Vauvojen liittäminen uskontokuntaan

Epäsuorasti tasa-arvoiseen avioliittolakiin liittyen muuttui myös lasten uskonnollisen aseman määräytyminen hieman. Jos 1.3.2017 alkaen vanhemmat eivät sovi mitään uskonnollisesta asemasta, lapsi jää neutraaliin tilaan kaikkien katsomusryhmien ulkopuolelle. Vielä nyt äiti voi ohittaa isän tahdon kun vauva on alle vuoden ikäinen.

Tässä yhteydessä SDP:n Tarja Filatov lausui

kun emme ehkä vielä pääse siihen järjestelmään, jossa näistä asioista päätettäisiin vasta aikuisena ja henkilökohtaisesti.

Kokoomuksen Sari Multala taas

Itse katson näin, että se päinvastoin ehkä lisää uskonnonvapautta - tässä tapauksessa tietysti lapsen uskonnollinen asema jää avoimeksi ja täten hänen itsensä päätettäväksi siinä vaiheessa, kun hänellä siitä on oikeus päättää.

ja Vasemmistoliiton Silvia Modig

Itse minä ajattelen henkilökohtaisesti niin, että uskonnolliseen yhdyskuntaan tai yhteisöön kuuluminen on jokaisen ihmisen itse päätettävissä, minkä takia minusta lapsen kuuluu se itse päättää siinä vaiheessa, kun on siihen tarpeeksi vanha ja kykenevä

Edellyttääkö uskonnonvapaus, että vauvakin on voitava liittää jonkin uskontokunnan muodollis-juridiseksi jäseneksi? Minun mielestäni ei edellytä. Toki lapsille voi lukea Koraania, viedä heidät metodistien jumalanpalvelukseen, luterilaisten pyhäkouluun jne. Mutta olisiko mahdoton ajatus, että uskontokunnat joutuisivat kertomaan kokonsa muodossa "Jäsenmäärämme on X, jonka lisäksi toimintaan osallistuu Y kappaletta jäsenten lapsia."?

50 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Mielenkiitoista on tuokin, että kansanedustajat alkavat päättää kristillisestä opista. Yksi uskomme keskeinen asia on, että lapsi voi omistaa uskon aivan yhtä hyvin, kuin aikuinenkin. Aikuisella ei ole mitään etua tässä asiassa lapseen verrattuna.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    ”Mutta olisiko mahdoton ajatus, että uskontokunnat joutuisivat kertomaan kokonsa muodossa “Jäsenmäärämme on X, jonka lisäksi toimintaan osallistuu Y kappaletta jäsenten lapsia.’”?

    En ota kantaa siihen, mitä muiden pitäisi tehdä, se meidän puolueettomuutemme nääs. Me Jehovan todistajat kyllä noudatamme jo nyt käytäntöä, jossa pieniä lapsia ei lueta toimiviin jäseniimme.

    Väestörekisteri puolestaan lukee luetteloihinsa sinne ilmoitetut perheet sylivauvoineen kaikkineen yhteisömme jäseniksi. Väestörekisterilistat ja omat jäsenluettelomme eivät välttämättä sisällä siis aivan samoja numeroita. Ja meidän listamme ulottuvat sitten noin 240 maahan.

    Tällä meidän käytännöllämme ei sitten kyllä ole mitään sen kanssa tekemistä, että kasvatamme lapsiamme voimakkaalla kädellä kohti jehovantodistajuutta, ja aika usein siinä myös onnistumme. Tähän suuntaan pyritään toimimaan myös sellaisissa maissa, joissa lasten uskonnollinen kasvatus on kriminalisoitu.

