Viisastuuko ihminen? (Koskaan?)

Ajattelin nostaa tämän omaksi keskustelunaiheekseen. Toistuvasti täällä on esitetty väite, kuin itsestäänselvyytenä, että ihminen (lajina ja kansana) tekee jatkuvasti parempia päätöksiä. Ja vastikään eräässä ketjussa esitettiin, että uusi sukupolvi on aina ollut edellistä viisaampi. Ja tulee aina olemaan.

Varmasti voimme kaikki tunnustaa tieteen saavutukset ja tutkimusten edistymisen eri alueilla. Mutta samaan lausuntoon liitetty väite siitä, että ihminen muuttuisi koko ajan myös kriittisemmäksi ja kriittisemmin ajattelevaksi, pani kyllä todella kysymään mihin tällainen uskomus perustuu.

Tieto ja viisaus ovat eri asioita, ja tämän ymmärtäminen on jo sinällään viisautta. Mutta tässä juuri olisi tarkasteltava ihmistä yksilönä. Ei ihmislajia ja ihmissukua. Koska viisaus ei mitenkään itsestäänselvästi lisäänny tiedon lisääntyessä.

Voi käydä jopa päinvastoin. Tiede voi palvella hyvin ja kehitys voi auttaa ihmistä vain viisauden kanssa. Ilman viisautta tiedosta voi tulla tuhoava ase, joka kohdistuu meihin itseemme.

Lisääntymisteknologia on kehittynyt, mutta onko sitä käytetty ja tullaanko sitä itsestäänselvästi käyttämään viisaudella? Onko viisautta siinä, että yhden naisen hedelmöittynyt munasolu istutetaan toisen naisen kohtuun, jotta kumpikaan nainen ei voisi pitää itseään selkeästi siitä syntyvän lapsen äitinä ja kiintyä lapseen?

Tätä on tehty jo pitkään. Koska se on mahdollista.

Plastiikkakirurgia on tuhonnut monen aiemmin terveen ihmisen elämän, ja sillä tehdään tuottoisaa bisnestä.

Aseiden kehitykseen on panostettu, ja tuloksia on nähtävissä.

Ovatko lisäksi kaikki nyt ja tulevaisuudessa tehtävät päätökset viisaita ja ihmisyyttä kunnioittavia? Abortin tekeminen on muuttunut paljon kätevämmäksi ja turvallisemmaksi. Eikä nykyisin sallita asiassa minkäänlaista omatunnonvapautta kenellekään, joka on halunnut lääkäriksi ja kätilöksi suojellakseen elämää, ei tuhotakseen sitä.

Ovatko valtion säästötoimenpiteet olleet aina viisaita? Viisaampia kuin aiemmilla sukupolvilla?

Muuttuuko ihminen? Kehittyykö ihminen? Viisastuuko ihminen? Ja mihin suuntaan vie huomispäivän tie?

40 kommenttia

  • Markku Hirn sanoo:

    Että lääketieteessä , siis sairaanhoidossa joka on lääketeiteen sovellutus, tehdään erehdyksiä, niin juuri sairaanhoito on esimerkki siitä miten pitkälle kuitenkin tieteitten , siis tiedon, avulla on päästy ihmisten hyvinvoinnin lisäämisessä. Poikkeustapahtumat ovat poikkeuksia ,ei itse asian olemus.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Mutta viisauden olemus ei olekaan tieto ja teknologinen kehitys itsessään. Sitä tarkoitin.

      Viisaus täytyy löytää erikseen, jotta lääketiedettä osattaisiin käyttää (myös ja erityisesti) hyvään. Tiedon lisääntyminen ei tuo, ei kasvata eikä luo viisautta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      On tärkeää, että ihmisen fyysistä hyvinvointia ja elämänlaatua voidaan parantaa, murtuneita raajoja korjata jne.

      Mutta tämän pitäminen päämääränä ei edellytä oikeastaan kovinkaan syvällistä viisautta. Tiedämme ja ymmärrämme, että ihmisellä kuuluu olla toimivat jalat, ja voimme tehdä mitä lääketieteen avulla on mahdollista tämän saavuttamiseksi. Viisautta tarvitaan siinä kun ihmisten henkilökohtaiset toiveet alkavat saada sijaa elintärkeiden hoitomuotojen rinnalla ja niiden ohi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Peruskysymys on mikä voima täällä maanpäällä hallitsee (siis myös ihmistä)?

    Oppiiko ihminen viisaammaksi edellisten sukupolvien erheistä (miksi Jeppe juo)?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jusu Vihervaara sanoo:

    K. J. Bangen, T. W. Meeks ja D. V. Jeste tekivät vuonna 2013 tutkimuksen “Defining and Assessing Wisdom: A Review of the Literature”, jossa he kävivät läpi suuren määrän kirjallisuutta löytääkseen määritelmän viisaudelle.

    He päätyivät johtopäätökseen, että vaikka viisautta määritellään eri yhteyksissä eri tavoin, määritelmissä viisaus koostuu yleensä seuraavista asioista:

    1) Sosiaalinen päätöksentekokyky ja käytännöllinen elämänkokemus, joka ilmenee kykynä antaa hyviä neuvoja.

    2) Vapaaehtoinen toisia ihmisiä tai yhteisöä hyödyttävä käyttäytyminen ja asenne, johon sisältyy empatiaa, lämpöä, välittämistä, jotka ilmenevät toisen hyvinvoinnista välittämisenä jopa silloin kun siitä on itselle haittaa.

    3) Oman toiminnan tutkimisen kautta saavutettu suuri ymmärrys omasta itsestään, joka ilmenee realistisena käsityksenä omista heikkouksista ja vahvuuksista.

