viheliäisiä ongelmia

Viheliäisiä ongelmia

Jotkut aikamme kysymykset kuuluvat viheliäisten ongelmien kategoriaan. Niille tyypillistä on kompleksisuus ja samalla suuri vaikuttavuus yhteiskuntien elämään.

Yksinkertaisimmasta päästä ovat esimerkiksi soijan syönti tai sähköautot. Soijasta valmistetut tofu tai nakit näyttivät oivalta keinolta korvata liha ja pelastaa maailma. Nyt kuitenkin soija on Brasilialle suurempi vientituote kuin liha ja sen vuoksi soijan viljelijät kulottavat sademetsiä enemmän kuin karjankasvattajat konsanaan.

Sähköautojen vallankumouksen piti tuoda puhdas autoilu ja nollata liikennepäästöt. Sittemmin on havahduttu siihen, että autojen ja niiden akkujen valmistus tuottaa päästöjä samoin kuin sähkön tuotanto.

Edelliset eivät ole oikeasti viheliäisiä ongelmia kun niihin on ratkaisu: ensimmäiseen kysymykseen kotimaisen rehuherneen ja härkäpavun kasvatuksen lisääminen, jälkimmäiseen esimerkiksi olemassa olevien autojen modifioiminen kulkemaan biokaasulla. Siten saadaan liikennepäästöt nopeasti putoamaan.

On asteen verran viheliäisempiä ongelmia. Auto- ja lentoliikenne eivät olekaan suurimpia kasvihuonekaasujen päästäjiä, vaikka niiden nollauksen piti pelastaa maailma. Rakentamiseen käytetty betoni ja voimalaitoksissa palava turve - ja turvepeltojen muokkaus - ovat liikennettä suurempia päästäjiä. Siksi betonin sijasta tulisi rakentaa esimerkiksi puusta ja lopettaa turpeen poltto.

Ympäristötietoiselle hiilijalanjälkensä pienentäjälle on järkytys, kuinka suuri on hänen datajälkensä. Internetin käyttö kuluttaa valtavasti energiaa, jota ei kyetä tuottamaan ympäristöystävällisesti. Pitäisikö siis auton lisäksi luopua tietokoneesta ja älypuhelimesta?
- - -
Varsinainen viheliäisten ongelmien äiti on jatkuvan kasvun ja kulutuksen dilemma. Ilman jatkuvaa talouden kasvua maailman talous lamaantuu, mutta jatkuvan luonnonvarojen kulutuksen myötä maapallo tuhoutuu. Tätä näkymää ei tee mieli katsoa ja siksi monet löytävät lähempää ongelmia, joihin keskittyä.
- - -
Eräs tällainen on Hyveellisen Uhrin kulttuuri, josta katolinen sosiologi Alexander Riley kirjoittaa otsikolla Woke Totemism. Referoin kirjoitusta lyhyesti seuraavassa.

Rileyn mukaan vallitsevassa monikulttuurisuusajattelussa on primitiivisen uskonnon piirteitä, joita Emile Durkhem kuvaa. Australian aboriginaalien totemistiset klaanit heijastelevat uskonnon peruselementtejä. Näitä ovat yhteisön yleisesti tunnustamat uskomukset ja käytännöt, jotka liittyvät pyhiin esineisiin ja symboleihin.

Nämä esineet ovat elämää antavia ja siksi ne kietoutuvat seksiin, ravintoon ja klaanin selviytymiseen, joka on uhattuna. Profaani uhkaa kaiken aikaa saastuttaa pyhän ja sen suojeleman elämän. Siksi profaani ja pyhä ovat kaksi erillistä maailmaa, joilla ei ole mitään yhteistä. Klaani käy leppymätöntä taistelua profaania vastaan.

Klaanin jäsenet uskovat totemieläimensä antavan heille elämän. Se on heidän esivanhempansa ja Durkhemin mukaan ryhmän elämää antava symboli. Ryhmän jäsenet saattavat ottaa toteminsa kuvan tatuoituna ihoonsa, vaatteisiinsa tai hiuksiinsa.
- - -
Sama perusajatus, positiivinen pyhän kultti ja negatiivinen profaanin kultti esiintyvät myös moderneissa yhteiskunnissa. Valistuksen perillisille järki on eräänlainen totemi ja ”taikausko” on profaani.

Artikkelin pääasia on Rileyn hahmottelema primitiivinen, totemistinen uskonto, joka vaikuttaa laajasti moderneissa yhteiskunnissa. Hän esittää pohjaksi esimerkkejä moraalisesta suuttumuksesta erilaisen sorron uhrien puolesta.

Yliopisto-opiskelijat ovat tietoisia sorron hierarkioista, joiden huipulla on esimerkiksi afroamerikkalainen lesbo, ja ryhmittyvät itse tämän hierarkian eri tasoille. Rileyn mukaan internetissä on työkaluja, joiden avulla voi laskea oman intersektionaalisen pisteytyksensä erilaisen sorron kohteena ja toiseuden edustajana. Alimmalla tasolla on valkoinen heteromies.
- - -
Rileyn mukaan kyseisen totemistisen klaanin tavoitteena on identifioitua marginalisoituihin. Hän ottaa esimerkiksi valkoiset keskiluokkaiset opiskelijat, jotka saattavat omaksua mustien pukeutumis- tai puhetyylin - samaan tapaan kuin aboriginaalisoturilla on totemilintunsa tatuoituna iholle.

Kyseistä opiskelijoiden käytöstä voidaan kuvata positiivisen totemismin kultiksi, jossa totemi on Hyveellinen Uhri (Virtuous Victim), viattoman puhtauden aineellistuma. Kun tätä uhria loukataan, nousee klaanin suuttumus eri medioissa.

Rileyn nukaan ”useimmat median johtajat ovat tämän klaanin jäseniä ja tuntevat vahvasti toteemin voiman.” … ”Ottaen huomioon viime sukupolven aikana tapahtuneen indoktrinaation, veikkaan että enemmistö yliopistokoulutetuista amerikkalaisista on klaanin jäseniä.”

Kyseisen klaanin ajattelussa Hyveellisellä Uhrilla on perustavaa hyvyyttä, joka tuo elämää monikulttuurisuuden klaanille, mutta kuten Durkhem toteaa, totemit toimivat binaarisessa systeemissä. Pyhä on jatkuvasti profaanin uhkaama. Profaanin voimat vastustavat ankarasti totemia ja voivat joskus saada anti-totemin muodon.

Klaanin jäsenet kunnioittavat omaa totemiaan, Hyveellistä Uhria, suojelemalla sitä anti-totemin saastutukselta. Riley ottaa esimerkiksi sen kiihkeän reaktion, jonka punainen lippalakki, nk. MAGA-hat (= Make America Great Again) herättää yliopistokampuksella. Sosiologisesti tarkasteltuna poliittisen lippiksen herättämän suuttumuksen taustalla on primitiivinen uskonnollisuus, joka on kiihkeän lojaali Hyveelliselle Uhrille ja säälimättömän ankara sen vasta-totemille.
- - -
Kuinka klaanin jäseneksi voi päästä? Siihen liittyvät automaattisesti he, jotka edustavat toiseutta esimerkiksi etnisyyden tai sukupuolisen suuntautumisensa perusteella. Lisäksi klaaniin voivat päästä myös ne valtakulttuurin edustajat, jotka tekevät näkyvästi parannusta ja irtisanoutuvat syrjivistä rakenteista ja oman viiteryhmänsä edustamasta sorrosta. Myös hyväksikäyteyt, koulukiusatut, työpaikkakiusatut ja hylätyt edustavat Hyveellisen Uhrin totemia, vaikka eivät muuten kuulu marginaaliryhmiin.

Valkoinen heteromies ei Rileyn mukaan voi koskaan päästä Hyveellisen Uhrin kulttiin sisälle, koska hän edustaa lähtökohtaisesti toiseuttajaa ja sortavia rakenteita. Valkoinen heteromies voi kuitenkin sovittaa tämän perisynnin taistelemalla leppymättömästi antitotemia vastaan ja puolustamalla Hyveellistä Uhria. Näin hän voi yltää kultin ulkojäseneksi.
- - -
Hyveellisen Uhrin kultin poliittisena ja Rileyn mukaan näennäisenä päämääränä on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Miksi näennäisenä? Kultti tarvitsee käyttövoimakseen vastavoiman. Aina hienojakoisemman identiteettipolitiikan ja toiseuden kokemusten kautta voidaan saavuttaa turhautumista ja suuttumusta. Ne tuovat Rileyn mukaan poliittisia ja taloudellisia etuja kultille. Siksi tavoitteen pysyminen taivaanrannassa on kultin hengissä pysymisen edellytys.

Onko tässä ehkä kysymyksessä yksi aikamme viheliäinen ongelma,joka ratkeamattomana syö voimia? Vai tuoko Hyveellisen Uhrin kultti sittenkin aidosti hyvää eri tavoin sorretuille?

9 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Haastava blogi Teiltä.

    Kulttuurisen perinteen katoaminen arvoissa kuin henkisessä perinnössä saa Ihmiset katsomaan elämänsä janaa nyt elettävässä elämässä kuin sen arvojen osaksi sijoittamisesta iänkaikkisuuteen.

    Näin erilaiset profaanit ajatusrakennelmat saavat jalansijaa Ihmisen luontaisesta kyvystä uskoa hyvään malliin ja sen välttämättömiin ratkaisuihin. Nämä hetkellisinä syntyneet intohimot onneen lyhytkestoisina ovat sitten asiaa sivuuttaen äänen mikä kaikkien Ihmisten kannalta olisi enemmän kuin järkevää.