    On mielenkiintoista, että julkisuudessa on kritisoitu aika reippaasti lapsillemme tarkoitettuja videoita, jotka saavat joidenkin mielestä vaikka mitä aikaan. Esimerkiksi anteliaisuutta lapsille korostava opetus sai julkisuudessa aika kummallisia ajatusvääristymiä. Minusta huipputapaus oli kohu siitä, että lasten jäätelörahat halutaan vain todistajien oman toiminnan pyörittämiseen. Tästä videosta kohu nousi:

    https://www.jw.org/fi/raamatun-opetukset/perhe/lapset/voit-olla-jehovan-yst%C3%A4v%C3%A4/videot/ole-antelias/

    Ja uutisointi lasten kasvatusvideosta oli sitten iltapäivälehdissä tällaista ”Jehovan todistajat haluavat nyt myös lasten jäätelörahat. ”

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052319734645_uu.shtml

    Taitaa olla niin, ettei kaikkien ongelma ole sittenkään nuo tilastonumerot vaan se, että lapsia kasvatetaan ikivanhan Raamatun avulla kohti parempaa kansalaisuuta. Miten sinä Jori asian näet?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jori Mäntysalo sanoo:

      Missä valtioissa on lasten uskonnollinen kasvatus kielletty?

      Ja vielä blogin aiheesta: Jehovan todistajathan eivät käsittääkseni katso, että heidän uskonnonvapautensa edellyttää valtion rekisteröivän kansalaisten uskontoa ensinkään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      “Missä valtioissa on lasten uskonnollinen kasvatus kielletty?”

      Lähihistoriassa on aika vähän sellaisia valtioita, joissa lasten uskonnollinen kasvatus on kaikilta kielletty. Usein maan pääuskonto on kieltojen takana eikä tietenkään omilleen rajoituksia aseta. Tarkoitin Jehovan todistajiin kohdistuvia kieltoja, ja niitähän on voimassa tälläkin hetkellä eri puolilla maailmaa.

      Niissä maissa, joissa työmme on kielletty on myös lastemme opettamiselle asetettu sanktioita. En tunne asiaa niin tarkasti, että osaisin sanoa, kuinka asia on juridiikaltaan hoidettu eri maissa. Ja sitten kun vielä lakia noudatetaan usein noissa maissa “soveltuvin osin”, riippuu paikallisista viranomaisista se, miten asiat käytännön tasolla sujuvat.

      Kaksi esimerkkiä totaalikiellon asettaneista: Albania 1967-1992, Saksa 1930-luvulta 1940-luvun puoliväliin asti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Jehovan todistajat tyytyvät juuri niihin lakeihin, joita kunkin maan lainsäätäjät tuottavat. “Keisarille, mikä keisarille kuuluu”, opetti Jeesus. Mitä lojaalimpia veronmaksajia saa hakea.

      Jehovantodistajia ei näy koskaan eikä missään silloin, kun mieltä osoitetaan jonkin lain puolesta tai sitä vastaan. “Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta”, sanoi kuninkaamme. “Rojalisteina”emme ota osaa demokraattisen politiikan päätöksentekoon missään päin maailmaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Kyllähän siinä aika selvästi edellytettiin että jäätelö rahat pitää antaa Vartiotorniseuralle. Miten muuten sen voi käsittää? Muut videot olivat vielä kammottavampia. Lasten edellytettiin tekevän ovityötä sen sijaan että he saavat kenkiä kuten muut lapset.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Meidän lapsemme syövät jäätelöä siinä missä muutkin lapset. Kukaan ei ole varmaankaan yhtään jäätelöä menettänyt sen vuoksi, että kaikki rahat menisivät maailmanlaajuiseen saarnaamistyöhön. Tästä ei video-opetuksessa ole kyse.

      Videon opetus kohdistuu anteliaisuuden kasvattamiseen. Anteliaisuus lähtee Raamatussa aina sydämestä eikä siitä, että osa ylimäärästä jaetaan johonkin hyvään. Tätä taustaa vasten jäätelörahojen symbolinen käyttö on varsin ytimeen osuvaa.