    4) Kyky ymmärtää epävarmuutta, joka ilmenee kykynä selvitä epävarmoissa tilanteissa.

    5) Tunne-elämän tasapaino, joka näyttäytyy itsehillintänänä ja kykynä kontrolloida omaa kiihtymyksen tilaa.

    6) Suvaitsevaisuus ja avoimuus, jotka ilmenevät kykynä nähdä hyvä ja paha suhteellisina käsitteinä, jotka riippuvat tilanteesta, olosuhteista sekä näkökulmasta.

    Tutkimukseen voi tutustua täällä: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3896261/

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Tiedon saanti ei ole ongelma, sitä kyllä riittää, kirjastot ja netti on tulvillaan ohjeita hyvään ja viisaaseen elämään. (jos ajatellaan, että se on ihmisen päämäärä ymmärryksen kasvaessa.)

    Ongelmana on pidettävä sitä, miksi ihminen ei viisastu, vaikka kaikki tieto on jo annettu. Jokainen ihminen on itsessään vailla sitä kirkkautta, että voisi, kuten Jumala valita ja tehdä vain ja ainostaan hyvää. Ihmisen tahto ei ole suinkaan vapaa, vaikka monet niin väittävät. Mielenliikkeet ovat meissä ohjaavassa roolissa.

    Ihminen, olkoon kuinka viisas ja ymmärtäväinen hyvänsä, toimii välttämättömyyden suomalla varmuudella väärin, koska ihminen on raadollinen olento. Tämän tunnustaminen on pakollista, jos haluaa päästä totuuden äärelle.

    Kysymys synnistä (ihmisen vääryys) on edelleen ajankohtainen. Se on sitä yksilön ja myös koko ihmiskunnan kohdalla.

    ”Katso Jumalan tekoja; sillä kuka voi sen suoristaa, minkä hän on vääräksi tehnyt?” Saarn.7:13

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Weckroth sanoo:

    Raamatun sananlaskuissa on Salomon kirjoittamia viisaita ajatuksia sekä myös ajatuksia itse viisaudesta. Siinä viisaus kulkee yhdessä tiedon, älyn ja ymmärryksen kanssa, mutta nämä ovat viisauden “kumppaneita”, eivät synonyymeja. Viisaus myös yhdistetään hyvyyteen ja oikeamielisyyteen.

    Näitä voi jokainen arvioida itse ja henkilökohtaisesti. Niitä ei tarvitse ottaa totuutena tai pitää viisaina koska tai vaikka ne ovat Raamatussa, mutta niitä ei pitä myöskään tyrmätä vanhentuneina koska tai vaikka ne ovat Raamatussa.

    “Viisaalle karttuu kunniaa, houkka kantaa häpeäänsä.” (Sananl.3:35)

    “Hanki viisautta, se on aarteista kallein, hanki ymmärrystä, sijoita kaikki varasi siihen. Vaali sitä, niin se tuo sinulle arvostusta, se vie sinut kunniaan jos otat sen vierellesi. ” (Sananl.4:7.8)

    “Viisas panee tiedon visusti talteen, mutta vahinko on valmis kun hullu puhuu.” (Sananl.10:14)

    “Ilkityöt ovat hullun huvi, järkevä saa ilonsa viisaudesta.” (Sananl.10:23)

    “Missä on ylpeys, sinne tulee häpeä, nöyrien kumppani on viisaus.” (Sananl.11:2)

    “Harkitsematon sana on kuin miekan pisto, viisaan puhe on lääkettä.” (Sananl.12:18)

    “Viisas ei kersku tiedoillaan, tyhmä kuuluttaa julki tyhmyytensä.” (Sananl.12:23)

    “Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, oppia ja ymmärrystä.” (Sananl.23:23)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Kulttuurievoluutiossa eri elämänalojen kehitys voi kulkea kovin eri suuntiin. Luonnontieteellinen ja teknologinen tietämys on edistynyt jo vuosisatojen ajan, mutta Rooman valtakunnan tuhon jälkeisinä vuosisatoina tapahtui näilläkin aloilla taantumista. Eurooppalaisen tapakulttuurin alueella on kehityksen huippu ollut ehkä 1800-1900-lukujen taitteessa, ja sen jälkeen on kehitys ollut kohti barbarian paluuta. Etiikan alueella on joissakin asioissa nykytilanne huomattavastikin parempi kuin aiempina vuosisatoina, esim. sotaa ei enää juurikaan ihannoida, mutta toisaalta talousetiikan ja seksuaalietiikan alueella on rappio varsin ilmeinen verattuna vaikkapa vain 1950-lukuun. Eurooppalaisen taiteen kultakausi alkoi renessanssin aikaan ja huipentui 1800-luvulla, mutta jo 1900-luvulla useilla taiteenaloilla katosi kokonaan kauneuden ja ihmisen jalostamisen perinne, joka aiemmin elähdytti taiteen tekijöitä. Nykyviihde ei ihmistä viisastuta, vaan tyhmentää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Sanal. 17:28 ”Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.” Tuo on oma suosikki.

    Ymmärrys on kaiketi kaiken viisauden päämäärä. Mitä ymmärrys lopulta on? Ymmärtää olla tappamatta? Ymmärtää olla Armollinen ihmisille, koska on itse samanlainen? Uudentestamentin kirjeissä on paljon valtavaa viisautta, mutta jotenkin tuntuu, että vain harva ymmärtää niitä oikein. Ei sillä, että itse olisin tuossa ymmärryksessä muita parempi.

    Paavalin Room.3 luku on hämmentävä!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Sari Weckroth
    Sari Weckroth

    14 vuoden työhistoria kirkon lastenohjaajana, nyt siivoojana. Kirjailija, pohdiskelija, filosofi, totuudenetsijä.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit