Toverit!
Vappu on kansankarnevaali. Vai onko sittenkään? Ainakin se on poliittisen työväen kuten myös jeesulaisten marssien aikaa. Ylioppilaiden kuplivaa juhlintaa. Puheiden ja kevään ylöskohotuksen hetki. Virallinen liputuspäivä. Sillin, siman, tippaleipien ja serpentiinien kulutushuippu.
Vapunviettoperinteet ovat takavuosikymmeninä olleet kovin erilaiset eri puolilla Suomea. Ja ovat varmaan vieläkin. Vappu on leimallisesti kaupunkilainen juhla.
Ikävä sanoa, mutta vappua on vaikea pitää lainkaan uskonnollisena juhlana, vaikka myös seurakunnat järjestävät sen tiimoilta ohjelmaa. Tosin ei sen puoleen, nimi vappu on kyllä velkaa katoliselle pyhimykselle – Valburgille tai Walburgalle (josta myös nimet Valborg, Valpuri ja Vappu). Hän kuoli helmikuussa 779. Hänet julistetiin pyhimykseksi 1.5. 870 ja hänen luunsa siirrettiin Eihchstättiin. Tästä siis juontaa toukokuun ensimmäisen päivän erityisyys eli se on Valburgin muistopäivä.. Olkoonkin, että nykyvappu on rakentunut toisenlaisen perinteen päälle.
Valburg on katolisessa listauksessa suojeluspyhimys sairauksia, raivotautia, nälänhätää ja katoa vastaan sekä sairaiden, vastasynnyttäneiden ja maanviljelijöiden suojelija.
Ai niin, vappu on myös suomalaisen työn päivä.
Skål!
Olli Seppälä
Kiitos, Olli, vappupuheesta!
Olen kaivannut aina vappuna kirjoitustani, jonka tein sinunkin suuresti arvostamaan ja silloin ”kaikessa loistossaan” ilmestyneeseen Kyyhkyseen. Otsikkona oli ”Vappu kirkollisena juhlana”.
Walburg jäi silloin sivummalle, mutta ainakin aasi ja ilmapallot kirjoituksessani mainittiin. Yritin jäljitellä kirjoitustyylissä opettajaamme Pentti Lempiäistä.
Joo, harva tietää pyhästä Valburgista mitään. Mutta liittyy vappuun muutakin ”hengellistä”. Saksassa vappuyö tunnetaan valpurinyönä (Walpurgisnacht), jolloin noidat lentävät sapattiinsa. Myös uuspakanat, kuten wiccat, juhlivat 1.5. Beltanea (hyvää tulta). Beltanen aikana elävien ja kuolleiden maailman välisen rajan ajatellaan olevan ohuimmillaan.
Olen myös ihmetellyt miten se kansainvälinen hätämerkki MAYDAY liittyy vappuun (May Day). No ei mitenkään. Se juontaa juurensa ranskan kielen sanonnasta ”(venez) m’aider”, joka tarkoittaa ”(tulkaa) auttamaan minua”. Myöhemmin ilmaisu lyhentyi englannin kieleen sopivaan muotoon.
Kukanpäivä 13.5. oli 1800-luvulla ylioppilaiden perinteinen juhlapäivä, jonka statuksen se on nykyisin joutunut luovuttamaan vapulle. Euroopan hulluna vuonna 1848 kuultiin Maamme-laulu ensimmäisen kerran juuri kukanpäivänä Kumtähden kentällä, joka on pieni puistoalue Helsingin Toukolassa. Kävelin siellä juuri äskettäin ja katselin paikalla olevaa muistomerkkiä. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/8/83/Erik_Bryggman_ja_Viktor_jJnsson_Maamme-laulun_muistomerkki.jpg .
Tunnistaisitko muistomerkin neljä herrasmiestä? Nehän ovat J.L.Runeberg, Fredrik Pacius, Fredrik Cygnaeus ja Zacharias Topelius.
Fredrik Cygnaeusta ei pidä sekoittaa kansakoulun isänä tunnettuun Uno Cygnaeukseen. No, senhän me opettajat toki tiesimme. Mutta moniko kadunmies nuo herrat tuntisi, koululaisista puhumattakaan. Niin ovat ajat muuttuneet – ja aina vaan huonompaan suuntaan! Eikä se opettajien ja oppilaiden tärkein toukokuun juhla eli koulujen kevätjuhlakaan enää ole paikoillaan! O tempora, o mores! 🙂