      Kaikissa videoissamme on kantava ajatus asioiden prioirisoinnin opettaminen lapsille. Lapselle on syytä antaa myös velvoitteita sitä mukaa kun hän kasvaa. Ei suinkaan ole siis kyse siitä, etteikö leikki olisi omalla tärkeällä sijalla lapsen elämässä – jäätelön syönnin ohella. Eikö olekin oikein, että lapsille opetetaan, että on olemassa jotakin, joka on jopa sellaisia tärkeämpää?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Miten ihmisten häiritseminen heidän kotonaan voi olla lapselle velvollisuus?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Eihän toki häiritseminen oe kenenkään velvollisuus. Toki sellaista sattui varmaan jo Jeesukselle ja hänen ensimmäisille seuraajilleen, kun he palestiinalaisten ovia kolkuttelivat.

      Uskonnollisista ja muista asioista keskustelemisen taito kannattaa juurruttaa lapseen jo varhaisvaiheessa. Siitä on hyötyä myöhemmässä elämässä monellakin sektorilla. Vai miten sinä asian näet?

      Ja vain käytännössä voidaan opettaa lapselle myös sellaisen ihmisen kunnioittamisen, joka ei halua keskusteluun ryhtyä. Eri mieltä asioista oleva on ihan hyvä lähimmäinen, halutaan lapselle työssämme myös viestittää. Suvaitsevaisuutta oppii parhaiten olemalla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jori Mäntysalo sanoo:

      Mitä Jehovan todistajat muka häiritsevät? Aina ovat lähteneet pois jos olen sanonut että nyt ei ehdi. Kyllä minun ovelleni saa tulla kauppaamaan uskontoa, ihan siinä missä pärekoreja tai pölynimureitakin.

      Tosin yleisesti en osa mitään mainituista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jori Mäntysalo: “Luitko ajatuksen kanssa blogini, erityisesti sen viimeisen kappaleen? Ihmisellä on jokin äidinkieli ja usein jokin poliittinen kanta. Toinen näistä on lapsellekin välttämätön. Kumpaan näistä uskonto tai vakaumus rinnastuu?”

    Kyllä luin ja tarkkaan ajatuksen kanssa. Silti peruskysymys jää vastausta vaille. Onko lapsella oikeus omaan kotiin, sen antamaan turvallisuuteen, hoivaan ja huolenpitoon, vanhempien rakkauteen, ja ylipäänsä oppiakseen tuntemaan kaiken tämän välittämän “äidinkielen”?

    Ja onko vanhemmilla mitään oikeutta saada vastinetta antamastaan rakkaudellisesta hoivasta ja huolenpidosta? Avioliiton historia kyllä kertoo, että tämä vanhempien luonnollinen oikeus lapsellensa antamiin palveluksiin näkyy monissa kulttuureissa esimerkiksi kulloisessa yhteiskunnassa asetetussa morsiamen hinnassa!

    Kyllä jokaisella alaikäisellä lapsella on suvereeninen ja rajottamaton oikeus saada niitä palveluja, huolenpitoa ja hoivaa, mitä oma koti tai vastaava tarjoaa. Riippumatta siitä ketä tai millaisia heidän huoltajansa ovat, riippumatta siitä, mikä heidän katsomustaustansa, moraalinsa tai muut ominaisuutensa tai kykynsä ovat.

    Näillä huoltajilla on myös oikeus, jopa velvollisuus, kasvattaa heitä, viedä tai liittää kirkkoon, tai johonkin uskonnolliseen yhteisöön, jos haluavat.

    Sanottakoon tässä kuitenkin, ettei millään uskonnollisella järjestöllä tai kirkolla tätä valtaa ole. Niillä ei kertakaikkiaan ole oikeutta tulla määräilemään perheen asioita! Ainoastaan yhteiskunnalla on lakiensa puitteissa oikeus puuttua, jos lakeja ei noudateta, muuten ei!

    Kun lapset sitten aikuistuvat ja vapautuvat holhouksenalaisuudestaan, he ovat vastuussa ratkaisuistaan, ennen eivät! Niin sanottu murrosikäoireilu, tuo Luojan itsensä asettama itsenäistymisprosessi, todistaa vääjäämättömästi, ettei tuo uskonnollinen aivopesu, onnistu niin vain edes uskonnollisilta vanhemmilta!

