jolle hän antoi vallan hallita maassa.

    Psalmi 8

    Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, 5 niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen? 6 Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal’olennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella; 7 panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle: 8 lampaat ja karjan, ne kaikki, niin myös metsän eläimet, 9 taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee. 10 Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!

    Onko ihminen ollut hyvä hallitsija ? …………………………..

    Ja miksi kristinuskon piti ottaa juuri juutalaisten kulttuuriperintö ja isien kirjoitukset räävittäväksi ja mitätöitäväksi. Ja kansa panettelun ja pahennuksen kohteeksi. Vanha aatami, vanha testamentti, vanha liitto, hylätty kansa, kuollut kirjain, rosvoja ja ryöväreitä, ahneita ja kavalia. Ei voi välttyä helvetin tulelta. Pehennukseksi oleminen tarkoittaa mielipahan ja murheen tuottamista toiselle. Se on syntiä, jota toinen joutuu kantamaan sydämen murheena sielun tuskana.

    Tulee mieleen Jobin tarina. Jossa jumala antaa saatanan kiusata Jobia. Saatana Vie häneltä kaiken omaisuuden, vaimon ja lapset ja lopulta hän rääsyläisenä makaa ojassa sairaana paiseissa ja muutenkin henkihieverissä. Mutta hän ei hylkää Jumalaa. Vaan uskoo, että vielä multien päälläkin HÄN on.

    Lopulta Job saa kaiken hyvän mitä hänen uskollisuudestaan Jumala hänelle antaa.

    Kun tiedämme miten juutalaisia on kohdeltu se on kuin Jobin kohtalo. Sitä voidaan kyvyä, että kenelle jää saatanan rooli ja miten sille käy. En muista miten Jobin tarinassa kävi kiusaajalle. Muistelen, että kiusaajat, eli saatana olivat kuitenin naapureita , jotka vain ilkkuivat Jobin kohtaloa.

    Eniten minua kristinuskossa tympii juuri juutalaisten kiusaaminen ja kaiken pahan ilmentymänä esittely. Jeesus ei sano yhtään hyvää sanaa omasta kansasta, vaikka ei itsekkään ole mitenkään täydellinen.

    Vanhurskauden kylvöä minä en siinä näe, vaan itsekästä vastakkainasettelua, oman voiton tavoittelua, vastenmielisillä kilpailukeinoilla. Aivan kuin saatana, joka syyttää alituiseen esikoiskansaa Jumalan edessä. Ilkeämielistä panettelua ja kiemurtelua sanakäänteissä ja Uskon ylivallan korostuksessa. Meille meille, meille vain.

    Hyvä pitää toivoa ensin muille, siunata, ei kirota, siinä piilee siunauksen siemen myös itselle ja niille jotka niin tekevät.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Tarja

    1) Luominen on todella merkittävä tapahtuma. Jumalan luomistyö hyvänä maailmamme luonnonlakien ja kaiken elämän ylläpitäjänä jatkuu alati ja kerran vaihtuu täydellisyydeksi kun uudet taivaat ja uusi maa luodaan.

    2) Koko maailmassamme on paitsi luomisen ihanuus myös syntiinlankeemuksen tuoma kirous, joka turmelee hyvinvointiamme. Tämän takia ihmisen vastuullisuus ei toimi niin hyvin kuin olisi suotavaa.

    3) Kristinusko ei ole “räävinyt” juutalaista perintöä. Jeesushan on juutalainen ja siksi myös koko hänen elinympäristönsä ja myös teologiset kannanottonsa ovat juutalaiseen kulttuuriin kuuluvaa perinnettä. Yhtä luonnollista kuin sinulle on elää suomalaisessa kulttuurissa ja käyttää meidän kulttuurimme ainesta ajatustesi ilmaisuun, yhtä luonnollista on Vapahtajallemme, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, käyttää sanomansa välineinä omaisuuskansansa kulttuuriperintöä.

    Voimme jopa sanoa, ettei hänen sanomansa olisi aitoa ja rehellistä, jos hän olisi yrittänyt poiketa juutalaisen perinnön uomasta. Esimerkiksi Isä meidän -rukous liikkuu keskellä juutalaisen rukousperinteen valtavirtaa. Jokainen rukous siinä on sellainen että täysin samat ajatukset kertautuvat toisissakin samassa rukousperinteen virrassa esimerkiksi kahdeksantoista rukouksessa tai kolmetoista rukouksessa sekä useissa liturgian rukouksissa.

    3) Jumalan sanassa ei kehoteta panettelemaan juutalaisia vaan siunaamaan heitä Aabrahamille annettu lupaus että Jumalan kansaa siunaava saa siunauksen ja kiroava saa kirouksen. 1. Moos. 12: 1-4. Tämä siunaus jatkuu koko Jumalan kansan todellisuutena myös meidän aikanamme kautta koko maailman missä Jeesuksen sanaa esillä pidetään.

    4) Vähättelysi vanhasta liitosta, vanhasta … jne on peräisin joltain lahkolaiselta, ei yhteisen kristikunna opetuksesta. Vanha testamenttihan on ollut alkukirkon ainoa Raamattu ja vasta vähitellen on Uuden testamentin kirjoituksia saatu kopioitua niin paljon että sillä on merkitystä kristikunnan elämään.

    Jeesuskin sanoo, ettei hän ole tullut kumoamaan Laki ja Profeettoja vaan täyttämään.

    5) Antisemitismin suuresta onnettomuudesta juutalaisia kohtaan on Iisakin uhria, 1. Moos. 22 käytetty myös mitä erilaisimmissa yhteyksissä samaistumisen antajana ja kärsimyksen mielettömyyden sanoittamiseksi. Minullakin on asiaa käsittelevä perusteellinen kirja aiheesta. Jobin kirjan valtava kärsimyksen problematiikan pohdiskeluna on yksi maailmanhistorian suurimpia runoteoksia. Sen valtaisa kielenkäytön runollisuus ulottuu jopa lauseiden irrallisiin yksityiskohtiin. On turha moittia Jobin ystäviä, jotka jaksoivat olla jopa 7 päivää hänen lähellään sanaakaan sanomatta, näin kertoen etteivät sanat riitä sen tuskan kuvaamista mikä Jobilla oli. Jobin ystävät eivät olleet Saatana, persoonallinen paha, Paha Henki, joka oli Jobin kärsimysten aiheuttaja. Ystävät sen sijaan olivat Jobin todellisia ystäviä, jotka toki ymmärtämättömyyttään tulivat pitkällisen apuna olemisen aikana alkoivat puhumaan sellaisia selityksiä, jotka eivät sitten kuitenkaan selittäneet Jobin koko elämän tuskaa.

    6) Jeesuksen julistus lähti juutalaisen opetuksen tuonaikaisesta kysymyksenasettelusta. Hän käsitteli aikansa teologisia kysymyksiä erittäin asiantuntevasti. Jos olet saanut sellaisen käsityksen, että hän vain kritisoi aikansa juutalaisuutta, niin sellainen on keskeisen sanoman unohtumista hänen julistuksensa värikkäästä kielenkäytöstä.

    Jeesuksen aikana ei ollut vain yhtä juutalaisuutta, vaan erittäin monia erilaisia juutalaisuuden suuntauksia. Osa näistä oli maltillisempia, osa hyvinkin jyrkkiä.

    Oletko ajatellut sellaista että juutalaissodan aikana eräät äärihyhmät sotivat jopa keskenään, osa kapinoi keskushallintoa vastaan jne. Oletko ajatellut että Juutalaissodan aikana Rooman armeijan yksi sotapäälliköistä oli juutalainen, joka sitten Roomalaisten palveluksessa olemalla johti joukot tuhoamaan Jerusalemin, jossa yhteydessä myös temppeli hävitettiin.