    Näin sekään ei Ihmisissä haittaa vaikka kulttuurimme 60.ssä vuodessa kärsisi kamppailuista sen lopullisesti menettämiseksi.

    Jos sitten lopuksi sana Suomen politiikkaan, kun se sallitaan.

    Keskusta nousee vasta kun Perussuomalaiset ovat hallitusvastuussa. Mutta miten Heidät sinne saa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Niin, lainaus”Kulttuurisen perinteen katoaminen arvoissa kuin henkisessä perinnössä saa Ihmiset katsomaan elämänsä janaa nyt elettävässä elämässä kuin sen arvojen osaksi sijoittamisesta iänkaikkisuuteen.^

      Piti kirjoittaa tulevaisuuteen ja iänkaikkisuuteen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Tottakai kultti tuo hyvää tullessaan. Kun katsotaan viime vuosisadan erillaisia vapautusliikkeitä, niin yhtenä hyvin voimakkaana tekijänä niissä oli myötätunto erillaisen sorron uhreja kohtaan.

    “Kultti” on myöskin merkki siitä miten voimakas huolenpitovaisto ihmisissä on. Uhrin kärsimys ja avuttomuus vetoaa meidän parhaisiin puoliimme. Suomikin sai osansa uhrin myötätunnosta ns Suuren Adressin aikana Venäjän sortovallan aikaan ja toisen kerran Tavisodassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      1800·luvun loppupuolella työväestö itse ymmärsi ettei ollut asiaa työolojen parantamiseen ellei viinaperkeleestä päästy selvemmille vesille.

      Tässä päästiin sitten eteenpäin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kyllä sillä työväetöllä muitakin vastustajia oli kuin viinapiru.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kyllä oli, säätyjen yhteisö, aatelisto, ja osansa antoi osansa joku osa kirkon papistosta, jotka katsoivat asiaa pukeutumista myöten kuten siinä että oli käskijöitä kuten käskettäviäkin eikä varsinkaan pukeutumisessa tullut esittää fiinimpää kuin mitä oli syntymälahjanaan saanut työväestöön kuuluvana.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Onneksi tästä on päästy eteenpäin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Omaan kulttuuriimme peilaaminen onkin sitten jo hankalampaa, sillä elämme sen keskellä. Ikään kuin hurrikaanin keskuksessa. Täällä on tyyntä ja rauhaisaa. Samaan aikaan ympärillämme pyörii valtava kulttuurillinen muutos. Siinä olemme kaikki mukana ja osamme on olla vain myrskytuulen mukana lentävänä lehtenä.

    Yksi postmodernin kulttuurimme erityinen piirre on se, että valtarakenteet on paljastettava ja purettava. Yksi tämänkaltainen instituutio on kirkko. Jos olisimme ajamassa tämänkaltaista asiaa niin miten toimisimme? Miten me poistamme kirkon vallan ja rakenteet. Tietysti käyttämällä jo olemassa olevia ja kirkon sisällä toimivia työkaluja. Niiden avulla se on helppoa kuin heinäteko. Näin saamme kirkon sisällä toimivat vastakkaiset liikkeet hoitamaa asian puolestamme.

    Samalla saamme kansanliikkeen syntymään asian ympärille, koska kirkko näkyvällä tavalla lähtee taistelemaan sen omien valtarakenteidensa poistamisen puolesta. Jos kirkko nousi yksimielisesti vastustamaan itseään hajottavia liikkeitä, niin kirkolle ei olisi niistä mitään vaaraa. Sitä vaaraa meillä ei ole , sillä siitä pitävät huolen kirkon sisällä toimivat voimat. Kun olemme saaneet muutettua asiamme kansanliikkeeksi, niin kirkko ei lopulta kykene panemaan vastaan, vaikka kirkon johdossa lopulta tajuttaisiin mitä on tulossa.

    Hurrikaanin lopulta iskiessä katoaa myrskytuulen mukana virkapappeus ja pappeuteen perustuvat virkarakenteet. Paimenet joutuvat kortistoon ja lampaat hajoavat pitkin mäkiä. Sudet saavat ruokaa kyllikseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Korhonen sanoo:

    En tiedä, kenelle nämä blogit on suunnattu ja mikä lienee tavoite. Enkä sitä, miksi yksinkertainen väite “homot ja muut jumalattomat tulee ja jyrää meitin, eikä urpot tajuu” naamioidaan kielellisesti vaikeaselkoisen ja valtavan pitkän vuodatuksen kaapuun. Enkä sitä, miksi puolustusvoimien kenraalikuntaan kuuluva henkilö kopioi tänne “vastamedia” oikeamedia.comin julkaisemia hengentuotoksia.

    Varmaan joku hyvä syy sille on. Kiinnitin jo aikaisemmin huomiota siihen, että piispan kirjoitustekniikka ja kirjoitusten heijastelema arvomaailma muistuttavat kovasti professori Puolimatkan harjoittamaa mediavaikuttamista. Sattumaa?

    Ilmoita asiaton kommentti