    Tietenkin on tässä yhteydessä syytä todeta sekin, etteivät kaikki kykene omista murrosikä-oireiluistaan tervehtymään missään vaiheessa. Sellaiset ihmiset eivät ikinä pääse näistä oireistaan irti, vaan vievät ne mukanaan vanhuuteensa ja hautaan saakka!

    Mutta sujuuko se elämä meiltä keltään ilman pieniä vammoja – ja joskus suurempiakin, valuvikojemme lisäksi!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Jos lasta ei saa liittää vanhempiensa yhdyskuntaan, on tilanne sama kuin aikanaan Neuvostoliitossa. Siellä uskonnon opettaminen alle 18-vuotiaille oli kielletty. Jos vaatimus on virallisesti Vapaa-ajattelijoiden Liiton niin silloin ollaan palattu juurille. VAL perustettiin aikanaan lähinnä kommunistien peitejärjestöksi. Jostain syystä se toimii vieläkin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jori Mäntysalo sanoo:

      Peitejärjestöteoria ei pidä paikkaansa. Lainaan tekstiäni Pakanasanomista:

      Perinteisesti vapaa-ajattelijaliikettä on pidetty vasemmalle kallistuneena. Vuoden 1937 toimintakertomuksen mukaan työväenliike ja vapaa-ajattelijat ovat “hyviä naapureita, joiden välillä eivät mitkään kahnaukset ole mahdollisia”. Toukokuussa 1938 arvosteltiin päätöstä liittyä Tampereen seudun sivistystyöjärjestöön, koska sen katsottiin tuovan politiikkaa mukaan toimintaan.

      Tammikuussa 1939 ehdotettiin yhdistyksen tukevan sosiaalidemokraattien ehdokkaita tulevissa vaaleissa. Pöytäkirjaan tuli merkintä “Koska yhdistyksen toimintaan ei kuulu kannattaa mitään määrättyä valtiollista puoluetta ja koska on olemassa myös liikkeelle suosiollisia vapaamielisiä porvarillisia edustaehdokkaita, ei asiasta tehty päätöstä – -”. Luontevin tulkinta on, että enemmistö jäsenistä oli vasemmistolaisia, mutta ymmärsi, että yhdistyksen linjan on säilyttävä poliittisesti sitoutumattomana.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Sinä puhut 1930-luvusta, minä sodanjälkeisestä ajasta. Luin Helsingin VAL:n historiikin jossa asia yritettiin osalta ja peittää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Siinä tapauksessa olinkin epätäsmällinen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jori Mäntysalo sanoo:

      Sotien jälkeen julkaistussa VA:ssa oli vierekkäisillä sivuilla kuvat kahdesta kuolleesta vapaa-ajattelijasta. Toinen kaatui rintamalla, toinen oli käpykaartilainen jonka tappoi Etsivä keskuspoliisi.

      Joka tapauksessa väite peitejärjestöstä ei pidä paikkaansa. Va-liitolla on ollut, ja on, oma tavoitteensa joka ei ole puoluepoliittinen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Olihan niitä kommunisteja rintamalla.

    Kelvottomassa historiikissa mainitaan joitakin johtohahmoja mutta ei sitä että he olivat myös kommunisteja. Esim. Kuwti Kulo oli joasuan vaiheessa VAL:n pj mutta myös SKDL:n PJ. Tätä ei mainita. Varmasti löydät sellaisiakin toimijoita jotka eivät olleet kommunisteja. Eivät kommunistit yleensä välittäneet mikä oli muodollinen asema. Tärkeintä oli tosiasiallinen johto.

    Ei se varmaan kommunisteille kovin tärkeä järjestö ollut. Sen huomasi esimerkiksi 60-luvun Vapaa- ajattelija lehden avuttomista jytuista. Kun olen joskus sattumoisin nähnyt uusimpia lehtiäänbe, ovat jutut ihan samoja.

    Ilmoita asiaton kommentti