    Tuon ajan juutalaisista noin 1,5 miljoonaa asui Pyhässä maassa ja yksistään Rooman valtakunnan muissa osissa noin 7-9 miljoonaa ihmistä ja tämän päälle vielä Parttiassa aina nykyisen Intian länsiosiin asti ja toisaalla Egyptistä etelään aina Etiopiassa saakka.

    7) Jumalan sanan julistus ja sakramenttien jakaminen on vanhurskauden kylvöä. Jumala on armollinen ja hän rakastaa. Hän kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen ja syntien anteeksiantamuksella uudistaa ihmisen parannusta tekemään.

    Ihmisen tekoihin ei voi meidän vanhurskauttamme rakentaa. Yksikään ihminen ei täytä sellaista mittaa, että voisi omin voimin tulla Jumalan edessä vanhurskaaksi. Kaikki tarvitsevat armahtajaa, Vapahtajaamme Jeesusta Kristusta, joka omalla sovintokuolemallaan Golgatan ristillä teki sovinnon Jumalan ja ihmisten välillä.

    Tämä Jumalan itsensä tekemä sovintotyö kutsuu myös meitä tekemään sovintoa toinen toisemme kanssa jotta voisi toteutua se mitä ymmärtääkseni myös sinä suot meidän elämässämme toteutuvan:

    “Hyvä pitää toivoa ensin muille, siunata, ei kirota, siinä piilee siunauksen siemen myös itselle ja niille jotka niin tekevät.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    ” Kun uudet taivaat ja uusi maa luodaan. ”

    Meillä on jo tieteellinen kuva siitä mitä taivas on. Uusi taivas. Emme ajattele enää , että taivas on kansi, jonka päällä on valtakunta, ja sen päällä taas kansi ja valtakunta, aina seitsemänteen, ja jopa kymmenenteen taivaaseen saakka. Ilmakehä on noin 100 kilometriä ja sen jälkeen alkaa pohjaton avaruus planeettoineen ja tähtineen. Tämä on uusi taivas.

    “Uusi maa. ” Ihmiset ovat etsineet uusia maita, ja löytäneet ehkä jo kaikki mitä löytää voidaan. Kristillisesti maa on ollut vain materiaa, josta on pitänyt vapautua hengen maailmaan. En tiedä mitä se tarkoittaa. Maailma on kaunis ja ihmeitä täynnä, itse olen kiitollinen siitä, että olen saanut mahdollisuuden nähdä tämä kaikki. Olen voittanut kilpajuoksun siittiöiden maailmassa, ja saanut voittopalkinnon. Elämän.

    ” Yhtä luonnollista kuin sinulle on elää suomalaisessa kulttuurissa ja käyttää meidän kulttuurimme ainesta ajatustesi ilmaisuun, yhtä luonnollista on Vapahtajallemme, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, käyttää sanomansa välineinä omaisuuskansansa kulttuuriperintöä. ”

    Jumala ei tietenkään ole ihminen, eikä hänellä ole mitään syytä tulla ihmiseksi, hän voi armahtaa, tai olla armahtamatta, kuten sanotaan, ‘ Hän tuntee meidän , ei ainoastaan teot, vaan myös sydämen aivoitukset. Ei hän vaadi täydellisyyttä vaan kääntymistä pois pahoilta teiltä, jos ne sellaiset ovat. Ja totuutta salatuinpaan saakka. Armoistuin rakennettiin jo lainarkun päälle, ja Jumala sanoi: “Siinä minä ilmestysn sinulle, Armoistuimella. ” Armo ei siis tullut vasta Kristuksen kautta.

    “Oletko ajatellut sellaista että juutalaissodan aikana eräät äärihyhmät sotivat jopa keskenään, osa kapinoi keskushallintoa vastaan jne. Oletko ajatellut että Juutalaissodan aikana Rooman armeijan yksi sotapäälliköistä oli juutalainen, joka sitten Roomalaisten palveluksessa olemalla johti joukot tuhoamaan Jerusalemin, jossa yhteydessä myös temppeli hävitettiin. ”

    Olen ajatellut, että taistelivat jopa keskenään, ja sitä tapahtuu maailmassa tänäkin päivänä, ei sen kummenpaa. Tuolloin se johtui siitäkin , että noissa kapinallisissa ei ollut ainostaan juutalaisia vaan monia muita lähiheimoja, idumealaisia ja Tyyroksesta tulleita pakolaisia, arabeja, kreikkalaisia, samarialaisia, galilealaisia. Hurjimpia olivat idumealaiset, kuten Josefus kertoo. Eivät kaikki joilla on raamatullinen nimi, ole silti juutalaisia. Mutta tuntuu, että juutalaiset joutuvat kantamaan kaikkien synnit, mutta eivät syytä ketään. Muistathan, että Jeesus niin rakasti kaikkia muita, mutta ei juutalaisia.

    “Olenko ajatellut, että oli juutalainen sotapäällikkö roomalaisilla. ” Olen sitäkin ajatellut, kun häntä luin. Häntä pidettiin petturina, ja maan kavaltajana. Kuten Paavalia luopiona. Josefus yritti saada kansaa antautumaan, oli sitä mieltä, että Roomaa ei voi voittaa, se on liian ylivoimainen, ja lisäksi valloittanut kaikki alueet jotka eivät kuumuuden tai kylmyyden takia olleet hyödyttömiä. Mutta hän ei tietenkään päättänyt kaikesta mitä tapahtui, kuten tiedämme, tilanteet vain riistäytyvät joskus käsistä. Kaikkea voi yrittää ymmärtää jos on hyvä tahto.

    Roomaa vastaa nousi jo Augustuksen aikana vuonna 9, gallialainen Arminius, joka hävitti kolme legioonaan Teutoburgin metsässä. Sen jälkeen syntyi Saksa.

    ” Ihmisen tekoihin ei voi meidän vanhurskauttamme rakentaa. Yksikään ihminen ei täytä sellaista mittaa, että voisi omin voimin tulla Jumalan edessä vanhurskaaksi.”

    Tämä kuuluu kristilliseen pakkopullaan, ettei muka voi. Jumala on niin Julma, että hänen pitää tappaa poikansa, voidakseen leppyä maailman lapsille. Vaikka kieltää ihmisuhrit ja sanoo kansalle, että älkää noudattako niiden tapoja, jotka niin tekevät. Miten voisi luottaa Jumalaan joka sitten päättääkin itse tappaa poikansa, joka vielä käskee syödä lihansa ja juoda hänen verensä, vaikka veren syöntikin oli kielletty. Ihmissyönnistä puhumattakaan. Ei se ole juutalaista perinnettä ollenkaan. Mitä lienee pakanoiden pakkopullaa. Karthakolaisten kerrotaan uhranneen lapsia. Herodes surmasi poikiaan ja vaimonsa, Konstantinus, ensimmäinen kristitty keisari surmasi poikansa ja vaimonsa. Mooabin kuningas uhrasi poikansa jollekin jumalalle, syystä että voittaisi sodan. Kauheita tapoja näillä Isillä.

    Pitää opetella hallitsemaan itsensä pahoissa paikoissa, ei se muuten onnistu ja rikollisille kuuluu tietysti rangaistus, ei armo.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      1) Maailmankuva

      Olen täysin tietoinen “tieteellisestä maailmankuvasta”. Olen lukenut aikoinaan ylipitkä matematiikan, fysiikan ja kemian lukioaikanani ja myöhemminkin ollut kiinnostunut asiasta. Esimerkiksi 1970 -luvun loppupuolella käytin hyvinkin paljon vertauksia, joissa nykyaikaisen maailmankuvan pohjana olevat matemaattiset lausekkeet olivat ikäänkuin taustalla olevana kellon koneistona. Mutta ota huomioon että kaikessa tässä on nähtävä myös ne metodiset rajoitteet jotka erilaisia teorioita määrittelevät. Valitettavan usein tavallisessa kielenkäytössä joku käsitys heitetään syrjään ikäänkuin epärealistisena, mutta valitettavasti tilalle rakennettu uusi ratkaisu osoittautuu vieläkin onnettomammaksi.. Aiheellisesti on joka aika ja jokaisen teoreettisen mallin edessä totta se mitä apostoli Paavali sanoo profetoimisesta, että profeetoimisemme on vajavaista ja toisaalla että jokainen profetia on koeteltava onko se oikea vai puhuuko joku läpiä päähänsä.

      2) Kreikkalaisen filosofian maailmankuva

      Kuvitelmasi hengen ja aineen vastakkaisuudesta muka kristillisenä maailmankuvana ei vastaa todellisuutta. Tämä jaottelu on kreikkalaisen ajattelun mallin mukainen ajattelu, jota esiintyi gnostilaisessa harhaopissa. Kirkkoisät taistelivat tuota gnostilaisuutta vastaan. Vanhan kirkon ensimmäinen virallinen uskontunnustus sanoo, että Jumala on sekä näkyvän että näkymättömän maailman Luoja. Joten Tarja hyvä, kritiikkisi kohde, jota kritisoit muka kristillisenä on uskontunnustuksemme vastaista oppia. Sitä kritisoi myös kirkkomme virallinen tunnustus.

      3. Jumalan armo

      Jumalan armollisuus on hänen olemukseensa kuuluva jo iakaikkisuudesta ennen aikojen alkua. Tästä puhuu myös mainitsemasi armoistuin. Mutta jälleen kerran ihmettelen mistä olet saanut kuvitelman että tämä olisi jollakin tavoin sitä Jumalan armoa, jossa armon täyttymys toteutui eli Jeesuksen Kristuksen täytetyn sovintotyön sanomaa. Missä näet ristiriidan siinä missä ei ristiriitaa ole. Jumala on yksi ja siksi hänen armonsa myös on ikuinen ja yhtäläinen ja ollut voimassa, nyt on voimassa ja pysyy voimassa aina ikuisuuteen.

      Jeesuksen ristin työ kuvaa ihmisen lankeemuksen syvyyttä. Mikään vähempi ei riittänyt koko maailmankaikkeuden Jumalan täyden oikeudenmukaisuuden edessä kuin se että Jeesus otti päälleen koko maailman synnit ja kärsi niiden puolesta. Meidän rikkomustemme tähden hän tämän teki, kuten Jesajan kirjassa sanotaan.

      Jesaja:

      43:25 Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden, enkä sinun syntejäsi muista.

      44:22 Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi niinkuin pilven ja sinun syntisi niinkuin sumun. Palaja minun tyköni, sillä minä lunastan sinut.

      53:5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

      53:8 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.

      4. Jumalan armo ja yhteiskunnan järjestys

      Tästä Jumalan armollisuudesta seuraa, että armo kuuluu kaikille, parannuksen sanoma syntien anteeksiantamuksesta ja Jumalan lahjoittamasta vanhurskauttamisesta lahjaksi, armosta, yksin Kristuksen tähden on niin suuri Jumalan hyvyyden lähde, ettei meidän pidä kieltää anteeksiantoa keneltäkään joka katumuksessa pyytää armahdusta. Näin myös Jumalan edessä armo riittää kaikille rikollisillekin olivatpa rikokset kuinka suuria tai kuinka pieniä tahansa.

      Mutta on luonnollista että yhteiskunnan järjestyksen ylläpitämiseen kuuluu että ajalliset rangaistukset eri rikoksista annetaan oikeuden mukaisesti ja että näitä myös valvotaan että kaikki tulee oikein toteutuksi. Onhan myös esivalta Jumalan asialla ihmisten yhteistä hyvää ylläpitämässä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Miten Jumala voisi tulla ihmiseksi, kun Salomo sanoo: “Taivasten taivaatkaan eivät ole kylllin suuret sinun asuinsijaksesi, kuinka sitten tämä temppeli jonka minä rakensin. ”

    Sitten hän pyytää, että Jumala kuitenkin katsoisi temppelin puoleen, koska oli luvannut nimensä asuvan siinä . Hän pyytää lisäksi, että Jumala kuulisi myös muukalaisia, jotka rukoilevat temppeliin päin, ja tekisi kaiken mitä muukalainen pyytää, että hekin kunnioittaisivat hänen nimeään niinkuin hänen kansansa Israel.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Lauselma finitum non capax infiniti siis ettei ääretön muka voisi mahtua äärelliseen on matemaattisesti helposti osoitettavissa käsitteiden epätäsmällisyydeksi.

      Otapa kaksi sisäkkäistä ympyrää, joilla on yhteinen keskipiste. Tällöin jokaisella pienemmän ympyrän pisteellä on vastinpisteensä isomman ympyrän kehällä, kun vedetään säde keskipisteestä.

      Ajatellaanpa nyt että isompi ympyrä laajennetaan äärettömän suureksi, niin että se alkaa ulkonaisesti katsoen muistuttamaan ääretöntä suoraa. Sitten leikataan pienempi ympyrä kehältään poikki ja suoristetaan se lähse suoraksi janaksi eli tarkasti ottaen niin loivaksi kaareksi, että se täsmällisesti vastaa ison ympyrän kaarevuutta ja voidaan siis panna täsmällisesti tämän isomman ympyrän kaarelle ilman pienintäkään poikeamaa missään kohdin.

      Kun nyt verrataan tuon ison ja pienen ympyrän vastinpisteitä, niin edelleen on voimassa se että tuon ison ympyrän jokaista pistettä vastaa oma vastinpisteensä tuolla lyhyellä janalla, joka pantiin tuon ison ympyrän kaarelle. Eli tuo rajallinen jana sisältää jokaisen tuon äärettömän kaaren pisteen vastinpisteen. Joten ääretön siis mahtuu äärelliseen eli Kristuksen olemukseen kuuluva luonto, että hän on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa ovat tuon matemaattisen mallin osoittamalla tavalla täydin ristiriidaton todellisuus.

      Uskonpuhdistuksen ajan teologit puhuivat Vapahtajamme kahdesta luonnosta vertaamalla niitä raudan aineeseen ja sen lämpöön. Raudan aineen rinnalle voidaan verrata kuparia tms, mutta lämmön vastakohtana puolestaan on kylmyys tai haalea lämpötila. Tässäkin esimerkissä on nähtävissä että Jeesuksen olemus täytenä Jumalana ja täytenä ihmisenä eivät sulje ulos toisiaan. Päin vastoin ne kuuluvat yhteen, jotta me tämän maailman ihmiset voitiin pelastaa Jumalan iankaikkisen taivaan ihanuuteen, ajan lapset ikuisuuteen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    Todellakin, kaikenlaista ovat Pojat kirjoitelleet aikojen saatossa. Toiset ovat sitä mieltä, että teksti tulee omasta päästä, toiset taas sitä mieltä, että ovat vain välittäjiä ja sanat vuodattuvat ylemmästä maailmasta. Mutta Jeesus ei ole koskaan kirjoittanut yhtään sanaa. Kuten sanoitkin on otettu VT:n puolelta.

    Antisemitismin ja kristinuskon yhteyttä perustelen sillä, että antisemitismia on esiintynyt ja esiintyy vain kristillisessä maailmassa. Kristinusko levisi ensin itään ja Muhammadin kerrtotaan Syyriaan suuntautuvilla kauppamatkoilla tutustustuneen kristillisiin ja juutalaisiin kirjoituksiin, ja näin se siirtyi myös islamiin.

    Ei ole olemassa hindulaista, buddhalaista, jainalaista, kiinalaista, sufilaista, taolaista antisemitismia.

    ………………………….. Ykseyttä , kakseutta, kolmijakoa.

    Kaksijako ei aina ole hyvä ja paha, vaan esimerkiksi sympatia ja antipatia, aktiivinen ja passiivinen. Eikä näistä mikään ole paha.

    Jumalan ykseys kristinuskossa on kolmiyhteinen, vasta pojassa Kristus eli yhdessä kolmesta on ikäänkuin ykseys, koska Kristuksen ruumiinjäseniä ovat häneen liittyneet. Sama ajatus on myös hindulaisuuden Krisnassa. Ruumiinjäsenyys. Krisna myös vapauttaa vahingollisten tekojen vastavaikutuksista, joka tarkoittaa samaa kuin synneistä lunastus.

    Poika ja Poikia VT:n puolella esim. Salomosta sanotaan ” Hän on minun poikani ja minä olen hänen isänsä. ” siirretty evankelimiin tarkoittamaan jeesusta. Loppuosa on jätetty pois: ” Niin, että jos hän tekee väärin minä rankaisen häntä ihmisvitsalla, niinkuin ihmislapsia lyödään. ” Mooseksen käskettiin sanoa Faraolle: “Israel on minun esikoiseni, päästä minun poikani palvelemaan minua. ” Poika on kansa. Mutta poikaa ei palvota, siinä ero. Myös psalmissa sanotaan:” Kun Israel oli nuori rakastin minä sitä, ja Egyptistä minä kutsuin poikani. ” Loppuosa on siirretty evankelumiin tarkoittamaan jeesusta, ” Egptistä minä kutsuin poikani.”

    vastaus jatkuu…..

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Vaikuttaa siltä että tämä tekstisi on tullut kahteen ketjuun, Niinpä vastaan tässä kohdin vain liimaamalla vastauksen myös tähän yhteyteen.

      1) Juutalaisesta oppimistavasta

      Juutalaiseen oppimisen periaatteeseen kuului suullinen opetus, kun opettaja kertoi asioita oppilailleen. Näin myös Jeesus teki ensin monissa Galilean synagogissa ja sitten elämänsä loppupuolella Jerusalemin temppelin siinä osassa mikä oli säilynyt 587 eKr. hävityksestä, kun hän opetti aikansa merkittävimmässä juutalaisessa oppilaitoksessa eli temppelissä.

      Jeesuksen kirjoituksesta voidaan todeta että tuomioistuimessa tuomarin piti kirjoittaa tuomionsa. Näin kerrotaan eräässä tilanteessa Jeesuksen tehneet. Hän kirjoitti hiekkaan.

      Joh. 8 luku

      8:6 Mutta sen he sanoivat kiusaten häntä, päästäkseen häntä syyttämään. Silloin Jeesus kumartui alas ja kirjoitti sormellaan maahan. 8:8 Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan.

      2) Antisemitismistä

      Ota huomioon että kristinusko levisi eteenpäin hyvin paljon siten että juutalaisen väestön keskuudessa otettiin vastaan Jeesuksen evankeliumi. Tämän väestön keskuudessa ei ollut antisemitismiä.

      Sen sijaan antisemitismiä on esiintynyt muutamissa piireissä roomalaisen väestön keskuudessa puunilaissotien ajoilta lähtien, koska nämä lännen foinikialaiset olivat olleet erityisenä uhkana Rooman väestölle. Tämä on verrattavissa muutamissa suomalaisten piireissä tavattuun ryssävihaan ison vihan ajoista alkaen. Ne piirit joissa antisemitismiä esiintyi olivat saaneet vaikutteensa juuri noista puunilaissotien ajoista olleista ideologian sirpaleista.

      3) Pelkkä sana ei riitä vaan pitää mennä itse perustavaan sanomaan

      Jumala on kolmiyhteinen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut itsensä kolmessa persoonassa Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Jeesus otti ihmisyyden omaan olemukseensa Ikuisessa neitsyessä ja näin ollen ihmisyyden ottamisen kannalta Marian päivä on merkittävämpi kuin joulu, koska ikuisen Jumalan suuri “sanan tulo lihaksi” eli ihmisyyden omaan olemukseensa ottaminen kuuluu Marian päivän sanomaan. Neitsyt Maria on Jumalan äiti.

      Opin perusteiden kannalta kuvaus Krishnasta ei alkuunkaan sovi Jeesuksen elämäntyöhön. Näennäisesti samantapaiset lauselmat nimittäin liittyvät kokonaan erilaiseen uskonnollisuuden perusrakenteeseen ja jumalakuvaan. Pelkkä muutamien lauseiden näennäinen samantapaisuus ei tee niiden perusteita mitenkään yhteismitallisiksi.

      Olen pitänyt luentoja kristinuskon ja hindulaisuuden eroista ja yhtäläisyyksistä. Jo aivan perusteissa toisen uskonnon lineaarisessa ja toisen uskonnon syklisessä maailmankuvassa kokonaisrakenteet johtavat kokonaan eri ajatusmaailmoihin ja erilaisiin päämääriin suuntautuviin johtopäätöksiin.

      Olen myös pitänyt luentoja buddhalaisuuden ja kristinuskon välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä. Edellisen kohdan huomautus tässäkin tapauksessa voimassa.

      Kristinuskon perusteisiin kuuluu että Jumala on kaikki kaikessa ja kaikki muu selittyy hänen työnään. Noisssa intialaisperäisissä uskonnoissa jumalia voi olla nollasta lähes äärettömyyksiin ja silti noiden uskontojen perusrakenne ei muutu tämän näkökulman johdosta.

      4) Heprean ben sanan vaikutus eri ilmauksissa

      Hepreassa voidaan sanoa, että kipinä on “tulen poika”. Poika -sana voi ilmaista monenlaista yhteenkuuluvuutta. Aina tilanteesta riippuu miten se on suomennettava missäkin yhteydessä.

      Juutalaisen oppineisuuden erilaisissa tekstien sitaateissa ei noudatettu nykyaikaisen lainaksien teorioiden mukaisia käytäntöjä. Rabbinistisessa tulkintaperinteessä oli jo ainakin jo muutaman vuosisadan aikana ennen Vapahtajamme syntymää käytetty menetelmää, jossa toisaalta pyrittiin löytämään suuria linjoja varten muutaman sanan yhteistä nimittäjää koko Tooralle, esim Gamalielin isoisän Hillelin kuuluisa lause, missä sanaan rakkaus sisällytettiin koko Toora on yksi esimerkki tästä.

      Toisaalta pyrittiin tarkastelemaan jokaisen sanan, jopa jokaisen kirjaimen, erillinen merkitys tekstissä, jotta Pyhän tekstin jokainen yksityiskohta pääsisi täysin esille. Kun ajatellaan yhden ainoan kirjaimen varaan rakentuvia tutkielmia, niin nuo viittaamasi lauseen osien varaan tehdyt teoreettiset oppilauselmat ovat aika lailla suuripiirteisiä. Evankeliumien viittaukset Vanhaan testamenttiin seuraavat aikansa rabbien yleistä Pyhiin teksteihin vetoamisen tekniikkaa.

      Näin myös poika -sana saa erilaisen merkityksen eri yhteyksissä. Niinpä Jeesus on Jumalan Poika, Jumalan toinen persoona, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.

      Mutta toisaalla lähes samalta kuulostava, mutta yhteyksissään selvästi eri funktiossa oleva ilmaus meistä ihmisistä “Jumalan lapsina”.

      Joten kun näitä lauseita analysoidaan teologisesti niin ensimmäiseksi on katsottava, minkä tekniikan mukaan missäkin lauseessa käytetään esimerkiksi ben eli poika -sanaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira.